tässä uppoaa http://youtu.be/mgWcYtT-ACc
Sweden Yachts 45 uppoaa - video
8+1
551909
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
what was the reason
Peräsinongelma, josta paha vuoto. Mahdollisesti kolhaisseet peräsimen johonkin, valas tms.
Tässä on taas hyvä esimerkki ARC-rallyn antamasta turvasta. Paikalle tuli muutamassa tunnissa 3 kpl World-ARC-venettä, joihin uponneen Sweden-Yachtsin miehistö pelastui.
Sweden Yachts veneitä kuten muitakin skandeja pidetään ns. "laatuveneinä", mutta näissä on esiintynyt yllättävän paljon ongelmia
2012 tämä Sweden Yachts 45, Ciao, upposi peräsinvaurion jälkeen, World-ARC
2007 Sweden Yacht 42, Caliso, ARC-2005 Atlantilla köli irtoamassa, hylättiin merelle 2005 Sweden Yacht 70, Paper Moon, ARC-2003 Atlantilla, kölin kiinnityksessä vuoto, lähetti maydayn, onnistui palaamaan Las Palmasiin
Sweden Yachts ei ole kovin yleinen vene ARC:ssa, silti noita ongelmia riittää enemmän kuin yhdelläkään keskieurooppalaisella.
Ei Sweden Yachts -vene uppoa vaan BavaBeneHanseJen -veneet. Tuo video on yhtä valhetta kuin USAn kuulennot!
ARC = Atlantic rally for cruisers. Ciao in the Indean Ocean.
World ARC, ARC Europe, ARC Portugal ym
ARC keskus koettaa välittää tietoa vaurioilmoituksista ja mahdollisesta avun tarpeesta. Modus Vivendi menetti peräsimen ja alkoi vuotaa peräsimen seudusta. Tarjosin tukkimistahnaa mutta sitä ei tarvittu vaan pystyivät hallitsemaan vuodon. Ei väittänyt tavanomaista: "törmäys valaaseen tai konttiin".
Katkeavalla peräsinakselilla on ilmeinen riski aiheuttaa hankala vuoto.
ARC;n alkuperäinen viesti tilanteen loppumisesta:
123 Modus Vivendi has advised they are diverting to Mindello, Ca=
pe Verdes due to a leaking rudder.
Leaks are under control. No assistance required.
Able to steer with hydrovane and staysail making 4 knots
Their position at 16UT 01/12 was 21 58.78N 23 28.43W
Approximately 300nm from Cape Verdes
ENDS
Myös tuo Motiva 49, "Modus Vivendi", on skandi. Tanskalainen ns. "laatuvene", taitaa olla vielä sellainen rautapaatti.
Pikemminkin huolettaa peräsinvaurioiden yleisyys. Luulisi, että peräsin laitettaisiin omaan vedenpitävään osastoonsa. Onhan tuollainen ohuen tikun päässä nököttävä neliömetrin kokoinen peräsin ihan jo maalaisjärjellä ajateltuna vaurioherkkä vempain. Siihenhän kohdistuu kauheat voimat kovemmassa kelissä. Omassa veneessäni peräsin on kiinni pitkässä kölissä, joten minua tuo ei huoleta.
Olisiko skegillinen peräsin PAKOLLINEN suunnittelu valtamerille??
Välttäisin ohuellla aksellilla olevia halpoja lapioperäsimiä.
Välttäisin kaikkia lapioperäsimiä. Valaita on yhä enemmän.
On olemassa eteenpäinnäyttäviä kaikuja, joten valaat ja kontit eivät ole ongelma. Kontti ei katso onko vene pitkäkölinen vai eväkölinen.
Ylitys kestänee noin 19-20 päivää. Siinähän ei tarvitse montaa tuntia kaikua vahtia kun on jo perillä...
Horisontaalinen hälytystoiminto vapauttaa kaiun vahtimisesta.
Ei pitkä lapioperäsin kestä ison valaan töytäisyä vaikka olisi kenen tahamsa valmistama.
