Kuusamon saamelaiset

Saamengo kaalengo

Terve!

Osaako kukaan sanoa saamelaisia sukukuntia jotka aikoinaan saapuivat kuusamoon? yhtyivätkö he aikain saatossa paikallisiin ja minkä sukuiset kantavat tänä päivänä kuusamossa saamelais verta?

kiitos.

38

1535

    Vastaukset

    • Pitkäset polveutuu Pitkä nimisestä saamelaissuvusta.

      • Nen-loppuiset nimet ovat savolaisia laitaluvultaan. Poikkeuksia ovat vain hämäläislähtöiset (sukunimilain jälkeiset) luontonimet Virtaset, Lahtiset yms. Poikkeuksia on toki pohjoissaamelaisissakin (ruotsi, norja) Peiponen (Peipoin), Jomppanen (Jompan), Kuhmuinen (Kuhmuin, Kumits?). Jotensakin näin....kuusamolainen nen-loppuinen nimi on mielestäni aina savolainen. Savosta taitavat Kuusamon suvut pääsääntöisesti olla lähtöisin, kuten murrekin.


      • Verokirjamerkintä lapp on veronmaksuun perusta eli elinkeinonimitys (=eivät olleet uudisasukkaita eli maanviljelijöitä). Lapp-merkinnän omaavat maksoivat lapinveroa, muuta eivät olleet saamelaisia. Suomi- Ruotsissa veroa ei peritty etnisyyden perusteella.


      • Olen yksi noista Pitkän sukuhaaroista.


      • Kuusamossa Kallungit ovat lähtöisin Pitkä-sukulinjasta. Metsäsaamelaisverta on siten siirtynyt useisiin sukuihin. Kuulun tähän Kallungin sukuhaarasta polveutuviin metsäsaamelaisiin. Kun sain yllättäen tietää, tunsin suurta ylpeyttä ja surua siitä miten metsäsaamelaiset on ”lynkattu” aikoinaan. Jospa tulevaisuudessa alettas arvostamaan ja kunnioittamaan meitä jotka olemme lähtöisin alkuperäiskansasta Suomessa.


      • Hei anonyymi! Täällä toinen anonyymi ja sama kokemus minulla. Olen Pitkä-suvun toisesta sukuhaarasta Korvista. Suvussamme on rakas isoisä-vainaa aina "vähän vitsillä" puhunut että olemme "lohilappalaisia" ja puhekkin on ollut välillä etelänvetelä lapsenlapselle outoa kummallisia sanoja mitä ei käsittänyt. Ja aina jotenkin epäillyt että taustalla on ehkä jotain hämärää, mutta mitään selvyyttä en saanut. Usein kun asiaa edes sivusi niin sukulaiset vauhkoontuivat inttämään ettei varmasti ole mitään lappalaista meissä, ilmeisesti se häpeä ja pelko kaikkea saamelaista kohtaan elää edelleen ja periytynyt varmaan sukupolvien ajan. No mutta jokin linkki löytyi. Ja nyt itsekin koen suurta ylpeyttä juuristamme ja tuntuu ikään kuin suuri ylisukupolvinen ammottava haava olisi sulkeutumassa. Nämäkin vastustelevat sukulaiset ovat hieman rauhoittuneet ja myöntyneet ja minun sukupolveni edustajat olemme jo paremmassa asemassa tässä asiassa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuusamossa Kallungit ovat lähtöisin Pitkä-sukulinjasta. Metsäsaamelaisverta on siten siirtynyt useisiin sukuihin. Kuulun tähän Kallungin sukuhaarasta polveutuviin metsäsaamelaisiin. Kun sain yllättäen tietää, tunsin suurta ylpeyttä ja surua siitä miten metsäsaamelaiset on ”lynkattu” aikoinaan. Jospa tulevaisuudessa alettas arvostamaan ja kunnioittamaan meitä jotka olemme lähtöisin alkuperäiskansasta Suomessa.

        Hei,

        Myös minä olen Pitkän suvusta. Toivon, että metsäsaamelaisten tilanne ja arvostus muuttuisivat tulevaisuudessa.



      • Kasvatustieteen väitöskirjan tekijä ei ole saamelaisten historian asiantuntija. Et katso keittokirjastakaan lakipykälän tulkintaa. Sarivaara on käyttänyt lähdettä tarkoitushakuisesti VÄÄRIN, lähteessä luetellaan verolappalaisia, ei saamelaisia.


