Olen seurustellut poikaystäväni kanssa kohta 2 vuotta. Olen 19 ja poikaystävä 22.
Mies on koko suhteen ajan valehdellut. Hän ei pidä lupauksia...eikä toimi yhteisten sopimusten mukaan. Tekee selkäni takana asioita ja valehtelee joka päivä.
Nyt syksyllä alkoi aivan kamala käytös minua kohtaan... hän ei ole koskaan ennen kohdistanut ärtyisyyttä minuun...mutta nyt syksyllä hän on tehny elämästäni erittäin kurjaa. Meille tulee riitaa erittäin useasti.
Mistä riidat johtuvat? Siitä kun mies valehtelee tai jotain.
Aloitan AINA puhumalla nätisti asioista. Ja minä siis haluan aina keskustella jos hän on valehdellut... haluan puhua asiasta...ja tottakai aina petyn kun hän valehtelee....koska hän on luvannut lopettaa.
Tämä syksyllä alkanut käytös on hirveää... hän huutaa, räyhää, vittuilee ja puhuu yleisesti ottaen mulle erittäin epäkunnioittavasti...ihan kun oisin joku arvoton paskaläjä... :( Olen sanonut hänelle että hän työntää mut pois luotaan tällä käytöksellä. Mun olo ei oo yhtään rakastettu....enkä tunne oloani hänen tyttöystäväkseen.
Aina kun kysyn että mistä tää käytös johtuu...joka kerta vastaus on eri...
Mulla on puhti ihan lopussa ja en tiedä mitä tekisin.
Kyseinen mies haluaa viettää koko loppuelämän mun kanssa...mut tällä sen käytöksellä ei kyllä niin tapahdu.
Se aina ärtyy jossakin vaiheessa keskustelua aivan saatanasti ja alkaa sitte huutamaan ja vittuilemaan mulle... se tuntuu aivan älyttömän pahalta....
Voisin sanoa että sydämeni on ihan sirpaleina...koska saan noin kamalaa käytöstä mieheltä josta välitän. En ole lähtenyt suhteesta koska uskon asioiden korjaantuvan.... ja uskon ihmisten muuttumiseen...ja välitän hänestä vielä.
Mies on luvannut jo monta kertaa korjata tapansa ja korjata suhteemme....mutta en näe mitään edistystä. Riidellessä hän käyttäytyy muutenkin lapsellisesti...pakoilee tilanteita...paiskoo ovia yms.
Vaikka en näe edistystä...niin silti uskon ja odotan että jotain tapahtuu. Mies ei panosta suhteeseen enää ollenkaan. Ennen panosti.... vaikka hän valehtelikin.
Ennen pystyin antamaan valheet helposti anteeksi...mutta valheet alkoivat vaan pahentua entisestään jne.... ja nyt sitten pienikin valhe on erittäin negatiivinen asia. Tää tilanne on rasittava ja kamala....oon kokoajan hirveen surullinen.
Seksi ei tunnu hänen kanssaan enää intohimoiselta... tuntuu vaan siltä et oon siinä sen käytettävänä. Mies on muuttunu kylmäks ja etäiseks ja ilkeäks...
JA hän väittää että sitä ärsyttää mun jokapäivänen "nipottaminen"
Mut ainoat asiat josta valitan ja huomautan on se sen valehtelu! Se jää lähes joka päivä kiinni valehtelemisesta..... pitääkö mun olla vaan turpa kiinni ja annan sen tehä mit älystää? Je että en välitä sen valehtelusta ?
Mulle... uskollisuus...rehellisyys ja luottamus on tosi tärkeitä asioita. Ne on suhteen kulmakivet! Mä noudatan näitä asioita! Paitsi että mä en voi mieheen luottaa koska se valehtelee pilvin pimein...
Inhoan valehtelua yli kaiken!!! En vaan ymmärrä sitä...et miks kumppanin täytyy tolla tavalla valehdella... ja nykyään käyttäytyä noin rumasti mua kohtaan...
