Kun minä ainakin lausun sanan "tulepas" niin, että kuulostaa siltä kuin siinä olisi kaksi p:tä eli "tuleppas". Mutta lausutaanko se jossain päin "tulepas"?
Lausutaanko "tulepas" jossain yhdellä p:llä?
väke
46
1665
Vastaukset
- niin...
Kyllä minä juuri sanoin että tulepas yhdellä peellä.
Mutta jos tämä on taas tätä sarjaa, että miksi kirjoitetaan eri tavalla kun ihan selkeästi kuitenkin lausutaan toisella tavalla, niin valitettavasti asia nyt vain on näin.
Tähän on joku tieteellinen selityskin, kyllä sen joku tähän kertoo, odota vaan.
Mutta onhan ulkomaankielissäkin: This - ei lausuta [this] vaan - jaa nyt ei olekaan foneettisia merkkejä tarjolla. Tai ruotsissa esim. socker - ei sanota [sokker] vaan [sokkär].
Kyllä sinua taitaa taas harmittaa...- Asiat muuttuu
Kun ihmiset alkavat alkavat kirjoittaa jonkun jatkuvasti eri tavalla, se otetaankin aikaa myöten käytännöksi. Moni kirjoittaa tuonkin kahdella p:llä vaikka tietää säännön, myös minä, ainakin joskus.
- väke
Siis kyllähän minä tuon tiedän mutta halusin vain tietää, sanotaanko jossain päin Suomea "tulepas" niin, että kuulostaa että siinä on yksi p. Kun minulle sanottiin, että helsinkiläiset saattaisivat sanoa näin, koska "tuleppas" kuulostaisi moukkamaiselta. Muita vastaavanlaisia sanoja ovat esim. "jonnekin", "sinnekin" ja "tännekin", "katsopas".
- Eri-Aaroni
väke kirjoitti:
Siis kyllähän minä tuon tiedän mutta halusin vain tietää, sanotaanko jossain päin Suomea "tulepas" niin, että kuulostaa että siinä on yksi p. Kun minulle sanottiin, että helsinkiläiset saattaisivat sanoa näin, koska "tuleppas" kuulostaisi moukkamaiselta. Muita vastaavanlaisia sanoja ovat esim. "jonnekin", "sinnekin" ja "tännekin", "katsopas".
Jonne Aaronista:
”Jonnekin on lähtenyt jonnekin, eikä hän ole juuri nyt tavoitettavissa.”
Nuo näennäisesti samannäköiset nimet/sanat ”jonnekin” eivät vahingossakaan äänny samalla tavalla (tai ainakaan niiden ei pitäisi ääntyä).
Tällaista tämä meidän kielemme vain on! - eftgyu
Eri-Aaroni kirjoitti:
Jonne Aaronista:
”Jonnekin on lähtenyt jonnekin, eikä hän ole juuri nyt tavoitettavissa.”
Nuo näennäisesti samannäköiset nimet/sanat ”jonnekin” eivät vahingossakaan äänny samalla tavalla (tai ainakaan niiden ei pitäisi ääntyä).
Tällaista tämä meidän kielemme vain on!Tuli turha miikka, kun yritin avata. Anteeksi!
- väke
Mikä minua muka harmittaisi? =D
- niettäsillee
"väke", sanassa "tule", on lopussa katkoäänne, jolle ei ole kirjainmerkkiä ja sitä ei siis kirjoiteta. Murteessa katkon tilalla voi olla esim. k, "tulek". Katkoäänne on konsonantti, joka assimiloituu p:ksi, kun siihen lisätään pääte "-pas". Siksi sana ääntyy niin, että siinä on tupla-p. Murteissa voi olla myös muoto, jossa ei ole katkoa lopussa. Kun siihen liitetään pääte, lausutaan yhdellä p:llä.
Ehkä olet huomannut, että virolaiset puhuessaan suomea usein jättävät katkon tai assimiloituneen konsonantin pois. Johtuu siitä, että virossa ei katkoja ole.
Oppi, että suomea kirjoitettaisiin niinkuin äännetään, on kaupunkilegenda.- .......
Suomea kirjoitetaan osin morfologisen periaatteen mukaan: Onpas (on pa s) ja olepas (ole pas s) eikä "ompas" ja "oleppas".