      • Tarkkalukija kirjoitti:

        Kasvatustieteen väitöskirjan tekijä ei ole saamelaisten historian asiantuntija. Et katso keittokirjastakaan lakipykälän tulkintaa. Sarivaara on käyttänyt lähdettä tarkoitushakuisesti VÄÄRIN, lähteessä luetellaan verolappalaisia, ei saamelaisia.

        Myönnän heti alkuun että Sarivaaran väikkäri on vasta luennassa kesken. Mutta kiinnostaa tämän väittämän perusta että mistä tämän väittämän verolappalaisten ja saamelaisten erosta voisi todistaa todeksi?


    • Sen tiedän, että nykyisen Ylitornion seudulle siirtyneitä saamelaisia (pororutto ruotsin lapissa) kävi "raitiolappalaisina" Kuusamon talonpojille. Pantiin aika äkkiä "maitojunalla" takaisin. Eivät tykänneet vaatimien lypsämisestään. Toki siellä omia saamelaisiakin oli.

      • Kuusamon alkuperäiset saamelaiset katosivat viimeistään 1600-luvun lopussa. Oli nälkävuosia ja uudisasuukkaiden settuminen alueelle. Vanhojen asiakirjojen perusteella on mahdoton arvioida muinaisten ihmisten kieltä. Asiakirjoista tai tutkimuskirjoista ei ole löytynyt yhtäkään sanaa Kuusamon saamelaisten kielestä.


      • Paikannimistöstä voidaan löytää sanoja Kuusamon vanhojen saamelaisten kielestä. Nämä tosin eivät paljasta mitään paikallista erityispiirrettä.


    • Kuusamolaisia mettäsaamelais-sukuja ovat Sarvi,Kieli,Jatko ja Pitkä......Jatko nimi on käytössä ruottin norrbottenissa vielä.

    • Saamelais-suvut Pitkä, Sarvi, Aikio, Maaninka ja Tavajärvi selviytyivät nopean suomalaistumisen ansiosta Kuusamossa

      • Tässä melkein alkua yhteen saamelaissukuun:
        Walborg Piettarintytär Sarwi oli metsäsaamelaista sukua ja vihittiin 13.9.1753 Kuusamossa, pso Johan Gustafinpoika Bersan sittemmin Pernu. Jälkeläisiä mm Oulussa. Valpurilla oli ainakin kolme veljeä.
        Tutkimalla löytyy paljon lisää.


      • Missä lähteessä nämä suvut ovat saamelaispukuja? Älkää uskoko kierräteetyihin valheisiin! Ottakaa esille asiakirjat ja katsokaa, mitä niissä lukee. Älkää lukeko suomennoksia, vaan alkuperäisellä kielellä. Ottakaa selvää, mitä asiakirjamerkinnän sana merkinnän aikaan tarkoitti. Sana "lapp" ei tarkoittanut saamelaista, vaan elinkeinon harjoittajaa vastakohtana viljelyelinkeinoille.


      • Sanaensin kirjoitti:

        Missä lähteessä nämä suvut ovat saamelaispukuja? Älkää uskoko kierräteetyihin valheisiin! Ottakaa esille asiakirjat ja katsokaa, mitä niissä lukee. Älkää lukeko suomennoksia, vaan alkuperäisellä kielellä. Ottakaa selvää, mitä asiakirjamerkinnän sana merkinnän aikaan tarkoitti. Sana "lapp" ei tarkoittanut saamelaista, vaan elinkeinon harjoittajaa vastakohtana viljelyelinkeinoille.

        Hahaah, kyllä lapp-tarkoitti saamelaista, mutta nykyiset aktivistit haluavat senkin asian vääristellä ja sekoittaa mieleisekseen.


      • Sanaensin kirjoitti:

        Missä lähteessä nämä suvut ovat saamelaispukuja? Älkää uskoko kierräteetyihin valheisiin! Ottakaa esille asiakirjat ja katsokaa, mitä niissä lukee. Älkää lukeko suomennoksia, vaan alkuperäisellä kielellä. Ottakaa selvää, mitä asiakirjamerkinnän sana merkinnän aikaan tarkoitti. Sana "lapp" ei tarkoittanut saamelaista, vaan elinkeinon harjoittajaa vastakohtana viljelyelinkeinoille.

