Kateelliset naiset ??

Koska se mies on pettäjä luonteeltaan

Tuskin kukaan on kenellekään kateellinen sen takia, että viimemainittu on flirttaileva sinkku, koska jokainenhan voi olla sellainen halutessaan. Kauneudesta voi olla kateellinen, sehän on inhimillistä. Yhdistitkö vähän väärin tähän kateellisuuden? Agressiivisesti flirttaileva henkilö naapuripöydässä voi olla samalla tavalla kiusallinen kuin örveltävä juoppo, mutta kummankaan kiusallisuus ei johdu kadehdittavuudesta.

Mutta jos pohtii laajemmin toiseen luottamisen ja itsetunnon suhdetta, niin kyllähän siinä jotain liityntää voi olla. Mutta jos toiseen ei luota, niin on ihan sama, onko se flirttailija kaunis vai ei (tai flirttaileeko ollenkaan), kaikesta voi kehittää uhan. Silloinkin se on mielestäni niiden kahden välinen ongelma, ei ulkopuolisten. Voi myös kysyä, miksi kukaan seurustelee ihmisen kanssa, joka ei luota.

Kyllä se on toisinpäin, nämä ukkomiehien kanssa flirttailevat sinkut ovat kateellisia. Eivät ole itse saaneet omaa kultaa ja häiriintyneinä tunkeutuvat väkisin toisten reviirille. Mies on yleensä vaivautunut eikä sillä ole aina keinoja lopettaa typeryyttä. Nainen ei ole kateellinen vaan ärsyyntynyt naissukupuolen huonosta käytöksestä. Kun kerran pääsisit vähän parempiin juhliin, ei mitään tupakansavuisessa baarissa örveltäjien kanssa, niin huomaisit, että esim. diplomaattikutsuilla ei sinkut flirttaile ukkomiehien kanssa.

ELI ON HUONO ITSETUNTO tai pikemminkin ITSEARVOSTUS niilla naisilla, jotka aina kadehtivat muita "paremman nakoisia" naisia.

No selvähän se on, että vetää naaman kurttuun, kun kilpailutilanteessa huomaa jäävänsä tappiolle. Siinä on keinot aika vähissä. Eikä kukaan järkevä luota sellaiseen mieheen, joka väittää, ettei vaihda parempaan, jos siihen tulee mahdollisuus?

Ei se kateellisuutta, ole, mutta en voi ymmärtää miks jotkut välttämättä haluu toisen omaa? Pitäis kunnioittaa muiden elämää jos itsellä sitä ei ole.

Rakkaus on särkyvää kuin lasiesine. Naarmuja tulee useastikin, mutta sirpaleita on vaikea enää korjata.

Ja mitä luottamukseen tulee, jos et ole yhtään mustasukkainen , et myöskään pysty toista ihmistä rakastamaan!

Kyse on siitä asiasta, että mies on minun.
Ne naiset, jotka menevät liian likelle minun miestäni joutuvat napit vastakkain minun kanssani. Annan nenille ja väännän sen niskaan.
Minulla on reviirini, jota puolustan kusipäisiä hutsuja vastaan.
Koska nämä eivät osaa kunnioittaa minua, en minäkään kunnioita heitä.
Turpiinsa voi saada kovinkin, jos ei älyä väistyä itse.
Kyse on siis siitä, että kun minä esim. kapakassa käväisen vessassa, niin pöytään on melko varmasti ängennyt ainakin yksi narttu, joka ajattelee olevansa parempi, kuin minä, eikä usko millään, että asia ei ole niin. Silloin on pakko tehdä naiselle selväksi, mitä hänen kannattaisi pikapuoliin tehdä, eli liueta tarjoamaan itseään muualle.
Mies on omaisuuttani, omasta tahdostaan.(Tämän asian varmistan mieheltä usein, ettei tule väärinkäsityksiä!).
Sitä asiaa puolustan joka ainoaa pikkusieluista jakorasiaa vastaan, jos on tarvis.
Mulla on kuitenkin tässä herrassa kiinni koko suuri sydämeni, joka rakastaa paljon, mutta särkyy helposti.
Jos annan miehen takaisin vapaille markkinoille, niin siinä vaiheessa on sitten jo erokin vetämässä, että niin kauan kuin mieheni juoksee maailmalla sormus sormessaan, on hän minun, yksin ja ainoastaan.
Siitä tässä on kyse. En tule koskaan jakamaan miestäni kaikkien halukkaiden kanssa. Piste.