Mutta aika harvassa nykyveneessä on enää skegiä. Muutamia valmistajia vielä on joiden peräsimissä skegit. Hinnat on niissä veneissä tavoittelemattomissa aika monelle. Perusveneissä on kaikissa lapioperäsimet, koska veneen tulla olla sporttinen :)
Palstan perusnojatuolipurjehtija olis vielä pelastanut homman? Ja mouskuttanut valasta parikolme viikkoa??
olen itsekkin miettinyt veneen upottamista, mutta sen pitää näyttää onnettomuudelta. Ei vakuutustarkastajat tyhmiä ole.
Syvä paikka pitää olla ja "kavereita " lähellä.
Tuollaiseen peräsinvauriooon nyt sukeltamalla vie fendarin tai kangastullon oikea seilori komessa minuutissa.
Tuon pelastetun purjehtijan olemus ei kertonut kyvystä sukeltaa parimetrisessä aallokossa veneensä pohjan alle tukkimaan reikää. Se ei onnistuisi turvallisesti nuoremmiltakaan. Tärkeintä oli saada äijä turvaan veneestään.
Eikö mene skandi kaupaksi, kun pitää miettiä vakuutuspetosta?
nyt ei liiku mikään vene käytännössä, noista yli 200t maksavista Swaneista nettiveneessä täytyy ottaa satku pois hinnasta jos haluaa kaupaksi!
Vaikka maksaakin vakuutusmaksua 250t, ei vakuutusyhtiö maksa kuin käyvän hinnan. 2000 luvun 50 jalkaisia X-yachtejakin saa alle 200 tuhannella oikeasti maailmalta. Suomessa eletään vielä ruususenunta.
http://www.nettivene.com/purjevene?pfrom=150000
ihmeporukkaa, ei aja kylkeen kiini ja mene hjelppaamaan, kuvaa kaitafilmille tuntikaupalla kun toiset oikein rantautuu pelastuslauttaan, tämä oli oikeasti varmaan joku järjestetty harjoitus tai opetusvideo ARC porukalle!
Päijännemiäs ei taida olla purjehtija? Tuo viereen meneminen on viimeinen temppu, mitä kannattaa eli ei koittaa. Kyllä sieltä pienveneestä siirrytään juuri noin kumilaitteita apuna käyttäen. Ei ole kiva ottaa avunannosta vielä rikivauriota kaupan päälle ainakaan valtamerellä. Ison tankkerin kylkeen on eri asia mennä, eikä sitäkään tehdä, ellei olla jättämässä kokonaan venettä.
Vedessä uivaa pelastettavaa ei myöskään oteta veneen perästä sisään vaan kyljeltä. Sitä varten on syytä varustautua riittävän nostovoiman takaamalla vinssillä tms. Pelastavan veneen perä voi toimia melkoisena lekana sopivassa aallokossa. Siinä menee helposti niska poikki pelastettavalta.
Päijänteellä ei saa käsitystä mainingin määrästä ja 45-52 jalkaisten veneiden törmäysvoimasta. Fendarit ei riitä estämään kylkivauriota, köydet katkeaisivat tai knaapit irtoaisivat ja molempien takilat vaurioituisivat. Tässä mielessä auttajat olivat fiksumpia kuin maissa olevat neuvojat. Ainoa mitä olisi kannattanut koettaa olisi purjeen levittäminen rungon ympäri rajoittamaan vuotoa jos olisi pysynyt pinnalla hinauksessa 40 mailia rantaan asti. Hinattavuutta olisi ensin pitänyt parantaa vähentämällä vesikuormaa ja ajoankkurilla kuten pytsillä parantaa suuntavakautta.
Juu, sen verran heilahteli nuo kevyemmässä lastissa olleet että ei kannata mennä lähelle. Parhaimmillaan kiinnität veneet kyljittäin ja uppoava repäisee pelastavan veneen rikki ja upoksiin.
Mutta onni matkassa: Oli kohtuullisen kiva pelastuskeli. Aurinko paistoi ja tuulta oli vähän. Tuohon kun tulisi päälle pimeys, kylmä ja myrsky niin voisi mennä henki.