        Minua ihmetyttää tulkinta pelkän nimen perusteella saamelaiseksi, pitkäset eivät muistuta pienimmässäkään määrin saamelaisia jotka itse miellän lyhyiksi ja tummiksi. Muista kuusamolaisista suvuista näitä piirteitä löytyy mutta tästä suvusta ei löydy. Älkää nyt loukkaantuko, mutta ihmetyttää kyllä kovasti


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minua ihmetyttää tulkinta pelkän nimen perusteella saamelaiseksi, pitkäset eivät muistuta pienimmässäkään määrin saamelaisia jotka itse miellän lyhyiksi ja tummiksi. Muista kuusamolaisista suvuista näitä piirteitä löytyy mutta tästä suvusta ei löydy. Älkää nyt loukkaantuko, mutta ihmetyttää kyllä kovasti

        Tästä "ettei joku näytä joltakin" on kokemuksia esim. amerikan alkuperäiskansan keskuudessa. Siellä vapautuneita mustia orjia asettui asumaan alkuperäiskansojen kanssa ja he tekivät lapsia. Sitten tuli valkoinen mies luetteloimaan kuka on "intiaani" ja kuka ei. Näitä mustien jälkeläisiä ei lisätty listoihin koska eivät näyttäneet valkoisen miehen silmään alkuperäiskansaan kuuluvalta vaan sekaverisiltä tai mustilta. Vaikka nämä ihmiset olivat syntyneet alkueperäiskansaan tai omaksuneet sen omaksi kansakseen. Nykyään tällaista sanottaisiin rasismiksi ja monet edelleen sanovat ettei kenenkään etnisyyttä tai sukutaustaa pidä olettaa ulkonäön perusteella. Saamelaisten mieltäminen tummiksi ja lyhyiksi on jo määritelmänä ongelmallinen ja aavistuksen rasistinen. Jos joskus vaikka katsoo saamelaisia uutisia niin siellä voi kyllä nähdä aika laajan skaalan erilaisen näköisiä ihmisiä. Joten määritelmä että kaikki saamelaiset ovat tummia ja lyhyitä on melkoisen väärä.


    • Lue vaikka Alpo Räsäsen "Saamelaisjäljet Kuusamon ja Posion paikannimistössä".

      Vanhat paikannimet kielivät saamelaisesta menneisyydestä
      http://yle.fi/uutiset/vanhat_paikannimet_kielivat_saamelaisesta_menneisyydesta/5564640

      • Menneisyys on hämärän peitossa. Nykyisyys tunnetaan parhaiten. Ei ole Kuusamossa tai Posiolla yhtäkään saamenkielistä paikannimeä.


    • V.1716 Kuusamossa asui n. 10 saamelaisperhettä....

      • Kuinkahan monta suomalaista perhettä? Ei varmaan kovin montaa enempää. Sitä paitsi perhe oli iso yksikkö. Siihen kuului iso suku ja kaikki sukupolvet, ja vielä esimerkiksi työläisiä ja palvelijoita, jos näitä oli palkattu, sekä sukuun naituja. Suku saattoi tuolla seudulla, missä piti tulla omillaan toimeen, olla verrannollinen Irlannin ja Skotlannin klaaneihin.

        Yritän vain sanoa, että Kuusamon saamelaisuus eli vielä vahvasti vuonna 1716. Siitä on välttämättä säilynyt jälkiä, jotka näkyvät paikannimien lisäksi myös paikallisen väestön genetiikassa, kulttuurissa ja ulkonäössä.


      • No-no... Ei missään ole sanottu, että olivat SAAMElaisia.


    • Huomatkaa, että vanhoissa asiakirjoissa käytetty termi "lapp" on elinkeinonimitys, jonka perusteella maksettiin veroa. Henkilö saattoi siirtyä maanviljeliäksi ja takaisin metsästäjä- kalastajaelinkeinoon. Vanhojen asiakirjojen sanaa "lapp" EI TULE kääntää sanalla " saamelainen". Jos vaikka jollakin on kädessään todistus saamelaisuudesta "lapp"-esi-isän perusteella, hän voi hävittää paperin merkitykseltään tyhjänä.

      • Tämä on totta, mitä sanot lapp- merkinnästä. Varo silti, että et häivytä liikaa oikeiden saamelaisten läsnäoloa ja sukujuuria, jotka jatkuvat näihin päiviin monilla nykyisin suomalaisilla alueilla, kuten Kuusamossa. Myös oikeat saamelaiset kulkivat yleensä lapp -merkinnän alla, koska harjoittivat yleensä "lappalaisia" elinkeinoja.