Miksi se kauniimpi sinkku sitten flirttailee rumemman sisarensa miehelle? Sieluani kutittaa mukavasti kun ne kauniimmat sinkut keimailevat miehelleni, ja sitten mieheni ottaa minut kainaloonsa ja lähdemme yhdessä paikalta. Ei kai ne muutamien kauniiden sinkkujen nyrpeät ilmeet vaan ole olleet kateellisuutta:)

Kävi niin että työkaverini, minua 15 v nuorempi nainen, oli meillä kylässä. Ihan nätti ja mukava nainen hän on. Minun oli lähdettävä vähän yllättäin aikaisemmin työmaalle. Työkaverini bussin lähtöön oli vielä aikaa, ja hän joutui jäämään meille joksikin ajaksi. Työkaverini kysyi että uskallanko jättää hänet kotiini mieheni kanssa kahden. Levitin silmäni viattomasti teevadin kokoiseksi ja kysyin hämmästyneenä että onko täällä sitten jotakin, mitä minun pitäisi pelätä? Vastausta en saanut:)

Kateus ja varuillaanolo/ärtymys on tosiaan kaksi eri asiaa.

Liian usein ajatellaan heti, että on kysymys kateudesta, vaikka sinkku flirttaileva nainen on tietenkin ärsyttävä flirtatun miehen tyttöystävän mielestä. (nimen omaan flirttaileva on ärsyttävä, kaunis nainen, joka ei tarkoituksellisesti hae varatun miehen huomiota, ei ole hyväitsetuntoisen naisen mielestä ärsyttävä).

Tulee ennemminkin mieleen, että nämä flirttailevat sinkut nauttivat tilanteesta ja toivoisivat näiden "vaimokkeiden kateuden". Jotkut muijat jopa valitsevat flirttailtavan miehen tyttöystävän perusteella, kauniin tytön miestä koitetaan iskeä, vaikka mies ei niin kiinnostava olisikaan.. Kuka siis koittaa pönkittää omaa itsetuntoaan..?? Tottakai on myös näitä kyttääjämustasukkaisia naisia, tosin naispoloiset vain tuhlaavat aikaansa, kyllä miehille aina silmää naiskauneudelle riittää.

Siksi juuri sinkun on turha luulla että on voittanut jotain, jos varatun naisen mies antaa katseensa. Ei se tarkoita, että mies haluaa sinkkua enemmän kuin omaa naistaan, se tarkoitaa sitä että mies on hetero! Samoin mustasukkainen tyttöystävä saisi rentoutua ja ymmärtää kuka on missäkin asemassa.

Helppo se on aina huudella siellä aidan toiselta puolelta, otetaan juttu uusiksi kun sinkku nainen on itse aloittanut seurustelun oih niin ihanan miessukupuolen edustajan kanssa.. ;O)

Itse joskus nuorempana vedin herneet nenään, kun sain kuulla barbihiuksisen kassaneidin flirttailleen poikaystävälleni aina kun heppuni kävi yksin kaupassa. Yhdessä kaupassa käydessämme kyseinen vetyperoksidiprinsessa ei sitten mitään jutustellutkaan.

Pannu kihisi kyllä, muttei kateudesta, ennemminkin teki mieli näyttää sille muijalle peiliä ja kysyä että tosissasko sä mun miestäni yrität? Monta vuotta se muija otti mua päähän ja "murisimme" toisillemme aina törmätessämme jossain muussa tilanteessa, mutta sekin ärtymys katosi iän ja ajan myötä. Eukko luuli varmasti reaktiotani kateudeksi, mutta siinäpähän sitten luuli. Ja se upea tukkakin oli lisäke ja tyyppi luonnostaan tummatukkainen, joten jos olisin hukannut energiani kateuteen, se olis todella osottautunut turhaksi. Tosin turhaa ajanhukkaa se ärtymyskin ventovierasta ihmistä kohtaan oli, näin jälkeenpäin ajateluna koko juttu vain naurattaa.

Ja palatakseni aiheeseen yleisesti; eihän sitä koskaan tiedä sen pariskunnan tarinaa, voihan siellä olla pettämistä taustalla ja vaikka mitä, mikä sitten tekee naisesta tarkkailevan haukan. Ja toisaalta, onhan juuri näitä sinkkuneitosia, jotka tosiaan kokeilevat omaa viehätysvoimaansa. Niin monta on tilannetta, kuin on tapaustakin, mutta kateudeksi en silti näitä juttuja menisi ainakaan ensimmäiseksi leimaamaan.