En ole koskaan ollut täysin tyytyväinen missään parisuhteessa ja koen, että minulle parisuhde on jonkin tason ystävyyttä. Siis että on joku, jonka kanssa jakaa koti ja arki, keskustelukumppani aamuisin ja iltaisin jne.
Olemme olleet nykyisen poikaystäväni kanssa yhdessä yli vuoden ja väittäisin, että meidän suhteemme toimii melko hyvin. Tulemme ystävinä hyvin toimeen, mutta seksi ei toimi eikä suhteessa ole minun puolelta intohimoa.
Poikaystäväni on joskus kysynytkin minulta, että haluatko jatkaa vain ystävänä ja toisinaan olen pohtinut itsekin sellaista. Toisaalta minusta tuntuu, ettei minulle ole olemassa edes sopivaa kumppania. En osaa kuvitella itseäni missään rakkaussuhteessa. Olen naiseksi ehkä kylmä ja tunteeton. Minua kiinnostaa uran luominen, minkä takia vähemmän mietin perheen perustamiseen liittyviä asioita. Ehkä olen jossain määrin myös itsekeskeinen.
Poikaystäväni kannalta mietin, että pitäisikö hänen antaa etsiä minua parempi tyttöystävä?
Olemme olleet nykyisen poikaystäväni kanssa yhdessä yli vuoden ja väittäisin, että meidän suhteemme toimii melko hyvin. Tulemme ystävinä hyvin toimeen, mutta seksi ei toimi eikä suhteessa ole minun puolelta intohimoa.
Poikaystäväni on joskus kysynytkin minulta, että haluatko jatkaa vain ystävänä ja toisinaan olen pohtinut itsekin sellaista. Toisaalta minusta tuntuu, ettei minulle ole olemassa edes sopivaa kumppania. En osaa kuvitella itseäni missään rakkaussuhteessa. Olen naiseksi ehkä kylmä ja tunteeton. Minua kiinnostaa uran luominen, minkä takia vähemmän mietin perheen perustamiseen liittyviä asioita. Ehkä olen jossain määrin myös itsekeskeinen.
Poikaystäväni kannalta mietin, että pitäisikö hänen antaa etsiä minua parempi tyttöystävä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä, päästä se nuorimies vapaaksi, jatkamaan omaa elämäänsä ja löytämään oma onnensa. Hän ei ole syypää siihen, ettei sinulla ole mitään seksuaalisia tunteita häntä kohtaan, muista sanoa se hänellekin.
Kyllähän tuo vähän siltä tuntuisi, että sitomalla toisen itseesi, ei poikaystäväsi välttämättä sa suhteeltanne ihan mitä haluaisi. Onko teillä muuten samanlaiset tulevaisuudensuunnitelmat? haluatko joskus perheen, entä hän? Onko seksitön suhde hänelle ok... kyllähän se voi viedä itsetuntoa, jos toinen ei halua ikinä.
Ystävä voi olla, vaikkei asuisikaan saman katon alla. Olisi reilua päästää toinen menemään. Hyvinhän voitte jatkaa ystävinä muuten...
Me olemme rationaalisesti hyvin samanlaisia ja meillä on samankaltaiset tulevaisuuden suunnitelmat. Kyllä olen avoimesti puhunut tästä myös poikaystävälleni ja olemme yhdessä pohtineet, että onko tämä nyt meidän tyyli vain elää. Toki tässä on ongelmana se, että minulla on seurustelukokemusta, mutta poikaystävälleni olen ensimmäinen vakituinen kumppani. Ehkä tämän kokemattomuuden takia, olen alkanut poikaystäväni puolesta miettimään, että tajuaako hän itsekään millaisen suhteen hän haluaa.
Koska olemme molemmat tyytyväisiä hieman erikoiseen suhteeseemme, jatkamme näin. Kuulostelin muita sen takia, että kuulisin, että onko jollain vastaavasta kokemusta. Olemme molemmat ns. enemmän rationaalisia kuin tunteilijoita, joten ehkä tämä on meidän tapa elää normaalia parisuhdearkea.
Ei ole olemassa vain yhtä ainoaa oikeaa parisuhdetta. On olemassa paljon seksittömiäkin suhteita, mutta yleensä ne parisuhteet ovat vanhoja suhteita, joissa seksi on jäänyt vähitellen pois synnytyksen tai sairauden takia (esim. vaihdevuodet aiheuttaa yhdyntäkipuja naiselle tai miehellä esim. korkea verenpaine aiheuttaa impotenssia eikä kumpikaan halua hoitaa vaivaansa pois lääkkeillä).
On myös parisuhteita, joissa toinen ei halua seksiä ja toinen haluaa, jolloin haluava osapuoli hoitaa kaikessa hiljaisuudessa seksitarpeittensa tyydyttämisen (esim. tämä haluava osapuoli on biseksuaali).
Totta kai kannattaa jutella asiasta ja miettiä, että mitä haluatte ja mihin tyydytte. Sinun itsesi takia tietysti olisi hyvä selvittää, että johtuuko haluttomuus työstressistä, haluttomuudesta juuri sinun miestä kohtaan (muut miehet kiinnostaa) tai esim. siksi, että olet kiinnostuneempi ihan toisenlaisesta seksistä (esim. naiset), sillä jos tukahdutat toiveitasi, niin yleensä pakottamalla saa aikaiseksi vain sen, että joidenkin vuosien päästä kun olette saavuttaneet yhteiset tavoitteenne (esim. opiskelu ulkomailla, omakotitalon ostaminen, lasten saaminen), niin tavoitteiden puuttuessa parisuhteen ongelmat ryöpsähtävät esiin ja yhtäkkiä seksittömyys onkin iso ongelma.
"joidenkin vuosien päästä kun olette saavuttaneet yhteiset tavoitteenne (esim. opiskelu ulkomailla, omakotitalon ostaminen, lasten saaminen), niin tavoitteiden puuttuessa parisuhteen ongelmat ryöpsähtävät esiin ja yhtäkkiä seksittömyys onkin iso ongelma. "
Tuo oli hyvä ajatus ja pisti miettimään. Ehkä vielä kun on tavoitteet hankkimatta ei osaa edes aavistaa millaista arki on sitten, kun kaikki on saavutettu. Toisaalta voihan tilanne muuttua.
Kysyin äidiltäkin ja hänen mukaansa kannattaa olla yhdessä niin pitkään, kun tuntuu hyvältä. Ehkä me olemme nyt vielä seuraavat vuodet kasvukumppaneita. Yksin on tylsä elää arkea.
"En ole koskaan ollut täysin tyytyväinen missään parisuhteessa"
ei kukaan toinen ihminen sinua voi tehdä tyytyväiseksi, jos et itse ole tyytyväinen omaan elämääsi!
no shit sherlock???!!
Kuka sanoi, etten olisi tyytyväinen elämääni. Olen hyvinkin tyytyväinen elämääni, kun saan opiskella alaa, joka kiinnostaa minua. Lisäksi olen perusterve jne. Jotenkin olen ennenkin huomannut muilta miehiltä sellaista asennetta, että jos nainen ei ole kiinnostunut juuri heistä, ongelma on naisen mielenterveydessä. Nuorempana jopa hetken uskoinkin tätä, kunnes tajusin, että harva mies nyt pystyy antamaan minulle yhtään mitään.
Onneksi tässät yhteiskunnassa nainen kykenee elämään myös halutessaan yksin.