- bnuvyc
Opi vielä sekin, että sanassa "tule" ei ole "väke":ä. Sanassa "väkevä" sellainen olisi. Haluatko ostaa sanan?
- bhuijknm
bnuvyc kirjoitti:
Opi vielä sekin, että sanassa "tule" ei ole "väke":ä. Sanassa "väkevä" sellainen olisi. Haluatko ostaa sanan?
"bnuvyc", vaikuttaa humalaisen yösanailulta.
- Jotain järkeä
Ei tietenkään kirjoiteta "Tulep puurolle", vaikka saattaisi siltä kuulostaa, mutta ei kirjoitettaisi "Tuleppa puurolle".
- Piti olla
Jotain järkeä kirjoitti:
Ei tietenkään kirjoiteta "Tulep puurolle", vaikka saattaisi siltä kuulostaa, mutta ei kirjoitettaisi "Tuleppa puurolle".
...miksi ei kirjoitettaisi "Tuleppa puurolle".
- No ihan siksi
Piti olla kirjoitti:
...miksi ei kirjoitettaisi "Tuleppa puurolle".
Mitä järkeä siinä mielestäsi on, että ääntämyksen mukainen kirjoitusasu olisi toisessa tapauksessa hyväksyttävä ja toisessa "ei tietenkään" ole?
-pa on -pa: onpa, olisipa, tulepa. Minkä logiikan mukaan -pa olisi viimeisessä tapauksessa -ppa ellei koko oikeinkirjoitusta muutettaisi foneettiseksi tyyliin "tulep puurolle" ja "hernekkeitto"? - Siksi.
No ihan siksi kirjoitti:
Mitä järkeä siinä mielestäsi on, että ääntämyksen mukainen kirjoitusasu olisi toisessa tapauksessa hyväksyttävä ja toisessa "ei tietenkään" ole?
-pa on -pa: onpa, olisipa, tulepa. Minkä logiikan mukaan -pa olisi viimeisessä tapauksessa -ppa ellei koko oikeinkirjoitusta muutettaisi foneettiseksi tyyliin "tulep puurolle" ja "hernekkeitto"?Tuleppa sanassa se äännetään ihan tarkoituksella kahdella p:llä, tule(p) sanassa ei äännetä tarkoituksella, eikä välttämättä äännetä ollenkaan.
- ..........
Siksi. kirjoitti:
Tuleppa sanassa se äännetään ihan tarkoituksella kahdella p:llä, tule(p) sanassa ei äännetä tarkoituksella, eikä välttämättä äännetä ollenkaan.
Ei tässä ole mistään "tarkoituksella" ääntämisestä kyse eikä ääntämisestä ylipäätään. Suomalainen ääntää "tarkoituksella" myös [ompa], joten pitäisikö on pa kirjoittaa "ompa". (Monet tosin kirjoittavatkin, kun eivät ole koulussa oppineet perusasioita tai eivät välitä niistä). Suomen oikeinkirjoitus ei ole täysin foneettista.
- Kenellä mistäkin
.......... kirjoitti:
Ei tässä ole mistään "tarkoituksella" ääntämisestä kyse eikä ääntämisestä ylipäätään. Suomalainen ääntää "tarkoituksella" myös [ompa], joten pitäisikö on pa kirjoittaa "ompa". (Monet tosin kirjoittavatkin, kun eivät ole koulussa oppineet perusasioita tai eivät välitä niistä). Suomen oikeinkirjoitus ei ole täysin foneettista.
Hyvin voisi kirjoittaakin "ompa" jos lausuu niin, mutta sen voi lausua myös "onpa(s)". Ei kai siinä mitään hävettävää ole kirjoittaa niin kuin lausutaan, joku vaan päättänyt toisin.
- ............
Kenellä mistäkin kirjoitti:
Hyvin voisi kirjoittaakin "ompa" jos lausuu niin, mutta sen voi lausua myös "onpa(s)". Ei kai siinä mitään hävettävää ole kirjoittaa niin kuin lausutaan, joku vaan päättänyt toisin.
