En ole koskaan käsittänyt ihmisiä, jotka mainostavat itseään iloisiksi. Pitäisikö olla jotenkin otettu siitä, että toinen on iloinen? Luulevatko nämä iloiset ihmiset, jotka omaa iloisuuttaan kovasti arvostavat, että on olemassa vain iloisia ja surullisia ihmisiä ja iloiset voittavat tämän kilpailun?
Minua huolestuttaisi, jos joku on jatkuvalla syötöllä iloinen. Fas-syndroomaiset voivat tehdä jotain pahaa ja samaan aikaan hymyillä iloisesti. Iloinen ulkokuori on vain iloinen ulkokuori.
Samaa yhdessä tunteessa vellomista on oman surullisuutensa mainostaminen. Miten ihmiset noin kovasti arvostavat yhtä tunnetilaansa, että haluavat identifioitua sen kautta ja mikä vielä parempaa: hakevat seuraa tuolla tyypittelyllään.
Minua huolestuttaisi, jos joku on jatkuvalla syötöllä iloinen. Fas-syndroomaiset voivat tehdä jotain pahaa ja samaan aikaan hymyillä iloisesti. Iloinen ulkokuori on vain iloinen ulkokuori.
Samaa yhdessä tunteessa vellomista on oman surullisuutensa mainostaminen. Miten ihmiset noin kovasti arvostavat yhtä tunnetilaansa, että haluavat identifioitua sen kautta ja mikä vielä parempaa: hakevat seuraa tuolla tyypittelyllään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Missä ne ihmiset sitä mainostavat? Itselleni tulee vain treffi-ilmoitukset mieleen. Mutta eikai niissäkään kukaan kuvaa itseään vain yhdellä sanalla, paitsi ehkä sanomalehdissä joissa joka sana maksaa. Mutta en siis ole ikinä muualla tällaista havainnut.
Paras todiste asiasta on Teemu. Hänhän on kuin pesusieni, joka imee muiden sanomiset itseensä ja alkaa jäljittelemään niitä. Hän on kuullut muiden mainostavan iloisuuttaan ja saarnaa nyt asiasta kuin heikkopäinen.
Seuraa pitäisi löytyä, kun kerran on _iloinen_ ?
Iloisuus mainitaan treffi-ilmossa 5 kertaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11183266
La-aamunakin teemu-friikin vastausaika 15min. Ihailtavaa. Aihe kuin aihe, niin kaiken takaa löytyy sama sankarisi.
Iloiset ihmiset = gay people
----------