Eikö valtameriveneeseen kannattaisi varata mukaan kompura ja täytettäviä ilmatankkeja, joilla saisi veneen pysymään pinnalla, ettei venettä tarvitsisi koskaan jättää? Eli vaikka 5m3 ilmatäytteistä makkaraa? Tai ostaa Etap, kelluva täytettynäkin.
päijännemiäs on kuule muutaman kerran heittänyt itä-karibianlenkin, jollassa pitää olla pari pyöreää 70 cm pallofendaria takakaiteessa aina varalla, ja ajaa vauhdilla pampulat kyljissä siis 10 fendaria toisella laidalla kohteen viereen ja snarat kiinni, mutta teillähän on Bilteman fendareita ja kyselyssä et mitä 4 kpl sukkia mahtais niihin maksaa?
Ei tuollaista vedellä täytettyä venettä mikään pelasta. Sen pois hinaaminen on mahdottoman kallista. Vaikka se pysyisi jotenkuten pinnalla, ei siellä voisi pitempiä aikoja oleskella napaa myöden vedessä. Ainoa mahdollisuus on sen upottaminen, ettei siitä ole muille vesilläliikkujille vaaraa. Etap on tarkoitettu ihmisille, jotka liikkuvat rannikon läheisyydessä tai pienillä järvillä.
Kuinkas monta 50-jalkaista 2000-luvun äksää olet viime aikoina ostanut? Pyyntihinnat näyttävät alkavan 400kE tienoilta ja nekin Välimeren veneistä. Ei ne veneiden hinnat valitettavasti laske vaikka kuinka nettifoorumeilla paukuttelee. Kummasti vaan kaikki venetehtaat eivät ole menneet konkurssiin ja välitysfirmojenkin sivuilla esitellään myytyjä veneitä. Vai lienevätkö sittenkin toiveunia. Veistämöiltä veneet laitetaan kaatopaikalle ja välittäjätkin valehtelevat...
Ei kai tässä ollutkaan tarkoitus pelastaa venettä, vaan saada lisäaikaa miehistölle pelastautumiseen. En nyt äkkiseltään osaa sanoa mikä tuossa ideassa on huonoa kun en ole merihädässä ollut. Voisiko kenties ilmapussitäytteinen vene toimia pelastuslauttana?
"Sen pois hinaaminen on mahdottoman kallista. Vaikka se pysyisi jotenkuten pinnalla, ei siellä voisi pitempiä aikoja oleskella napaa myöden vedessä."
Miksi joitain kymmeniä/satoja maileja hinausta olisi jotenkin extrakallista, verrattuna vaikka satojen tuhansien veneiden arvoon, joka vain olisi kastunut sisältä ja täysin korjauskelpoinen?
"Ei kai tässä ollutkaan tarkoitus pelastaa venettä, vaan saada lisäaikaa miehistölle pelastautumiseen."
Jotenkin tuntuu, että olisi parempi pitää hätämajoitusta ison veneen sitloodassa kuin pelastuslautassa/kumiveneessä.
Mutta miksei sitä saman tien pelastaisi veneenkin. Miehistön kannalta olisi oleellista sellainen varmuus, että vene ei voi upota (niin kauan kuin se puhallettu pomppulinna pysyy ehjänä) ja pelastus saapuu varmemmin kun ei jätetä alusta.
Etapillahan on purjehdittu Englannin kanaalin yli, kun vene ensin täytettiin vedellä. Miehistönä oli muistaakseni venealan toimittajia. Etapin määritelmä kelluvuudelle on, että vene ei jää vain kellumaan, vaan sillä pystyy vielä kohtuullisesti purjehtimaan. Noin lämpimissä oloissa olisi sellaisella purjehdittu maihin ja saatu vene pelastettua. Etap vain teki konkan muutama vuosi sitten, joten niitä ei enää tehdä lisää.
Laitetaanko mastoon vielä toiset kymmenen jotteivät rikit kolisisi yhteen?
Halpaa polyuretaania ruiskuttelemaan seinän verhouksen ja rungon väliseen tilaan. Sitä ennen ilmastointiteippausta, ettei turpoa kaikkialle. Hiljainen ja lämpöä eristävä runko joka vielä kelluukin.
