Kumpi tekee aloitteen sovulle ja normaalin elämän jatkamiselle? Kumpikin varmaan haluisin toisen tekevän sen. Kumman kuuluisi lopettaa "mykkäkoulu" ja lähestyä toista? sen joka on suuttunut alunperin toiselle, kertonut sen ja tästä aiheutunyt riita vai sen joka aiheutti riidan aiheen, sen jolle toinen suuttui? Me olemme olleet nyt jo monta päivää viileissä tunnelmissa työpaikalla, tervehditään, mutta ei muuta olla juteltu vaikka yleensä vaikka mitä, myös sosiaalisessa mediassa, nyt ei sieläkään mitään. Kumpikin ilmeisesti odottaa ja toivoo toisen aloittavan. Kumpikin varmaan toivoo toisen osoittavan että on ikävä ja haluaisi palata entiseen. Tuntuu vaan että jos ei tuo niin en minäkään sitten..olenko se kuitenkin minä sitten jonka pitäisi osoittaa leppyneensä ja antaneensa anteeksi?
Riita ystävän kanssa..
jokolopetetaan
5326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Fiksumpi tekee aloitteen jos turhasta suutuitte toisillenne!
Niin varmasti mutta se ei nyt oikein auta tässä...suuttunut vai se jolle on alunperin suututtu? en kysynytkään että tekeekö aloitteen fiksumpi vai tyhmempi..ei se ole niin helppoa. Kummalla tavalla itse haluaisit asian menevän jos olet jostain (turhasta tai ei, kuka sen sitten päättää) suuttunut ystävällesi ettekä ole puheväleissä päiviin. ystävän aloite vai sinun aloite? Odotatko ystäväsi hakevan huomiotasi ja sinua takaisin vai onko suuttuneen tehtävä osoittaa että on leppynyt ja valmis korjaamaan välit?
Ei ole mitään etikettiohjetta tähän, niinkuin tuossa jo sanottiin fiksumpi tekee aloitteen. Jos kumpikin odottelee toisen tekevän, niin se voi jäädä tekemättä. Älä mieti mitään etikettiä tässä vaan pyydä kaveri kahville ja sopikaa.
Se joka on suututtanut tekee minusta myös aloitteen sovintoon. Loukkaantunut ja suututettu ihminen sitä aloitetta ei helposti tee ja mitä kauemmin aikaa kuluu ja hän on suuttunut, niin sitä suuremmaksi asiaksi se suuttumisen aihekin herkästi muodostuu, eli vääryydenkokemisen tunne vain kasvaa. Näin siitäkin huolimatta, vaikka se suuttumuksen aihe olisikin pieni. Harva nyt kuitenkaan täysin aiheetta suuttuu.
Minulle on käynyt tällä tavalla pari kertaa hyvän ystäväni kanssa. Hän siis aloittaa mykkäkoulun ja en ole itse edes tiennyt syytä, joten on ollut vaikeaa pyytää anteeksi. En ole mykkäkoulu-tyyppiä, vaan nostan asiat pöydälle. Olen siis ollut sovun synnyttäjä näissä meidän jokaisessa mykkäkouluepisodissa, vaikka aloittajana niille pidän ystävääni, koska en ikinä tiedä niille syytä. Tämä tosin saattoi johtua ystäväni arvioliitto-ongelmista, mykkäkoulu oli yksi tapa saada huomiota, koska nyt kun hän on eronnut ja on uuden miehen kanssa, niin mitään tuollaista mykkäkoulukäytöstä tms. ei ole ollut havaittavissa :)