Oon ihan poikki ja masentunu... en tunne oloani rakastetuksi tai mitään... mutta en ole halunnut tuhteesta lähteäkkään... menetän myös paljon jos lopettaisin suhteen. En vain tiedä mit ätehdä enää... olen panostanut tähän suhteeseen monen ihmisen edestä...ja en saa mitään takaisin! En saa mitään muuta kuin paskaa käytöstä...ja EN ANSAITSE SITÄ. Olen aina ollut miehelle rehellinen!
Tulee vaan väkisin sellanen olo et mikä mussa on vikana....ja.... onko kaikki mu nsyytä...ja että... vaadinko liikoja? Jos vaadin sitä täydellistä rehellisyyttä? Ja vaadin kunnioitusta?! Mikä mun vaatimuksissa on pahaa?
Ja onko paha asia ottaa puheeksi miehen valehtelu, jos on on valehdellut!?
Olisin kyllä varmasti onnellisempi jos olisin yksin...en tiedä...... olisin kuitenkin... erittäin yksin... masentuisin varmaan entisestään.
Tilanne on kamala ja en enää tiedä mitä pitäisi tehdä... tilanne näyttää siltä että pitäisi vain lähteä pois mutta...en vain vielä halua. Tyhmää kysyä varmaan täältä neuvoa....täällä tulee niin paljon ties mitä typeriä ihmisiä vittuilemaan, näsäviisastelemaan ja pätemään typeriä asioita..........mutta halusin purkaa tunteitani ja haluan tietää mitä ajatuksia tämä tilanne teissä herättää. Jos saisin asiallisia vastauksia kiitos.
Kuulostaisiko tauko hyvältä idealta? Saisimme kummatkin olla omissa oloissamme...ja katsoa että kummasta elämästä enemmän pitää....
Siitä että on yksin ja omassa rauhassa... vai että olemme toistemme kanssa.
Kummallakin olisi tilaa ja aikaa miettiä asioita. Mutta en tiedä miten se miehen osalta onnistuisi. Hän aina riidan jälkeen miettii 4 tuntia ja tulee takaisin... pyytää anteeksi ja sanoo ehkä 2 lausetta.... kun itse olen puhunut kolmen romaanin verran. Ehkä se auttaisi...ehkä ei.
Mies on koko suhteen ajan valehdellut. Hän ei pidä lupauksia...eikä toimi yhteisten sopimusten mukaan. Tekee selkäni takana asioita ja valehtelee joka päivä.
Nyt syksyllä alkoi aivan kamala käytös minua kohtaan... hän ei ole koskaan ennen kohdistanut ärtyisyyttä minuun...mutta nyt syksyllä hän on tehny elämästäni erittäin kurjaa. Meille tulee riitaa erittäin useasti.
Mistä riidat johtuvat? Siitä kun mies valehtelee tai jotain.
Aloitan AINA puhumalla nätisti asioista. Ja minä siis haluan aina keskustella jos hän on valehdellut... haluan puhua asiasta...ja tottakai aina petyn kun hän valehtelee....koska hän on luvannut lopettaa.
Tämä syksyllä alkanut käytös on hirveää... hän huutaa, räyhää, vittuilee ja puhuu yleisesti ottaen mulle erittäin epäkunnioittavasti...ihan kun oisin joku arvoton paskaläjä... :( Olen sanonut hänelle että hän työntää mut pois luotaan tällä käytöksellä. Mun olo ei oo yhtään rakastettu....enkä tunne oloani hänen tyttöystäväkseen.
Aina kun kysyn että mistä tää käytös johtuu...joka kerta vastaus on eri...
Mulla on puhti ihan lopussa ja en tiedä mitä tekisin.
Kyseinen mies haluaa viettää koko loppuelämän mun kanssa...mut tällä sen käytöksellä ei kyllä niin tapahdu.
Se aina ärtyy jossakin vaiheessa keskustelua aivan saatanasti ja alkaa sitte huutamaan ja vittuilemaan mulle... se tuntuu aivan älyttömän pahalta....
