Yritän tajuta musiikin teoriaa ja esimerkkinä tässä biisi A Hard Days Night joka on nuottien mukaan G sävellajissa. Perussäveliä G C ja D, sitten tuohon on laitettu myös F tai F9. En saa tuota F mitenkään mahtumaan tähän teoriaani, tiedän että kaikilla perussävelillä on sukulais mollit, mutta tuo F ei sovi siihenkään.
Osaako joku selittää miten G sävelkulussa on F?
Osaako joku selittää miten G sävelkulussa on F?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Musiikkinmaailma ois aika paljon tylsempi, jos koskaan ei saisi käyttää sävellajin ulkopuolisia sointuja;D
Varmaankin kyse on modalisuudesta, eli ei menekkään puhtaasti duurissa vaan miksolyydisen moodin mukaan?!
G-duurissahan F on ylennetty, mutta miksolyydisessä G:ssä ei ole.
Moodithan on ihan samasta diatoniseta sävelkulusta muodostettuja, eli aivan kuten C-duuri ja A-molli sisältävät samat sävelet, niin myös G-miksolyydinen moodi(g,a,h,c,d,e,f).
Eli otat saman asteikon ja soinnut, kun c-duurissa, mutta pohjasäveleksi(kantasäveleksi)G:n, niin sulla on G-modaalisen biisin ainekset.
Joku teoriasta enemmän tajuava korjatkoon, jos korjaamista?!
...tuossa ihan pitki kokeilla kitaralla.
Kun melodiaa kuuntelee niin esim. ton F-soinnun kohdallahan melodia menee juuri f-säveleen, joka siis ei kuulu perus G-duuriin, mutta sitten se f# ääni kuiteski siellä kummittelee (I find the THINGS). Samoin kohdassa "When I'm home", on sointu Hm, joka on taas sitten G-duurin sointuja, eikä Hm7-5, niinkuin C-duurissa ja G-miksolyydisessä.
Eli tuntus, että kyse ei ole puhtaasti modaalisesta kappaleesta(G-mixolydian). Jos sulla tosiaan on nuotit ja se on siellä merkitty G-duuriin(yksi ylennys), niin sekin viittais duuriin?! Eli kyse ois vaan ton säkeistön koukusta..siis se F-sointu.
Jos en itse ajattele asiaa niin teoreettisesti vaan ihan kuuntelee kappaletta, niin kyllähän siinä säkeistössä on sellaista "eksoottisempaa vivahdetta", mikä erottaa normi duurista:D
Ois ihan mielenkiintoista itsekkin kuulla, miten esim. tällaisen kappaleen sävellaji määritellään?!
Joo kiitos, en ihan tajua mikä on toi mixolyydinen moodi, mut onko se vaan joku pieni muunnos tuohon duuriin eli joku aste ylennetty jossain vaiheessa kappaletta ja siitä kehitetty toi F9.
Mixolyydisen ja tavan duurin välinen ero on pieni juu. G-mixolyydisessä juurikin tuo f# on f, eli septimi on pieni, kun duurissa septimi on suuri.
Moodeista löytyy netistä paljon matskua ja perjaatteessa moodi on varsin yksinkertainen juttu. Kun duuriasteikko on 7-sävelinen( oktaavi), niin tuosta samaisesta asteikosta on muodostettu 6 muuta skaalaa.
Eli sanotaan nyt vaikka, että sinulla on se G-duuriskaala(g,a,h,c,d,e,f#), niin otat tismalleen tuon saman asteikon sävelet, mutta valitsetkin "kantasäveleksi" 5. sävelen, eli G-duuritapauksessa d-sävelen eli tulee asteikko d,e,f#,g,a,h,c(huom.samat sävelet, mutta eri järjestyksessä!), ja sitä kutsutaan nimellä D-mixlolydian mode.
Mixolyydinen on myös "duurisävyinen", koska sen kolmas sävel on duurin tavoin suuri terssi(d -> f# = suuri terssi), mutta juurikin tuo ero näiden kahden asteikon välillä, eli se septimin erillaisuus(isot pojat taitaa puhua septimin laadusta), saa aikaan sen, että mixolydian kuulostaa hieman eksoottisemmalta.
Eli kaikki moodit:
1. Ionian(=duuriskaala), G-ionian -> g,a,h,c,d,e,f#
2. Dorian, A-dorian -> a,h,c,d,e,f#,g
3. Phrygian, H-phrygian -> h,c,d,e,f#,g,a
4. Lydian, C-lydian -> c,d,e,f#,g,a,h
5. Mixolydian, D-mixolydian -> d,e,f#,g,a,h,c
6. Aeolian(=molliskaala), E-aeolian -> e,f#,g,a,h,c,d
7. Locrian, f#,g,a,h,c,d,e
...eli hieman kärjistäen voi sanoa, että jos opettelee yhden asteikon, niin kylkiäisenä oppii 6 muuta skaalaa.
Netistä löyty lista esimerkkikappaleita, joissa käytetty mixolydian moodia ja sieltä listaltahan tuo löytyi:
http://www.torvund.net/guitar/index.php?page=recording&rid=128
En tiedä tuosta F9 soinnusta, koska se sisältää d# sävelen, joka tuossa kohtaa kuulostaa pikkaisen omituiselle?! Nuotinnuksissahan saattaa usein olla virheitä ja varsinkin netistä otetut soinnutukset on usein aika pahasti pielessä!
