Tämä paha olo ja kaipaus on niin valtaisaa että pakko purkaa niitä täällä. Miksi mun piti ihastua sinuun? Molemmilla on elämät valmiit ja hyvät En ymmärrä miksi näin kävi. En hakenut enkä halunnut ihastua tai rakastua mutta heti kun ensimmäisen kerran katsoit minuun niin jotain vain tapahtui. No niin kaikille moraalin vartijoille; ei en aio tehdä mitään asian eteen. Välttelen hänen näkemistään enkä aio nyt pitkään aikaan olla missään tekemisissä. En vain pysty elämään tämän tyhmän kaipauksen ja halun tutustua paremmin kanssa. Onneksi en ole mikään kaunotar enkä muutenkaan välkky joten sinä et varmasti edes tunne samoin kuin minä. Olet niin paljon fiksumpi ja kunnianhimoisempi kuin minä koskaan. Tiedän että joskus tulen olemaan onnellinen siitä että sain kokea tunteita joita en koskaan ennen ole kokenut vaikkakin pahalta tuntuu etten koskaan oman kullan kohdalla samaa ole tuntenut. Silti toivoisin jo tämän loppuvan. Sattuu ja koskee ja kaikki muistuttaa sinusta. Mä en kuitenkaan koskaan uskalla kohdata niin voimakkaita tunteita koska riski satuttaa itsensä tosi pahasti on liian suuri joten elän tyytyväisenä ei niin tunteikkaassa suhteessa. Ja toivon vain että unohtaisin kaiken mitä tunsin ja varsinkin toivon etten sua satuttanut. Tää elämä on nyt tässä. Näillä eväillä mennään, uusia ei lähdetä hakemaan vaan pistetään toivo sinne seuraavaan elämään. Jos malttaisin odottaa ja uskoa että pystyn tuntemaan noin syvästi niin sitten kaikelle olisi mahdollisuus.. Sinua olisin rakastanut niinkuin vain toista voi rakastaa...
Seuraavaan elämään..
Oot mun kohtaloni
474194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
M>n
Ilse vaikka olenkin samassa tilassa kanssasi, näen kyllä sinut
sellaisena sulottarena, että vaikka pelkästään kävelet luokseni niin
saat sen näyttämään ihanalta.
Mielestäni olemme molemmat valveutuneita en sanoisi älykkäitä mutta
erittäin tietoisia ja etenkin sinä hyvin perillä nykytilanteesta kanssani.
Meidän pitää tutustua paremmin siitäkin huolimatta ettemme lähde sen
isompaan kuvioihin mukaan!
En pysty millään vastustamaan ajatuksia sinusta, ja miten meillä synkkaa
hyvin, tuollaisen ihmisen toivoo itselleen jos kuka.
Odotetaan mitä tulevaisuus tuo, se seuraavaan elämään odottaminen
raastaa sisintäni!
Rakkaudella tyokaverisi!
Kerroppa vähän millaiseen työpaikkaan tämä viesti menee? :)
Tiedän ettet ole se jota ajattelen ihan liikaa mutta kuinka onnelliseksi se tekisi minut jos kuitenkin saisin tietää että en yksin kaipaa ja tunne vaan hänellä olisi myös lämpimiä tunteita minua kohtaan. Jaa niin miksi kun en kuitenkaan voi mitään tehdä.. En tiedä, tämä yksin kärsiminen kun ei todellakaan voi kenellekään puhua sattuu niin paljon. Tällä hetkellä kauhea tyhjiö ja luovuttanut olo, en tiedä miten reagoisin jos häneen törmäisin luultavasti pakenisin kun tulee niin suuri tunneryöppy. Ei saa kunnolla unta ja sitten päivisin on niin väsynyt ja entistä surullisempi ja omissa maailmoissa. Oma parisuhde voi ihan ok, kun nyt vuosien jälkeen olen päässyt pikku hiljaa voitolle puolison petturuuden ja ainaisen valehtelun ja vastuuttomuuden sietämisessä.Siksi hänen kohtaamisensa pisti mut niin sekaisin juuri kun löysin tasapainon. Lapset pitävät mut tässä, haluan että heillä on hyvä olla. Mun aika sitten joskus kun he eivät minua enää tarvitse.
Silti olet niin ihana kaikkinensa koko mies. Toivon että vielä joskus tutustutaan paremmin kunhan saan nämä höpö ajatukset pois päästäni.