Ylempänä on mainittu morfologinen periaate, jonka mukaan suomea (osittain) kirjoitetaan. Joka ikistä morfeemia ei kirjoiteta siinä muodossa, miksi se puhuttuna äänteellisesti mukautuu eri ympäristöissään.
"Hyvin voisi kirjoittaakin "ompa" jos lausuu niin, mutta sen voi lausua myös "onpa(s)"."
Tottakai voisi, jos päätetään luopua yleiskielestä ja antaa kaikkien kirjoittaa omia dia- ja idiolektejään - ja kuvitella, että kuulijat ymmärtävät kaiken tarkoitetulla tavalla. Tosi itsekeskeistä ja röyhkeää.
- hra X
Eivät monet helsinkiläiset taida moukkamaisuutta kaihtaa, miksi oikeastaan pitäisikään. En viitsi ryhtyä rakentamaan kokonaiskuvaa, mutta tulee esimerkkinä mieleeni se, että jopa TV-uutisissa olen kuullut sanottavan "enään". Olen ollut kuulevinani, että ylimääräinen "n" sijoitetaan eräiden verbimuotojenkin perään, jos ne päättyvät "-aa"/"ää". Ehkä tuon lausuminen ilmauksen lopusssa tuntuu monesta - nurinkurisesti - moukkamaiselta...
Mitä se on sekään, kun kirjoitetaan "tuleppas", ellei nimenomaan pyritä puhekielisyyteen/murteellisuuteen?
Ollaan siis muutkin rauhassa moukkia.- 5+13
Niin tai olet yksinkertaisesti vaan kuullut väärin. Erehdys sattuu helposti varsinkin silloin kun tätät mainitsemaasi -aa/ää päätettä seuraa n-kirjaimella alkava sana. Mutta tunnettu faktahan on että ihminen kuulee mitä se haluaa kuulla.
- qasdcfvgbhnjm
Mutta tuota ääntämisen ja kirjoittamisen eroa ei voi kuin ihmetellä, kun meillä sanotaan venevalkama ja savolainen lausuu tuon puattipoukama.
Kauppinen muutti Kuopioon ja työkaverit alkoivat kutsumaan häntä Kaappiseksi. No, hän muutti nimensä Kaappiseksi, ja töihin mennessään hämmästyi, kun ensimmäiseksi tapaamansa sanoi, huomenta Kuappinen. - yhtä ja samaa
Se nyt vaan on niin, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eivät välttämättä ole samat.
Vaikka kuinka puhuttaessa konsonantit tietyin paikoin kahdentuvat, siltikin on tiedettävä kyseisten sanojen oikea kirjoitustapa, jos haluaa oikeakielisyyttä vaalia. Toki saat kirjoittaa sanat niin kuin ne äännetään, kuka estää, mutta huomioi silloin se, että sinua ei pidetä erityisen hyvänä äidinkielesi taitajana.
Jotkut tämän palstan tekstit ovat vähän sellaisia metsässä kannonnokalla istuvan tyypin mietelmiä...- Miksi sen
kielen sitten pitäisi olla harvojen siitä päättävien mielivaltaista puuhastelua, eikä niin kuin kaikki sitä käyttää?
- ihan miten vaan.
Miksi sen kirjoitti:
kielen sitten pitäisi olla harvojen siitä päättävien mielivaltaista puuhastelua, eikä niin kuin kaikki sitä käyttää?
Kieli on yhteinen sopimus! Selkeyden vuoksi on sovittu, että tehdään näin ja näin, niin kaikki sitten ymmärtävät, mistä on kyse.
Toki, sinullahan on lupa tehdä ihan mitä sinä haluat kielen vääntämisen suhteen, varaudu vain siihen, että sua ei pidetä erityisen oppineena ja koulun käyneenä, jos aivan järjettömyyksiin rupeat. Taiteilijoilla on usein taiteen tekemisessä taito käyttää sanaa - mutta se onkin sitten taito. - Miten vaan
ihan miten vaan. kirjoitti:
Kieli on yhteinen sopimus! Selkeyden vuoksi on sovittu, että tehdään näin ja näin, niin kaikki sitten ymmärtävät, mistä on kyse.