Voisin sanoa että sydämeni on ihan sirpaleina...koska saan noin kamalaa käytöstä mieheltä josta välitän. En ole lähtenyt suhteesta koska uskon asioiden korjaantuvan.... ja uskon ihmisten muuttumiseen...ja välitän hänestä vielä.
Mies on luvannut jo monta kertaa korjata tapansa ja korjata suhteemme....mutta en näe mitään edistystä. Riidellessä hän käyttäytyy muutenkin lapsellisesti...pakoilee tilanteita...paiskoo ovia yms.
Vaikka en näe edistystä...niin silti uskon ja odotan että jotain tapahtuu. Mies ei panosta suhteeseen enää ollenkaan. Ennen panosti.... vaikka hän valehtelikin.
Ennen pystyin antamaan valheet helposti anteeksi...mutta valheet alkoivat vaan pahentua entisestään jne.... ja nyt sitten pienikin valhe on erittäin negatiivinen asia. Tää tilanne on rasittava ja kamala....oon kokoajan hirveen surullinen.
Seksi ei tunnu hänen kanssaan enää intohimoiselta... tuntuu vaan siltä et oon siinä sen käytettävänä. Mies on muuttunu kylmäks ja etäiseks ja ilkeäks...
JA hän väittää että sitä ärsyttää mun jokapäivänen "nipottaminen"
Mut ainoat asiat josta valitan ja huomautan on se sen valehtelu! Se jää lähes joka päivä kiinni valehtelemisesta..... pitääkö mun olla vaan turpa kiinni ja annan sen tehä mit älystää? Je että en välitä sen valehtelusta ?
Mulle... uskollisuus...rehellisyys ja luottamus on tosi tärkeitä asioita. Ne on suhteen kulmakivet! Mä noudatan näitä asioita! Paitsi että mä en voi mieheen luottaa koska se valehtelee pilvin pimein...
Inhoan valehtelua yli kaiken!!! En vaan ymmärrä sitä...et miks kumppanin täytyy tolla tavalla valehdella... ja nykyään käyttäytyä noin rumasti mua kohtaan...
Oon ihan poikki ja masentunu... en tunne oloani rakastetuksi tai mitään... mutta en ole halunnut tuhteesta lähteäkkään... menetän myös paljon jos lopettaisin suhteen. En vain tiedä mit ätehdä enää... olen panostanut tähän suhteeseen monen ihmisen edestä...ja en saa mitään takaisin! En saa mitään muuta kuin paskaa käytöstä...ja EN ANSAITSE SITÄ. Olen aina ollut miehelle rehellinen!
Tulee vaan väkisin sellanen olo et mikä mussa on vikana....ja.... onko kaikki mu nsyytä...ja että... vaadinko liikoja? Jos vaadin sitä täydellistä rehellisyyttä? Ja vaadin kunnioitusta?! Mikä mun vaatimuksissa on pahaa?
Ja onko paha asia ottaa puheeksi miehen valehtelu, jos on on valehdellut!?
Olisin kyllä varmasti onnellisempi jos olisin yksin...en tiedä...... olisin kuitenkin... erittäin yksin... masentuisin varmaan entisestään.
Tilanne on kamala ja en enää tiedä mitä pitäisi tehdä... tilanne näyttää siltä että pitäisi vain lähteä pois mutta...en vain vielä halua. Tyhmää kysyä varmaan täältä neuvoa....täällä tulee niin paljon ties mitä typeriä ihmisiä vittuilemaan, näsäviisastelemaan ja pätemään typeriä asioita..........mutta halusin purkaa tunteitani ja haluan tietää mitä ajatuksia tämä tilanne teissä herättää. Jos saisin asiallisia vastauksia kiitos.
Kuulostaisiko tauko hyvältä idealta? Saisimme kummatkin olla omissa oloissamme...ja katsoa että kummasta elämästä enemmän pitää....