Minua tuo kelluvuus ei vakuuta edelleenkään. Kohtuulliset purjehdusominaisuudet on aika epämääräinen käsite. Vedellä täytetty vene on kaikkea muuta kuin helppo purjehtia. Sisällä vellova vesi hölskyy epämääräisesti puolelta toiselle. Sisällä ei voi oleskella, koska punkat ovat veden alla. Täytyy olla kovaa porukkaa ja kevyttä keliä, jos sellaisella kykenee purjehtimaan useita vuorokausia. Jos veneen joudutaan jättämään, sitä ei kykene edes upottamaan, vaan se jää vaarantamaan muuta merenkulkua.
Niinpä. Englannin kanaalin yli on myös uitu useita kertoja. Jos olet purjehtinut kanaalissa, muistat varmaan kuinka rannikot Doverin ja Calaisin kohdalla olivat näköyhteyden päässä.
Hanki ihmeessä käytetty Etap, jos se on suosikkiveneesi!
Itse olen päätynyt aivan toisen tyyppiseen paattiin, jossa ei ole rikkoutumisaltista peräsinrakennelmaa.
http://www.theyachtmarket.com/boats/sailing-boats/x-yachts/x512/?currencyunit=EUR
On niitä laadukkaampiakin veneitä kuin X:ät...
Mut taitaa kauppa olla melko hiljaista...ehkä kevät auttaa.
Etapin kriteerit on seuraavat:
"First, when an Etap boat is holed and flooded, it must maintain freeboard equivalent to 3 percent of the hull’s LOA. In the case of the 38i model, that freeboard will be 13.68 inches. Second, even when completely flooded, the boat must be capable of being sailed efficiently enough to get home. Third, the flooded boat must have enough innate stability and flotation to right itself from a 90-degree knockdown with all crew on the leeward rail."
Eli Etapilla olisi noissa oloissa päästy varmasti purjehtimaan tuo 40 mpk rantaan. Tuossa oli kyseessä ARC, jolloin veneitä oli lähistöllä, muuna aikana olisi miehistö ollut huomattavasti suuremmissa ongelmissa. Kyllä kelluva vene aina parempi on kuin uppoava, kun se kelluvuus ei tuo mitään haittaa muuten. Luulisin, että katsellessani uimasiltani tai pelastuslautasta veneeni katoamista pinnan alle toivoisin, että se olisi vielä pinnalla ja purjehdusvalmis. Tarpeeksi isot Etapit on käytettyinäkin minulle liian kalliita.
Ilmoitusten veneet ovat 1990-luvun alusta, eivät 2000-luvulta.
Itsellänikään ei ole lapioperäsintä eikä irtoavaa köliä. Vene voi kuitenkin upota muutenkin, esim. läpiviennin hajoamisen kautta tai törmäämällä johonkin. Jos vene uppoaa syystä tai toisesta, harva jaksaa siitä paikasta uida enempää kuin kilometrin, etenkin jos veden lämpötila on alle 18 astetta, joten se ei ole vaihtoehto.
Katsoin kirjoituksia vähän huolimattomasti ja jäin siihen käsitykseen, että matkaa olisi ollut 300 mpk. Jos vedellä täytetty vene kulkisi keskimäärin kolme solmua, aikaa kuluisi silloin yli 4 vrk. Onko olemassa videota, jossa Etap on purjehtimassa täydessä vesilastissa kunnon aallokossa? Pystyykö silloin käyttämään konetta? Ovatko veneen sähköt käytössä?
Men noille jätkille hehkuttamaan pitkää köliä ja skegiä;-)
http://www.vendeeglobe.org/en/videos.html
Oheisella sivulla on kuva Etapista purjehtimassa vedellä täyttyneenä. Yksi kuva kertoo yhtä paljon kuin yksi video.
http://www.etapcharterlease.com/unsink/unsink.html
Miksi pitäisi ruveta uimaan? Tuolla Engl.kanaalin jutulla kai tarkoitettiin sitä, ettei Etapin suoritus ollut riittävä peruste valtameriveneen valinnaksi. Kumiveneellä on ylitetty Atlantti.
Peräsinvauriosta johtunut uppoaminen oli hyvä käytännön esimerkki siitä, miten "pelastuspalvelu" valtamerellä toimii. Siksi pallonkiertoreiteillä pidetään radioyhteyksiä SSB:llä toimivien "nettien" kautta. Atlantilla toimii Herb´s Net, Tyynellä valtamerellä useita (mm. Russel Radio). VHF vain lähietäisyyksillä.
