Valmistuin kuukausi sitten yliopistosta ja minulla on työpaikka, jonka saaminen ei tällä hetkellä ole mikään itsestäänselvyys. Minun pitäisi siis olla tyytyväinen. Elämäni tuntuu kuitenkin tyhjältä ja merkityksettömältä. Päivät olen töissä, tulen illalla tyhjään kotiin ja lähden taas aamulla töihin. Viikonloppuisin tapahtuu harvoin mitään ja aika menee itsekseen puuhaillessa ja uutta työviikkoa odotellessa. Minulla on vain pari kaveria, joita näen vaihtelevasti. Heillä on molemmilla puolisot ja omat juttunsa. On minulla sitten vielä yksi kaveri, johon on mennyt hermot, eikä häntä oikein jaksa. Hän on sellainen sohvaperuna ja ainainen valittaja, eikä häntä kiinnosta muu kuin tietokoneen ääressä istuminen. Häntä ei saa lähtemään mihinkään. Opiskelupiireissä oli joitakin tuttuja, joita näki opiskelujutuissa, mutta opiskelijaelämäni on nyt loppu, enkä heistäkään saanut pysyviä kavereita, joita tulisi myöhemmin näkemään.
Kun aloitin opiskelut, niin toivoin, että olisin saanut enemmän kavereita, kun niitä ei minulla ole koskaan ollut kahta-kolmea enemään. Tämä ei toteutunut. Toive tyttöystävästäkään ei toteutunut. Olen saanut tytöiltä tylyä kohtelua, vaikka olen ystävällisesti lähestynyt. Vika on ulkonäössäni, se on tullut selväksi. Minua pidetään mukavana, fiksuna, luotettavana jne., mutta en kelpaa muuta kuin kaveriksi. Suomi24:n treffipalstallakin pyörin monta vuotta tuloksetta. Sain siellä paljon kehuja, mutta kaikki jutut kariutuivat ulkonäkööni.
Kaipaisin tyttöystävää, mutta en tiedä mistä sellaista hakisi. Monet ovat sanoneet, että se ilmestyy silloin, kun vähiten odottaa. Vaikea vaan uskoa sen ilmestyvän sohvan eteen, kun viikonloppuna istun kotona ja katson urheilua tai luen kirjaa. Jotain pitäisi tehdä. Haluaisin uusia kavereita ja sen yhden todella tärkeän ja läheisen ihmisen eli tyttöystävän. Mutta minulla ei ole tällä hetkellä mitään muuta kuin työ ja liikuntaharrastukseni, jotka ovat yksilölajeja. En vain tiedä, että missä tapaisi ihmisiä ja varsinkin sellaisia, joille ulkonäkö ei ole kaikkeista tärkein ominaisuus. Olen kohta 28v, enkä ole koskaan seurustellut. Kai se pitää pikkuhiljaa totutella yksinäiseen elämään. Enää ei ole opiskelijaelämää, jossa oli edes jonkinlainen mahdollisuus tutustua ihmisiin, kun oli periaatteessa paljon ihmisiä ympärillä. Suomi24:n treffipalstalta poistin profiilini, kun se muuttui käytännössä mahdottomaksi käyttää, jos ei maksa kiskurihintaa.
Kun aloitin opiskelut, niin toivoin, että olisin saanut enemmän kavereita, kun niitä ei minulla ole koskaan ollut kahta-kolmea enemään. Tämä ei toteutunut. Toive tyttöystävästäkään ei toteutunut. Olen saanut tytöiltä tylyä kohtelua, vaikka olen ystävällisesti lähestynyt. Vika on ulkonäössäni, se on tullut selväksi. Minua pidetään mukavana, fiksuna, luotettavana jne., mutta en kelpaa muuta kuin kaveriksi. Suomi24:n treffipalstallakin pyörin monta vuotta tuloksetta. Sain siellä paljon kehuja, mutta kaikki jutut kariutuivat ulkonäkööni.
Kaipaisin tyttöystävää, mutta en tiedä mistä sellaista hakisi. Monet ovat sanoneet, että se ilmestyy silloin, kun vähiten odottaa. Vaikea vaan uskoa sen ilmestyvän sohvan eteen, kun viikonloppuna istun kotona ja katson urheilua tai luen kirjaa. Jotain pitäisi tehdä. Haluaisin uusia kavereita ja sen yhden todella tärkeän ja läheisen ihmisen eli tyttöystävän. Mutta minulla ei ole tällä hetkellä mitään muuta kuin työ ja liikuntaharrastukseni, jotka ovat yksilölajeja. En vain tiedä, että missä tapaisi ihmisiä ja varsinkin sellaisia, joille ulkonäkö ei ole kaikkeista tärkein ominaisuus. Olen kohta 28v, enkä ole koskaan seurustellut. Kai se pitää pikkuhiljaa totutella yksinäiseen elämään. Enää ei ole opiskelijaelämää, jossa oli edes jonkinlainen mahdollisuus tutustua ihmisiin, kun oli periaatteessa paljon ihmisiä ympärillä. Suomi24:n treffipalstalta poistin profiilini, kun se muuttui käytännössä mahdottomaksi käyttää, jos ei maksa kiskurihintaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos kaikki elämässä tukee vain yksin oloa, on selvää ettei uusia kontaktejakaan pääse silloin syntymään. Sen epätasapainon sinä voit muuttaa koska vain kokeilemalla vaihteeksi ryhmälajeja, ryhmätoimintaa, ryhmätyötä, jne jne.
Aktiivisuus ja rutiinien rikkominen ovat avainasemassa silloin kun hakee muutosta elämänsä arkeen. Oma-aloitteisuus johtaa oman elämän hallintaan, missä ei vain odoteta passiivisena muutoksen saapumista muiden ihmisten muodossa.