Siitä että on yksin ja omassa rauhassa... vai että olemme toistemme kanssa.
Kummallakin olisi tilaa ja aikaa miettiä asioita. Mutta en tiedä miten se miehen osalta onnistuisi. Hän aina riidan jälkeen miettii 4 tuntia ja tulee takaisin... pyytää anteeksi ja sanoo ehkä 2 lausetta.... kun itse olen puhunut kolmen romaanin verran. Ehkä se auttaisi...ehkä ei.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Parisuhde kärsii myös varmaan monella kun toinen istuu päivät pitkät vain netin ääressä.
Pitää olla sen netin ääressä illallakin sängyssäkin.
Voi että, kehtaatkin tulla mun nimellä tähä kommentoimaan...voi kiesus.... :'''DDDD
Miksi ylipäätänsä olet tuollaisen miehen kanssa kun sillä ei ole mitään käsitystä miten naista pitää kohdella? Siitä ei saa hyvää miestä tekemälläkään. Teillä ei ole rakastavaa suhdetta eikä luotamusta koska miehes on valehtelija. Ero on ainoa oikea ratkaisu.
No eipä tässä näköjään enää mitään ole jäljellä. Mies tuli seuraavana päivänä riidan jälkeen oven taakse. Päästin sisään ja sit se istu alas..... tokas mulle et :"Ei tässä taida olla muuta vaihtoehtoa kuin ero"
Oli miettinyt kaikki näköjään munki puolesta valmiiks.
Tässä nyt ei ihan kaikki hei täsmää......... MUA on kohdeltu saatanan paskasti jo kauan....ja SE tulee ja jättää MUT? Voi hyvä luoja.
Semmone fiilis että mikä mussa nyt sitten on vikana... ilmeisesti vaadin miehen mielestä liikoja.
Sinunhan se jättäjä oli pitänyt olla. Se meni nyt kuitenkin näin. Pääsetpähän eroon noin mahdottomasta tyypistä. Et olisi tullut hänen kanssaan onnelliseksi.
Toivon sinulle arvoistasi miestä -sitten kun on sen aika. Älä katsele huonoa käytöstä itseäsi kohtaan yhtään hetkeä. Jos joku käyttäytyy epäkunnioittavasti, hän on epäkunnioittava. Sinä et ansaitse sellaista.
Älä jää suremaan tuollaista miestä. Sure vain sitä, että odotit liian kauan muutosta, jota ei tullut.
Katse eteenpäin! Kevät tulee! Elämä on edessä, huonoksi mennyt suhde takana!
Niin. Nyt vaan rauhallisesti eteenpäin. Jospa sitä tulavaisuudessa löytyy täysin toisenlainen mies joka kohtelee naista oikein!
"Mulle... uskollisuus...rehellisyys ja luottamus on tosi tärkeitä asioita." eikä ole, muuten et hyväksyisi kumppaniltasi tuollaista käytöstä.
Mutta kun ne on mulle tärkeitä asioita...
Oon vaan uskonut siihen että ihminen muuttuu....mut ihan turhaan. Tulipahan sekin nyt koettua kantapään kautta. Olen ajatellut että jos hän kerta minua rakastaa, niin hän on valmis olemaan rehellinen ja että hän toden teolla muuttuisi.
Ei kannata seurustella sellasen kanssa joka haluaa riidellä koko ajan eikä pysty järkevään keskusteluun ilman huutamista ja haukkumista.. Sun on paljon parempi olla yksin ilman tuota miestäs. Tuollainen mies ei tiedä rakkaudesta mitään. Rakastava mies ei hauku ja vittuile naiselleen.
Et oo tilivelvollinen sille miehelle, pää pystyyn ja iloisin mielin uusia päivä!
oletko sä joku läheisyysriippuvainen että olet IHAN MINKÄLAISESSA suhteessa tahansa ennemmin kuin yksin?
kannattaisi vähän miettiä tota omaa elämääsi uusiksi...