Kerro ensin vaimollesi ja eroa, senkin paskiainen!!!!! En mä käy täälä ei mulla ole ketään, en ajattele kettään valehtelija. Olet ikuinen valehtelija et pysty olemaan pettämättä sanonko vielä nimesi M kun kotona kiellät aina kaiken, suutut ja ´raivoat.
Itse olet omat ajatuskuviosi kehitellyt ja haaveilemaan alkanut. Jokaisesta pienestä sanasta, eleestä tai teosta olet kehitellyt jotain suurempaa, kuin niistä asioista ikinä olisi voinut "normaali järjellä" saada. Itse olet kehitellyt luultavasti koko sen tunteen, minkä luulet olevan totta hänen puoleltaan sinua kohtaan. Ajatuksesi kiertää kehää ja kehittelee aina vaan suurempia ja ihanampia pilvilinnoja ilman ainuttakaan realistista tai todellista syytä niin tehdä.
Ei, siitä ei tule koskaan mitään hänen kanssaan. Tuhlaat turhaan vuosia elämästäsi haaveiluun olemattomasta. Herää! Äläkä ainakaan tee itseäsi naurettavaksi, koska luulet toisenkin tuntevan jotain sinua kohtaan. Muista, kaikki on oman pääsi ja ihastuksesi tuotetta.
Jos tämä on Minulle, niin Rakas J_ _ _ _, soita!!!
Seuraava elämä on niin kaukana... Me voimme olla toisiamme lähellä, jos niin todella haluat....
Mulla on täsmälleen samanlaiset tunteet myös erästä naista kohtaan. Hän on koko ajan ajatuksissani. Tän tunteen voi vain tietää sellainen, joka sen joutuu kokemaan. Olo on kuin maailman karmeimmassa vuoristoradassa, jonka kyytiin on joutunut vasten tahtoaan. Välillä on hauskaa, mutta kyyti on niin kovaa, että toivoisi sen jo loppuvan. Ikävän tästä tekee se, että tän joutuu kokemaan yksin. Pystymättä puhumaan kenellekään sitä tavallaan vain kärsii ja kituu tunteidensa kanssa hetkittäisiä onnen pilkahduksia lukuunottamatta.
Piste. Ja aamen. Eikä niin, että minä ainakaan edes haluaisin kenenkään kanssa sisimpääni jakaa (paitisi tietysti HÄNEN), mutta puhuminen jonkun kanssa saisi omat ajatukset edes jotenkin ruotuun...ehkä. Sitä seuraavaa elämää kituuttaen odotellen.
Ihastumisen pitäisi olla kaunis asia. Edellinen viesti kuvaa hyvin miltä se tuntuu silloin, kun ei saisi ihastua. Minäkään en tiennyt edes tällaisen tunteen olemassaolosta, ennen kuin humahti ja se oli menoa. Ainoa vain että olen ehtinyt jo perheen perustaa ja lapset pyöräyttää, joten se siitä.
Millä tämän tunteen voi tukahduttaa?
Nämä tunteet ovat toisaalta mukavia, mutta vaan niin kuluttavia, kun niitä ei voi
kenenkään kanssa jakaa. On yksin juuri tuossa vuoristoradassa, tietää että tunteet pitäisi kieltää, mutta kun ne tuntuu niin ihanalta...
kieltää?
Molemmat varattuja :(
Onko joululomalla riidelty siipan kanssa, kun ruoho näyttää olevan taas vihreämpää aidan toisella puolella?
Aikuistukaa.
Huh, ihan kuin itse olisin tämän kirjoittanut. Samoja tunteitan käymässä läpi erästä kohtaan, joka on samassa työpaikassa kuin minä. Olen myös ajatellut, että seuraavassa elämässä ehkä on voimavaroja tuollaisiin tunteisiin ja tuollaiseen rakkauteen.. Ellei sitten tässä, katsotaan mitä tapahtuu.. Tunteiden vuoristorataa(mistä puhutaan alempana olevissa viesteissä) eikä ketään kenelle purkaa niitä..
Niin asiaa tämä ketju täynnä. Kaiken joutuu pitämään sisällään, koska ketään niin luotettavaa ei ole jolle voisi kertoa. Tunteitaan ei voi näyttää edes ko. miehelle, tosin hän varmaan uskoo mun vihaavan häntä sillä niin voimakkaat ne tunteet ovat ja salassapito raastaa. Voi vaan rakastaa salassa ja se on tuhoisaa :(
joo se seuraava elämä kuullostaa kivalta.
voisinkin jo suunnitella sellaisen itelleni.
harmi vaan et suunnitelmat harvemmin käy toteen?