Toki, sinullahan on lupa tehdä ihan mitä sinä haluat kielen vääntämisen suhteen, varaudu vain siihen, että sua ei pidetä erityisen oppineena ja koulun käyneenä, jos aivan järjettömyyksiin rupeat. Taiteilijoilla on usein taiteen tekemisessä taito käyttää sanaa - mutta se onkin sitten taito.Itse en kyllä pelkästään tuosta päättelisi mitään, itse tekstin sisällöstä enemmänkin tai jos selviä vahinkovirheitä.
- niiikusillee
ihan miten vaan. kirjoitti:
Kieli on yhteinen sopimus! Selkeyden vuoksi on sovittu, että tehdään näin ja näin, niin kaikki sitten ymmärtävät, mistä on kyse.
Toki, sinullahan on lupa tehdä ihan mitä sinä haluat kielen vääntämisen suhteen, varaudu vain siihen, että sua ei pidetä erityisen oppineena ja koulun käyneenä, jos aivan järjettömyyksiin rupeat. Taiteilijoilla on usein taiteen tekemisessä taito käyttää sanaa - mutta se onkin sitten taito."ihan miten vaan", jos kieli on yhteinen sopimus, se on kyllä hyvin epädemokraattisesti syntynyt. Muutamat oppineet ovat ottaneet itselleen vallan, jota kansa ei ole heille antanut, ja muokanneet ns. kirjakieltä oman makunsa mukaan.
- 9+17
ihan miten vaan. kirjoitti:
Kieli on yhteinen sopimus! Selkeyden vuoksi on sovittu, että tehdään näin ja näin, niin kaikki sitten ymmärtävät, mistä on kyse.
Toki, sinullahan on lupa tehdä ihan mitä sinä haluat kielen vääntämisen suhteen, varaudu vain siihen, että sua ei pidetä erityisen oppineena ja koulun käyneenä, jos aivan järjettömyyksiin rupeat. Taiteilijoilla on usein taiteen tekemisessä taito käyttää sanaa - mutta se onkin sitten taito.Tuota noin... Sopimuksia voidaan muuttaa ja tyypillisesti muuttaminen tapahtuu samankaltaisessa prosessissa kuin niiden alkuperäinen laatiminen. Eli jos ihmiset alkavat laajasti käyttää toisenlaista muotoa kuin "virallinen kielioppi" sanoo, niin sitten sopimus on muutettu.
Huomaa, että se "virallinen oikeakielisyys" ei ole mikään sopimus, se on enintään jonkun tekemä tietynhetkinen tulkinta sopimuksesta.
Täytyy muuten sanoa, että vierastan sanan "sopimus" käyttöä mistään muusta kuin todella tietoisesti ja tarkoituksellisesti tehdyistä vapaaehtoisten ja täysivaltaisten toimijoiden välisistä sopimuksista. Esimerkiksi lainsäädäntö ei todellakaan ole yksikön kannalta mikään sopimus. - sopimus m
9+17 kirjoitti:
Tuota noin... Sopimuksia voidaan muuttaa ja tyypillisesti muuttaminen tapahtuu samankaltaisessa prosessissa kuin niiden alkuperäinen laatiminen. Eli jos ihmiset alkavat laajasti käyttää toisenlaista muotoa kuin "virallinen kielioppi" sanoo, niin sitten sopimus on muutettu.
Huomaa, että se "virallinen oikeakielisyys" ei ole mikään sopimus, se on enintään jonkun tekemä tietynhetkinen tulkinta sopimuksesta.
Täytyy muuten sanoa, että vierastan sanan "sopimus" käyttöä mistään muusta kuin todella tietoisesti ja tarkoituksellisesti tehdyistä vapaaehtoisten ja täysivaltaisten toimijoiden välisistä sopimuksista. Esimerkiksi lainsäädäntö ei todellakaan ole yksikön kannalta mikään sopimus.Vähän mua väsyttää tämän asian veivaaminen. Mutta kai se aika yleispätevä sopimus on, että esim. tietyn näköistä esinettä, joka on istumiseen tarkoitettu, sanotaan tuoliksi. Samoin lienee aika yleispätevä sopimus, kun sanojen kirjoitusasu määritetään. Tavujako ynnä muu. Mitäs siitäkään tulisi, jos osa porukasta vaan kirjoittelisi, että tu-lep-pas ja toinen osa tu-le-pas.