Täällä muuten kerrotaan, että upotetulla Etapilla ajettiin yhdessä päivässä reitti Calais-Dover-Calais. Siitä tulee matkaa jotain 65 km=35 mpk, eli suunnilleen se matka, joka tuolla videon pariskunnalla oli taitettavanaan. En tiedä tarkkaa matka-aikaa, joten nopeuttakaan en voi tietää. Tuohon purjehdukseen sisältyi sitten varmaan muutakin kuin myötätuulta. Etap 21:llä purjehdittiin Gedser-Warnemunde
http://www.tollesbury-marina.co.uk/etapfeatures/etap_features.htm
Peräsinvaurion aiheuttama uppoaminen ei ole harvinaisuus eikä jonkun tietyn venemerkin ominaisuus. Ehkä joku voisi kerätä tilaston, minkä tyyppisille veneille niitä on sattunut. Netistä tuntuu löytyvän jos jonkinlaisia esimerkkejä. Keräsin joitakin:
http://www.yachtingmonthly.com/news/512975/british-boat-sinks-in-the-indian-ocean
http://www.worldcruising.com/WORLDARC2012/newsarticle.aspx?page=S634841684422574687&ArchiveID=1&CategoryID=123&ItemID=220927&src=
http://www.cruiserlog.com/forums/f12/rudder-stock-failure-leading-to-yacht-sinking-1845.html
autopilotin kiinnitys saattoi olla osasyy alumiinisen peräsinakselin katkeamiseen ja Hansen uppoamiseen. Kuparipohjainen antifouling voi johtaa alumiinisen akselin korroosioon. Lisää juttua korroosio-ongelmasta: http://www.myhanse.com/forum_posts.asp?TID=6728&title=concern-for-the-rudder-shaft
http://www.inmarsat.com/corporate/media-centre/newsroom/SkyWavetrackersavesHeinekenCapetoRioyacht.htm
peräsinvaurio kaatunut masto (reikä kylkeen) konerikko: yhteys immarsatilla ja vene hinattiin Kapkaupunkiin
http://www.beneteau235.com/transom/windseeker_before_1200.jpg
peräpeili irtosi
http://www.stuff.co.nz/sport/boating/6625256/Sanya-eye-Wellington-after-broken-rudder
VOR-vene Sanyan peräsinakselin katkeaminen vuoto
Telefonica oli uppoamisvaarassa peräsnivaurion takia: http://www.volvooceanrace.com/en/news/6556_Heartbreak-for-Telefonica-as-Leg-8-slips-away.html
5 henkeä sokissa ja hypotermiassa peräsinvaurion takia, vene upposi:
http://www.citypress.co.za/top-stories/five-rescued-from-sinking-yacht-20100615/
http://www.yachtingworld.com/blogs/elaine-bunting/533185/arc-dismasting-and-rudder-failure
ARCissa peräsinvaurioita vuosittain. (Cornellin mukaan peräsinvaurio on ollut tavallisin totaalihaverin yleisin syy !)
http://www.yachtracing.com/richroberts/S&SAccident.html
America´s cup –vene Stars&Stripes sai peräsinvaurion ja upposi 5 minuutissa.
Oliskohan Jimmy Cornell oikeassa, kun Venemessuilla joitakin vuosia sitten kertoi minkälainen peräsin on matkaveneessä riskaabeli?
Onhan noita sattunut:
Beneteau 40.7
http://www.sailnet.com/forums/general-discussion-sailing-related/43749-beneteau-loses-rudder-boat-sinks.html
Arc:ssa sattunut vuosien varrella, mm. Dehler 41, Bavaria 350
http://www.worldcruising.com/content/S633301403351990000/Managing_Emergencies_Rudder_Failure_wcm25.pdf
Kaksi Elan 333 viime kesänä:
http://www.ybw.com/forums/showthread.php?340404-Rudder-Drop-Off
Dufour 43
http://www.ybw.com/forums/showthread.php?194286-MISSING-Yacht-%93SARA%94-%96-Dufour-43-Integral
Oikeastaan helpompi on etsiä venemerkkejä, joille googlettamalla ei löydy tuloksia hakusanoilla "rudder failure" tai "broken rudder". Näitä ovat mm. Swan, Hallberg-Rassy, Najad, Baltic. Mitäs niistä laatuveneistä aiemmin puhuttiin?