::: )
Onko sulla suunnitelmat pettänyt viime aikoina?
no sanotaan 50-50 ne pettää ja puolet ehkä toteutuu..mut eteenpäin ollaan menossa !:)
Ei tätä kestä enää. Vaikea selittää millaisen huumaavan tunteen hän saa aivoissa aikaan. Järki lähtee sama tunne vain pysyy, jonka koin, kun näin hänet ensimmäisen kerran. Joka päivä pitää pidellä itseä, etten tee mitään typerää. Pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja pakottaa itsensä olemaan menemättä sinne, missä tietää hänen olevan.
Miksi näin? Eikö tule vastakaikua ihastukseltasi?
Neuvoisin ottamaan härkää sarvista ja kertomaan ko. henkilölle, että olet kiinostunut.. Sitten jos vastaus on kielteinen niin kannattaa luovuttaa.
Mihin päin menee?
Tuo ei ole enää ihan tervettä meininkiä, jos itsehillintäsi on pettänyt etkä pysty enää juttelemaan normaalisti ja arkipäiväisesti ihastuksesi kanssa työasioista tai muuten. Jospa pyytäisit työterveyshuollosta juttuhetken ammattiauttajan kanssa? Näin välttyisitte ikäviltä välikohtauksilta työpaikalla.
Minäkin kärsin tästä samasta addiktiosta, hankalaa tästä tekee se että tiedän ihastukseni tuntevan samaa paloa minua kohtaan. Kidun viikonloput kotona, odotan maanantaita kun kohtaamme jälleen. Joudumme...hmm...saamme tehdä töitä yhdessä, mutta ei siitä mitään meinaa tulla, päät tyhjää täynnä koetamme saada tehtävät tehtyä. Juttu ei kulje jos katsomme toisiamme silmiin, puhumme kuiskamalla, hymyilemme. Kotimatka menee haaveillen. Joskus ravistelen itseäni takaisin todellisuuteen, hakkaan päätäni seinään ja koetan tajuta elämäni reaaliteetit, en pyytänyt tätä tunnetta, en halua tätä tunnetta. Vuoristorata kuljettaa päivästä toiseen.
Typerää jankutusta päivästä toiseen. Vuoristorata sitä ja vuoristorata tätä... Et selvästikään osaa käsitellä tunteitasi aikuisen, kypsän ihmisen tavoin. Olet ilmeisesti aika nuori tai muuten levoton ihminen.
Et ilmeisesti ole koskaan rakastunut kehenkään kiellettyyn todella kunnolla. Ajattelin itsekin aikaisemmin että olen vahva ja pystyn pitämään työn ja vapaa-ajan ihastumiset erillään. Rakkaus tuli kuitenkin aivan yllättäen. Toinen on naimisissa ja minä en ja vielä hankalammaksi asian tekee, että tapaamme töissä.
Se, että rakastuminen pitää salata, tekee elämästä aivan helvetillistä. Niinä hetkinä kun näkee toisen ja hymyilemme toisillemme tunnen olevani taivaissa, sitten kotona arkirealiteetit muistuvat mieleen, kuten että hänen pitäisi erota, että saisimme toisemme. Ja se on pitkä ja kivinen tie, mutta tietenkin mahdollinen. En ole varma kestääkö pääni tätä.
elämää. sitä se on. tunteet on hyväksi.. muistetaan se.
olin samassa tilanteessa muutama kuukausi sitten, nyt, jäljellä enää suloinen kaipaus..
http://m.youtube.com/watch?v=V0ZJFbuYN20
Mika ei ole sullakaan helppo akka.
Eikä akalla helppo Mika :)
Meidän on pakko jutella, vaikka
sähköpostilla!
En jaksa tätä tietämättömyyttä jos olisitkin
se tummatukkainen kaunotar , ihana halaus
muistan sen kuin eilisen!
Rakkaudella työkaverisi
Viittaako tuo sinun nimimerkki itseesi vai kaipauksesi kohteeseen? ;)
Minä kaipailen yhtä aivan ihanaa miestä, myöskin ihana halaus viimeisimpänä muistona :)
J.... Itseeni,kerroppa missä tuo halaus
tapahtui niin, päästään tässä elämässä
eteenpäin.