Kyllä näillä sopimuksilla on ihan oma tarkoituksensa, ja se on kaiketi kaaoksen välttäminen ja selkeän järjestyksen ylläpitäminen. - aaaaaaa dddddddd
9+17 kirjoitti:
Tuota noin... Sopimuksia voidaan muuttaa ja tyypillisesti muuttaminen tapahtuu samankaltaisessa prosessissa kuin niiden alkuperäinen laatiminen. Eli jos ihmiset alkavat laajasti käyttää toisenlaista muotoa kuin "virallinen kielioppi" sanoo, niin sitten sopimus on muutettu.
Huomaa, että se "virallinen oikeakielisyys" ei ole mikään sopimus, se on enintään jonkun tekemä tietynhetkinen tulkinta sopimuksesta.
Täytyy muuten sanoa, että vierastan sanan "sopimus" käyttöä mistään muusta kuin todella tietoisesti ja tarkoituksellisesti tehdyistä vapaaehtoisten ja täysivaltaisten toimijoiden välisistä sopimuksista. Esimerkiksi lainsäädäntö ei todellakaan ole yksikön kannalta mikään sopimus.Lainsäädäntö on sopimus, vaikket sinä siihen nimeäsi ole päässytkään lakien alle laittamaan. Siihen toki pääsisit mukaan jos pyrkisit eduskuntaan ja pääsisit jopa sisään sinne.
Sinun kuitenkin oletetaan noudattavan näitä yleisiä sopimuksia, eli kyllä se niin on kuitenkin, että se on jokaisen yksilön kannalta sopimus. Ja sopimuksen rikkojaa tupataan rankaisemaan lievemmin tai rankemmin.
Yhteiskunta toimii näitten yhteisten sopimusten ansiosta. Demokraattinen yhteiskunta jopa yksilön kannalta paremmin kuin diktatuuri. Vai koetko sinä olevasi Suomessa diktatuurissa? Jaa, silloin sinä et kyllä maailmasta taida paljonkaan tietää... - Onneksi...
sopimus m kirjoitti:
Vähän mua väsyttää tämän asian veivaaminen. Mutta kai se aika yleispätevä sopimus on, että esim. tietyn näköistä esinettä, joka on istumiseen tarkoitettu, sanotaan tuoliksi. Samoin lienee aika yleispätevä sopimus, kun sanojen kirjoitusasu määritetään. Tavujako ynnä muu. Mitäs siitäkään tulisi, jos osa porukasta vaan kirjoittelisi, että tu-lep-pas ja toinen osa tu-le-pas.
Kyllä näillä sopimuksilla on ihan oma tarkoituksensa, ja se on kaiketi kaaoksen välttäminen ja selkeän järjestyksen ylläpitäminen.en mene tolaltani, kirjoittaapa joku sen niin kuin lausuu tai säännön mukaan. Lehdissä ja jopa virallisissa papereissa on selkeitä kielioppi- ja kirjoitusvirheitä, mutta harvemmin niistäkään isompaa kaaosta syntyy.
Veikkaisin, että tuo sääntö pysyy tai sitten muuttuu aikanaan ihan verettömästi.
- hee gloossa
Tämäpä oli mielenkiintoinen ketju. Kukaan ei vahingossakaan vastannut aloittajan, nimimerkki väken, kysymykseen... :)
Minä voin vain vastata, että en tiedä, äännetäänkö jossain päin Suomea niin. Olen kyllä kuullut, että jossakin päin sanottaisiin "tervetuloa" eikä "tervettuloa", mutta en tiedä tai muista missä.- aivan oikein.
No, ihan sinulle ja aloittajalle: Kyllä puheessa tuppaa p:t kahdentumaan tuon -pa-liitteen yhteydessä. Tuleppas, meneppäs, kirjoitappas. Se on sääntö. Joku voi tietysti lausua sanan yhdellä peellä tarkoituksellisesti. Tulepa tänne, mutta tavallisempi on tuleppas tänne! Tai siltä se ainakin kuulostaa että p kahdentuisi.
Joillakin on tapana myös sanoa esim. liekkö, kun sana oikeasti on siis liekö. Ja tässä kyllä sitten varmaan moni sanookin sanan liekö yhdellä k:lla.