Kaikki linkeissä mainitut veneet on suuniteltu rannikon läheisyydessä tapahtuvaan purjehduksesta nauttimiseen. Valtamerikelpoisuuden kanssa on hiukan niin ja näin vaikkapa juuri heikosti toteutetun lapioperäsimen ansiosta.
Viimeksimainitut laatupurret taas viihtyvät hieman avoimimmilla ulapoilla. Peräsimet ja muutkin paikat kestää ja kestää.
"Kaikki linkeissä mainitut veneet on suunniteltu rannikon läheisyydessä tapahtuvan purjehduksen nauttimiseen....".
Mietipä uudelleen oliko linkeissä mainitut VOR-veneet tai vaikkapa Kapkaupunki-Rio -kisavene suunniteltu rannikkoretkistä nauttimiseen....
No peräsimethän niistä hajosi! Valtameriveneelle ei käy näin, lujan skegin ansiosta esim.
Oikein tehty lapioperäsin kestää valtameriveneissäkin. Vendee globe veneissä ja vastaavissa peräsimiä on kaksi.
http://www.johnpaul.com/images/pksRm2gKsqWmJwfAskus5S7umQ.jpg
Hieno kuva, vai mitä.
No nehän ei ihan oikeesti ole tarkoitettu mihinkään muuhun kuin purjehduksen medianäkyvyyden nostamiseen ja ennätysten rikkomiseen.Onko ne sinusta sitten veneitä, jotka on järkeviä vaihtoehtoja pallonkiertoon. Jos lähtisit nyt vaikka kiertämään palloa. Ei tarvitse yksin lähteä vaan miehistöllä niin olisiko sinun valinta VOR-vene?
Nimim. 32 32 kehui Vendee Globe -valtameriveneitä. Unohtiko jotain?
http://www.sail-world.com/USA/Vendee-Globe---Rudder-scare-on-board-Hugo-Boss- -Video/103916
Herra huu ei hoksannut juonta? Kysymys oli juuri siitä, että olipa vene VOR-raaseri tai mikä muu tahansa vauhdikkaaseen valtamerikisaan suunniteltu ja rakennettu vene tai nykyaikainen "valtamerikelpoinen" cruiser-racer "perhevene", lapioperäsin voi olla sen heikoin kohta. Esimerkkejä peräsinvauroista, ohjauskyvyn menetyksistä ja hallitsemattomista vuodoista, löytyy aivan riittämiin.
"Jos lähtisit nyt vaikka kiertämään palloa". Oma valinta on eri juttu. Kiersin jo kertaalleen ja palasin kotivesille vajaat 10 v sitten. Skegillinen peräsin, pitkä eväköli. Seuraava reissu suunnitteilla. Tällä kertaa täyspitkä köli, jonka takareunassa peräsin on, LYS-lukua ei ole - pilkatkaa vaan, jos se helpottaa ;-)
E tarvitse olla noin pölö, että etsii kuvan tai videon jossa pitkäkölinen tai skegillinen vene makaa raatona rantahietikolla tai kivikossa.
kellut valtamerillä viikkoja tai kuukausia turhaan, jos ei purjeveneen suorituskyky kiinnosta.
No siis tuota tarkoitin, että VOR-raaserit ja vastaavat on ainoastaan rajojen rikkomiseen ja vauhdilla haetaan näkyvyys.
Tämän päivän kilpaveneistä on aika vaikea hakea hyviä puolia hyvän matkaveneen ominaisuuksiin.
Lys-luvuilla yms. ei ole kyllä mitään merkitystä kun teet pitkää matkaa, joten mä en ainakaan pilkkaa :) Se että joku matka voi kestää pari vrk pidempää ei tarkoita sitä että olet väsyneempi. Rauhallisessa veneessä kykenet vähän lepäämäänkin.
Sit on eri juttu jos palloa kierretään miehistöllä ja kilpailuhengessä.