Avioliitossa pitäisi uskaltaa puhua myös niistä negatiivista tunteista, me vaan "kärvistelemme" kun "ei mielestäni synkkaa" tai "mielestäni meillä ei riittävästi seksiä". Ei välttämättä tunteet ole ohi vaikkei seksiä harrasteta riittävästi tai toisen mielestä seksi on pelkkää suorittamista. Uskomme tulkitsevamme vuosien jälkeen puolisoa vaikka eihän se näin mene, kuten itse kukin olemme saaneet huomata. Itse olisin halunnut mennä perheterapiaan ja juttelemaan ongelmistamme ulkopuolisen avustamana, koska kahdestaan emme siihen pystyneet. Kun käperrymme yksin ongelmiimme, tuntuvat ne mahdottomilta ratkaista. Uskalletaan etsiä ensin apua...jos ei sitten enää toimi niin ei. Puhutaan veljet ja siskot , jos ei toista puhututa niin voi ainakin sanoa ääneen omat tuntemukset...ikävistäkin tunteista voi puhua asiallisesti, jos on aikuinen oikeasti.
Erotako vai pelastaa... ja jatkaa
KokonainenPuolisko
0120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.