Jossain päin sanotaan Tervetulloo! Tervemennoo!
Minusta on aivan turha pohtia tällaisia asioita, että sanotaanko jossain niin tai näin, kirjoittaminen on kuitenkin se missä oikeakielisyys huoliteltuna pitää näkyä, jos meinaa edes jonkin verran kouluja käyneestä käydä!
Turha urputtaa mistään epädemokraattisuuksista, kun kirjakielen säännöt ja tavat ovat muodostuneet vuosien saatossa aina sieltä Agricolan ajoista asti! Vaikka tietysti se nyt on sääli, kun tuota niinkusilleen ihmistä ei ole mukaan kelpuutettu. Mutta onhan tässä jo sanottu, että saat toki ilmaista itseäsi kirjallisestikin vaikka millä keinoin, ihan sun oma asias. - niettäsillee
"hee gloossa", katsopa uudestaan repliikkini ketjun alkupuolella. Sanoin: "Murteissa voi olla myös muoto, jossa ei ole katkoa lopussa. Kun siihen liitetään pääte, lausutaan yhdellä p:llä."
Sanomani "voi olla" tarkoitaa sitä, että osassa murteita on, osassa ei. Katkottomuus on länsimurteitten piirre. - niettäsillee
aivan oikein. kirjoitti:
No, ihan sinulle ja aloittajalle: Kyllä puheessa tuppaa p:t kahdentumaan tuon -pa-liitteen yhteydessä. Tuleppas, meneppäs, kirjoitappas. Se on sääntö. Joku voi tietysti lausua sanan yhdellä peellä tarkoituksellisesti. Tulepa tänne, mutta tavallisempi on tuleppas tänne! Tai siltä se ainakin kuulostaa että p kahdentuisi.
Joillakin on tapana myös sanoa esim. liekkö, kun sana oikeasti on siis liekö. Ja tässä kyllä sitten varmaan moni sanookin sanan liekö yhdellä k:lla.
Jossain päin sanotaan Tervetulloo! Tervemennoo!
Minusta on aivan turha pohtia tällaisia asioita, että sanotaanko jossain niin tai näin, kirjoittaminen on kuitenkin se missä oikeakielisyys huoliteltuna pitää näkyä, jos meinaa edes jonkin verran kouluja käyneestä käydä!
Turha urputtaa mistään epädemokraattisuuksista, kun kirjakielen säännöt ja tavat ovat muodostuneet vuosien saatossa aina sieltä Agricolan ajoista asti! Vaikka tietysti se nyt on sääli, kun tuota niinkusilleen ihmistä ei ole mukaan kelpuutettu. Mutta onhan tässä jo sanottu, että saat toki ilmaista itseäsi kirjallisestikin vaikka millä keinoin, ihan sun oma asias."aivan oikein", sanassa "lie" on lopussa katkoäänne, jota ei kirjoiteta, koska ei ole sitä vastaavaa kirjainta. Päätteen lisäämisen yhteydessä katko assimiloituu päätteen konsonanttiin ja aihuttaa siis sen kahdentumisen, mutta siitä huolimatta assimiloitunutta konsonanttia ei kirjoiteta. Kirjoitettu tulos on siis "liekö", äännetty "liekkö". Katko on sanoissa hyvin tavallinen loppukonsonantti. Murteissa voi esiintyä myös k tai h, esim. "orih", ori
- hee gloossa
aivan oikein. kirjoitti:
No, ihan sinulle ja aloittajalle: Kyllä puheessa tuppaa p:t kahdentumaan tuon -pa-liitteen yhteydessä. Tuleppas, meneppäs, kirjoitappas. Se on sääntö. Joku voi tietysti lausua sanan yhdellä peellä tarkoituksellisesti. Tulepa tänne, mutta tavallisempi on tuleppas tänne! Tai siltä se ainakin kuulostaa että p kahdentuisi.
Joillakin on tapana myös sanoa esim. liekkö, kun sana oikeasti on siis liekö. Ja tässä kyllä sitten varmaan moni sanookin sanan liekö yhdellä k:lla.
Jossain päin sanotaan Tervetulloo! Tervemennoo!