Tuo halaus oli liian vaikea minulle ja
sen aiheuttamat ihanat lämpimät aallot
löivät lävitseni niin voimakkaasti etten ole
oikein voinut elää ilman ajatustakaan
siitä mitä jos voisimme joskus aloittaa
Yhdessä vaikka se hyvin kaukaiselta
tässä elämäntilanteessa vaikuttaakin.
Jos todellakin olisit Hän niin saisit olla varma
että lähestyisin sinua hellästi ja
hienovaraisesti, kyllähän sinä minut tunnet!
Rakkaudella työkaverisi
täällä on kans tummahiuksinen neiti joka halas J... Juna-aseman lähellä
J.... , missä ja koska halasimme - Teimmekö kenties muutakin joka jäi mieleesi kun niin kaipaat minua, tummahiuksista ? Kysyn koska olen utelias tietämään että olenko se kenties Minä...
Eipäs kalastella, tummahiuksisen kaunotar
Jos olet se oikea voit sen halauksen paikan
Tänne kirjoittaa, juna-asema se ei ollut,
Tämä paikka ja halaus vain meidän tiedossa
Rakkaudella työkaverisi
firman juhlissa?
olemme monesti halanneet, viimeksi mun luona :)
J.... - Laivalla, työpaikan risteilyllä...
Laivalla 18.1 työpaikan risteily...?
J.... - tarkennan, risteilyllä pari vuotta sitten ensi kerran. Sen jälkeen laittelit paljon txtareita.
Sorry
Pikaisesti töissä, kun onnittelin sinua...
Varatut p*e kännissä firman juhlissa ja siitä sitten alkaa "upea romanssi" ja"suuri rakkaus". Hohhoijaa ihmisten satoja tapoja tulkita omia tunteitaan ja katsoa omaa elämänsä totuuksia.
Yhä vieläkin olet mielessäni.. Tää on niin tuskaisaa kun nykyään olet mua kohtaan kylmä ja välttelevä. Et halua joutua samaan tilaan kanssani vaan selvästi väistelet. En haluakaan muuta kuin että voisit olla ystävällinen mulle. Kuitenkaan mitään ei välillämme ole tapahtunut joten miksi nyt olet tuollainen.. Saat minut niin surulliseksi.
Ap naiselle; luepas ensimmäinen viestisi. Ketä huijaat. Et todellakaan odottanut pelkkää ystävällisyyttä. Kipuilit ihastumisen tuskissa, vaikka molemmilla elämät valmiit ja hyvät. Mies tajusi, että yrität jotain ja päätti olla antamatta sen suuntaisia signaaleja. Ystävyys ei tarvitse tuollaista vuodatusta.
Mistä alkaen tunteet ovat olleet vääriä? Mistä alkaen rakkaus jotain rumaa tai kiellettyä tai satuttavaa? Rakkaushan on kaunis asia ja mitä enemmän sitä jakaa sitä enemmän on onnea ja iloa maailmassa. Ihmiset muuttuvat ja parisuhteissa etäännytään, silloin tulee kääntää katseet uutta rakkautta kohten. Loppujen lopuksi, meillä on vain tämä yksi elämä joka meidän tulisi elää onnellisina.
Aamen. Eimen.
No niin, tässä päivittelen viimeisen kerran tätä stooria. Ihastus on mennyt pois, hiukan haikea mutta kuitenkin hyvä olo että tunne ryöppy on ohi. Nyt tiedän että pystyn kokemaan jotain noin hienoa, joskus vielä toivon törmääväni samanlaiseen kokemukseen. Onnea kaikille jotka olette saaneet kokea samanlaista mutta nyt olette yhdessä!! Olen onnellinen puolestanne. Ei muuta kuin eteenpäin kohti uusia tuulia..
moi aloittaja akka! Toisaalta hyvä, että oot saanut tunteet laannutettua, vaikka kauhea tilanne kaiken kaikkiaan. Muistan, kun luin tuon sinun alotuksen aikoinaan ja olin itse aivan tismalleen ja prikulleen samassa "jamassa". Mullakin tunteet jo laimenneet, mutta tiedän niiden roihuavan heti, kun taas törmäämme otollisessa raossa. Näemmehän me lähes päivitttäin työn merkeissä, mutta jonkinsortin kyräilyä se tuntuu olevan puolin ja toisin. Kumpikaan ei voi aloitettakaan tässä tilanteessa tehdä.. Ota tästä sitten selvää...kärsimys on aikamoista toisinaan. Kärsitään sitten...tana!