Tuossa yläpuolen linkissä kerrotaan kappaleen lopetuksessa käytetyn sointua Fadd9, joka ei nimenomaan sisällä tuota d#-säveltä?!
Niin vielä jos mietitään sitä G-mixolydian skaalaa, niin sehän taas on sama, kun C-duuriskaala(c,d,e,f,g,a,h), koska C-duuriasteikon 5.sävel on g
NoJustilta hyvä analyysi, sekä kysymys. Minä olen viimeksi ollut musiikin teorian kurssilla kasi-ysi-vuotiaana vuonna jotain. Silloin ope sanoi, että mikä tahansa kappale voidaan kirjoittaa mihin tahansa sävellajiin. Mutta tarkoitus on pitää nuotitus yksinkertaisena, ja helposti luettavana.
Sit vielä se, että tuohon on merkitty soinnuksi F9, mutta kyllä musta pelkkä F sopii siihen paremmin kun toi F9 muistuttaa G:tä.
Noista selityksistä en ymmärrä mitään, mutta minulla on Beatlesien nuottikirja, jossa tuo kappale alkaa C F C Bb6 C C F. Onkohan kyseessä sama kappale?
Taitaa olla joo. Laitettu vaan eri sävellajiin. Bb6 kuulostaa varsin käypäseltä soinnulta, eikä se mitenkään pois sulje noita teorialöpinöitäkään?!
Joo, anteeksi, se olikin F6 eikä F9. Se F6 vissiin sit sopii siihen.
Toi oli kyllä hyvä setti toi missä oli noi moodit, mutta onko niitä vaan 7 kun joskus näin jossain, että niitä olis yli 100 ja meni into ruveta niitä opettelemaan. Nyt kun katoin tuota NoJust selvitystä niin noissa on kaikissa samat nuotit. Elikkä meneekö se jotenkin niin, että samoilla nuoteilla voi soittaa eri sävellajista, eli siis moodi on eri ja täten fiilis eri vaikka nuotit on samat. Aika jännä homma.
Onko noista muuten joku sääntö, että jo on F6 vaikka niin soitetaanko se 6 nuotti. Joskus oon käsittäny, että vaikka F7, niin toi 7 on alennettu eli -7?
NoJust: Tarkotatko sitä, että kun opettelee sen yhden moodin sormituksen niin oppii kylkiäisinä samalla 6 muuta moodia? Kun soitin noita niin huomasin, että tää sormitushan on sama jokaisessa ja siis tuota duuriskaalan sormitusta oon hinkannu koko otelaudan leveydeltä, ja samaten pentatonista tietenkin blue nuotteineen.
Joo...eli F6:ssa tavalliseen F kolmisointuun lisätään kutossävel, eli d-sävel. Just niinkuin sanoit, F7 saattaa hämätä, koska siihen päälle lätkästäänkin juuri se alennettu 7, eikä 7. Se nelisointu josta löytyy tuo 7, eli suuri septimi on Maj7 (FMaj7).
Moodien selvittäminen kansantajuisesti on vaikeeta vaikka asia sinänsä on varsin simppeli.
Nimenomaan niin, että jos sinä osaat C-duuriasteikon, eli C-Ionian skaalan koko otelaudan alalta, niin silloin sinä tiedät myös esim. F-lydian moodin sävelet koko otelaudan alalta.
Kuten aiemmin sanoin asteikon kolmas sävel kertoo sen minkä sävyisestä moodista on kyse(duuri, vai molli -sävyisestä). F-lydianin kolmas sävel(a), on kahden sävelaskeleen päässä kantasävelestä, eli f:stä...joten kyseessä on duurisävyinen moodi. Jos se ois puolentoista sävelaskeleen päässä, kuten esim. Dorian moodissa, niin kyseessä olis mollisävyinen moodi.
Kun vertaat tota F-lydiania tavan F-duuriin, niin huomaat että se on sävyltään vähän erillainen, vaikka molemmat käy F-duuri soinnun päälle mainiosti.
Yli 100...tarkoitat varmaan, että skaaloja on yli 100? Niitä on kaiken maailman nimisiä ja vilelä niinkin, että kyse on ihan samasta skaalasta, kun joku toinen mutta sillä on vaan joku eksoottisempi nimi.
Loppuenlopuks aikapitkälle pärjää kun tietää noi moodit jotka siis perustuu yhteen ainoaan sävelkulkuun(puhutaan diatonisesta sävelkulusta).
Pentatoniset(molli ja duuri) on vaan karsittuja versioita molli(aeolian-moodi)ja duuri(Ionian-moodi) -asteikoista.
Näiden lisäksi harmoninen molli on asteikko, jota paljon käytetään heavyssä ja mollisävellajissa. Eli aikapitkälle pärjää ihan noilla.
Sitten jos mennään vaikkapa jazzosastolle niin tulee esim. melodinen molli ja sen moodit, mutta ne onkin sittn jo siihen vaikeampiselkoiseen musaan tarkoitettuja;D
Tuossa laulussa esiintyy siis G C9 F6 ja D, sekä Bm ja Em.
Alla on linkki biisin opetusvideoon. Huomaa että riffissä sormitus poikkeaa tavallisista G ja C soinnuista. Tästä tulee riffin makea saundi. Kyseistä sormitusta on käyttänyt moni muukin artisti esim. Bob Dylan.
http://www.youtube.com/watch?v=7vHYDQdZLH8