Minusta on aivan turha pohtia tällaisia asioita, että sanotaanko jossain niin tai näin, kirjoittaminen on kuitenkin se missä oikeakielisyys huoliteltuna pitää näkyä, jos meinaa edes jonkin verran kouluja käyneestä käydä!
Turha urputtaa mistään epädemokraattisuuksista, kun kirjakielen säännöt ja tavat ovat muodostuneet vuosien saatossa aina sieltä Agricolan ajoista asti! Vaikka tietysti se nyt on sääli, kun tuota niinkusilleen ihmistä ei ole mukaan kelpuutettu. Mutta onhan tässä jo sanottu, että saat toki ilmaista itseäsi kirjallisestikin vaikka millä keinoin, ihan sun oma asias.Eli sinäkään et ymmärtänyt, mistä aloittaja kirjoitti.
Aloittaja, kuten minäkin, tiedämme oikein hyvin, että kirjakielensääntöjen mukaan tuollaisessa tapauksessa kirjoitetaan yksi p, mutta puheessa se äännetään kahdennettuna. Ja näin minä ainakin teen, samoin ilmeisesti myös aloittaja.
Mutta kyse tässä oli siitä, puhutaanko mahdollisesti jossakin suomen murteessa niin, ettei tuota kahdennusta tapahdu.
Turha tähän on sotkea demokraattisuutta tai epädemokraattisuutta, tai edes oikeakielisyyttä. - hee gloossa
niettäsillee kirjoitti:
"hee gloossa", katsopa uudestaan repliikkini ketjun alkupuolella. Sanoin: "Murteissa voi olla myös muoto, jossa ei ole katkoa lopussa. Kun siihen liitetään pääte, lausutaan yhdellä p:llä."
Sanomani "voi olla" tarkoitaa sitä, että osassa murteita on, osassa ei. Katkottomuus on länsimurteitten piirre.No, niinpä tosiaan kirjoititkin, hyvä niin... :) En ollut huomannut sitä aikaisemmin, kun useimmat kirjoittivat aivan muusta.
Ja hyvä, että nyt lisäsit myös:
Katkottomuus on länsimurteitten piirre. - aivan joo.
hee gloossa kirjoitti:
Eli sinäkään et ymmärtänyt, mistä aloittaja kirjoitti.
Aloittaja, kuten minäkin, tiedämme oikein hyvin, että kirjakielensääntöjen mukaan tuollaisessa tapauksessa kirjoitetaan yksi p, mutta puheessa se äännetään kahdennettuna. Ja näin minä ainakin teen, samoin ilmeisesti myös aloittaja.
Mutta kyse tässä oli siitä, puhutaanko mahdollisesti jossakin suomen murteessa niin, ettei tuota kahdennusta tapahdu.
Turha tähän on sotkea demokraattisuutta tai epädemokraattisuutta, tai edes oikeakielisyyttä.No, mitä hiton vitkutinta sinä sillä tiedolla teet, puhutaanko jossain niin tai näin. Tavallaan kyllä sinulle vastasin: Eli minun kantani on, että se p:n kahdentuminen äännettäessä on normi, joku voi ihan tieten tahtoen painottaen yhtenä p:nä ääntää.
Siis mihin sitä tätä tietoa tarvitset? Keksimällä keksittyjä kysymyksiä...
Milloinkahan radiossa olisi taas Kotuksen väki vastailemassa kielitieteellisiin kysymyksiin, myös murteisiin liittyviin, soitapa sinne, tee oikein lista kaikesta mieltäsi askarruttavasta... - hee gloossa
aivan joo. kirjoitti:
No, mitä hiton vitkutinta sinä sillä tiedolla teet, puhutaanko jossain niin tai näin. Tavallaan kyllä sinulle vastasin: Eli minun kantani on, että se p:n kahdentuminen äännettäessä on normi, joku voi ihan tieten tahtoen painottaen yhtenä p:nä ääntää.
Siis mihin sitä tätä tietoa tarvitset? Keksimällä keksittyjä kysymyksiä...
