Silloin sinun on uskallettava kohdata sisäinen hirviösi, se joka asuu meidän jokaisen sisällä. Jos kiellät hirviön olemassaolon, ja keskityt vain hyviin puoliisi, et koskaan opi tuntemaan itseäsi.
Haluatko OIKEASTI tietää mikä sinussa on vikana?
Hirviöminä
9243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minun sisäinen hirviöni tykkää alistamisesta ja satiinisista pikkuhousuista.
No se oli hauska juttu
Ei se ollut vitsi. Haluaisitko sinä olla minun satiinipöksyinen narttuni?
Epäsosiaalisuus.
tykätä hirviöstäsi niin naisetkin tykkää.
Luulisin suurimman sisäisen hirviöni olevan huonon itseluottamuksen. En todellakaan kiellä sen olemassaoloa, ennenmminkin kiellän minkään hyvän olemassaolon itsessäni.
Hirviöni on lievä sadistinen nautinto palsta hörhöjen katkeruudesta.
Yritän korjata tapani... no en.
Rankkaa koulukiusausta seurannut ylivarautuneisuus ja ennen kaikkea niiden traumojen myötä tiedostamattakin apealta/surulliselta ja jopa välttelevältä (vaikka oikeasti janoan uusia sosiaalisia tuttavuuksia, mutta samaan aikaan on jatkuva ylivarovaisuus päällä, kiitos huonojen kokemusten ja miesten aiemman haukkumisen) ulospäin näyttäminen lienee se suurin syy mikseivät miehet lähesty. Keho on tavallaan kaikenaikaa stressi- jännitystilassa ja tavallaan jokapäiväinen arkielämäkin on helvettiä. Voi vaan kaivata aikoja ennen koulukiusausta, silloin hymyilin aina ja osasin muutenkin kommunikoida avoimesti.
Tiedän kyllä puutteeni ja vikani. Tänään taas muistin olevani tylsä ihminen, joka ei keksi mitään puhumista. En ollut muistanutkaan tuota puutetta mutta nyt kun olen muutaman päivän ollut töissä uuden ihmisen seurassa, muistin tuon asian kun oli hiljaisia hetkiä (ei ollut juuri töitä niillä hetkillä). Toisaalta saatan olla hyvinkin puhelias ja jopa hauskakin riippuen seurasta, mutta koskaan en ole se aloitteentekijä juttelussa. Olen ollut samanlainen niin kauan kuin muistan. Tosin lapsena ja ennen yläasteen koulukiusauksen kohteeksi joutumista olin puheliaampi.
Ja sitten vielä tämän palstan ansiosta olen saanut ymmärtää olevani jotain jätettä koska ikää on liikaa..Nää on taas näitä hetkiä jolloin tuntuu, että pitäisi olla ON/OFF katkaisin jolla voisi lopettaa tämän paskan mitä elämäksikin kutsutaan. Väsyttää.
Ehkä huomenna on paremmin..