Milloinkahan radiossa olisi taas Kotuksen väki vastailemassa kielitieteellisiin kysymyksiin, myös murteisiin liittyviin, soitapa sinne, tee oikein lista kaikesta mieltäsi askarruttavasta...Ketjun aloittaja nyt vain sattui asiaa kysymään….
Eiköhän täällä saa jokainen kysyä, mitä haluaa. On täällä kysytty typerämpiäkin asioita, mitä tuosta rupeat riehumaan. - niikusillee
aivan oikein. kirjoitti:
No, ihan sinulle ja aloittajalle: Kyllä puheessa tuppaa p:t kahdentumaan tuon -pa-liitteen yhteydessä. Tuleppas, meneppäs, kirjoitappas. Se on sääntö. Joku voi tietysti lausua sanan yhdellä peellä tarkoituksellisesti. Tulepa tänne, mutta tavallisempi on tuleppas tänne! Tai siltä se ainakin kuulostaa että p kahdentuisi.
Joillakin on tapana myös sanoa esim. liekkö, kun sana oikeasti on siis liekö. Ja tässä kyllä sitten varmaan moni sanookin sanan liekö yhdellä k:lla.
Jossain päin sanotaan Tervetulloo! Tervemennoo!
Minusta on aivan turha pohtia tällaisia asioita, että sanotaanko jossain niin tai näin, kirjoittaminen on kuitenkin se missä oikeakielisyys huoliteltuna pitää näkyä, jos meinaa edes jonkin verran kouluja käyneestä käydä!
Turha urputtaa mistään epädemokraattisuuksista, kun kirjakielen säännöt ja tavat ovat muodostuneet vuosien saatossa aina sieltä Agricolan ajoista asti! Vaikka tietysti se nyt on sääli, kun tuota niinkusilleen ihmistä ei ole mukaan kelpuutettu. Mutta onhan tässä jo sanottu, että saat toki ilmaista itseäsi kirjallisestikin vaikka millä keinoin, ihan sun oma asias."aivan oikein", jäi vielä mainitsematta oikeinkirjoituksesta. Epätarkka sanontani johti sinua toisiin ajatuksiin, kuin tarkoitin. En moittinut oikeinkirjoitussääntöjä vaan sitä, että niitä nimitetään "sopimuksiksi". Syntytavan perusteella olisi parempi puhua "määräyksistä".
On vähän sama tilanne, kun äiti tarjoaa lapselle määräyksiä sopimuksina. Kun lapsi sitten rikkoo määräyksiä, äiti sanoo: "Eikös me sovittu?" Ei lapsi ollut sopinut mitään.
Hyvää niiku jatkoo!
- karjalaiset j
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4580
Tämän perusteella ilmeisesti pohjoiskarjalaisessa murteessa (eläpäs) on vain yksi p lausuttuna -pa tai -pä.
Kotukselta löytyi toinenkin juttu, mutta se liittyi kyllä ylioppilaskirjoitusten kirjoitusvirheisiin...
Rajakahdennus. Etsi itse googlella.- karjalaiset j
minä kannonnokallani istuen hain vielä lisää sulle. Ai kamala kuin paljo mä kirjoittelin näitä juttuja, että mitä vitkutinta sinä sitä tietoa tarviit....
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=35 - karjalaiset j
karjalaiset j kirjoitti:
minä kannonnokallani istuen hain vielä lisää sulle. Ai kamala kuin paljo mä kirjoittelin näitä juttuja, että mitä vitkutinta sinä sitä tietoa tarviit....
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=35Yks viel, kun et itte ettinyt:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=127
- sydämmellisesti
Hienostelijat lausuvat, ei yksikään tavallinen ihminen.
- siili3
Porin seudun murteessa loppukahdennukset jäävät pois.
- votelo
Klassinen esimerkki tästä on se, että Aromipesä-mainoksessa, jossa tehdään hernekeittoa, kokki lausuu sanan "hernekeitto" niin oudosti. =D
- Tulepas, Kalle
Suomen ainoa puheradio
Suomen Aino Apu, herra Dio - qawsdfgbhnjmk,
Anna palaa.
Annap palaa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.2812926Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka572326Israel euroviisujen 2.
Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is3482007- 1151733
Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?
Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois1121681Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra2121375- 661317
- 681253
- 581232
Rakas nainen ymmärsin
Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl771181