    • Kantasuomalaisilla ja saamelaisilla on samat DNA-sukujuuret. Sukuni on yksi ensimmäisistä Kuusamon alueelle muuttaneista suvuista ja alueen eristäytäneisyyden turvin 99% prosenttisesti suomalainen DNA-perimä veressäni virtaa. Suomalaisten DNA-sukulaisia on ympäri maailmaa Grönlannin inuiitit, mongolit, tataarit ja saamelaiset. Saamelaisten DNA:n lähempi tutkailu ja vertailu kantasuomaisiin (ilman skandi-DNA:ta, puhdas näyte vertailua varten). Tuhansissa vuosissa mutaatiot DNA:ssa aiheuttivat suomalaisten ja vaikkapa saamelaisten ulkonäköerot vaikka perimäsukulaiset ovat samat kummallakin populaatiolla. Suomalaiset eivät vanhan rasistisen eikä DNA:n vertailun perusteella ole kaukaasialaisia (valkoisia). Noin 10000 vuotta sitten jääkausi, joka rajoittaa ajallisesti asutushistoriaa Kuusamon alueella.

    • Sukupuussa I yksinkö esi-isistä on Aikkian, shamaani joka menetti henkensä vankilaan kuljetuksen yhteydessä. Saamelaisveri näyttää sekoittuneet uudisasukkaisiin. Hitunen minussa on saamelaista, iso osa suomalaista. Haluaisin kuitenkin tietää isoäitini elämästä, siitä miksei hän koskaan halunnut kertoa saamelaisista juuristaan edes lapsilleen. Hän ei ollut sisarperheestä edes ainut joka vaikeni. Vain joku heistä on kertonut jälkipolville tämän suuren salaisuuden. Paljon haittaa ollut aikanaan saamelaisuudesta valtion ja kirkon toimesta. Ihan tippa tulee linssiin.

    • Inarista etelään ei ole saamelaisia, Sompiossa jokunen sentään.

      • Älä höpötä shcaissea....Rovaniemi, Oulu ja Helsinki on suomen suurimmat saamelaiskylät ......Helsingissä asuu lähes tuhat saamelaista !


    • Kuusamon Luukkosten suvun kantaisä on Lukko (saam.)
      Kuusamon Ervastien kantaisä nai lappalaistytön akakseen, että sae nautintaoikeuvet
      Kuusamolaesten veressä virtaa toennii kovasti lappalaiskeenie.
      Lappalaiset joutuivat väistymään ja sopeutumaan kaakon ja lounaan suunnalta änkeytyneiden kiimahauven pyytäjien ja uutisasukkaijen tieltä. Tulijat kaato kaskimaita ja vilijelivät huhtaa.
      Laijunmaat kärsi ja pororutto levisi 1800 -luvulla.

    • Lappalainen oli etnis-kielellisesti saamelainen vuoteen 1673 saakka Kemin Lapin alueella (johon Kuusamokin lukeutui). Vasta sen jälkeen suomalaisten uudisasukkaiden sallittiin asettua lapinkylien maille. Mitä pidemmälle kohti nykyaikaa tullaan, sitä vaikeampi on arvioida, onko lappalaiselinkeinosta verotettu henkilö ollut etnisesti suomalainen vai saamelainen - paitsi jos sukujohto on todennettavissa aikaan ennen vuotta 1673.

      Matti Enbusken erinomainen kirja Vanhan Lapin valtamailla käsittelee Kemin Lapin asutushistoriaa. Samoja asioita löytyy myös tästä Enbusken kirjoituksesta:
      https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75979/omju_2006_6_asutuksen_ja_maankayton.pdf?sequence=1&isAllowed=y

      S. 186:
      "Kitkan lapinkylässä oli 1700-luvun alkuvuosina vielä peräti 14 lapinveron maksajaa, joista kuitenkin seitsemän kerrottiin vuonna 1706 kuolleen nälkään ja kaksi ei maksanut veroa. Lapinmaat sijaitsivat Parakkasaaressa [Parikkasaari/Porosaari?], jossa oli Filppu Filpunpoika tullut Pietari Jouninpojan
      veromaalle. Filpun sukunimeksi ilmaantui sittemmin Pätsi. Pitkän saamelaissukuun laskettavia perhekuntia oli Patosalmessa, Kallunkijärvellä ja Maaninkajärvellä. Losossaaressa asustanut Antti Marckat oli joutunut kerjuulle. Sarvisalmessa olivat Pietari Antinpojan ja Suolijärvellä Mikko Aikianpojan maat. Ontojärvellä (Ondijärvi) oli Kielisukua. Vuoden 1767 maakirjassa olivat Vasaraperän kylään kirjattu Pätsi, Sarvi ja Kieli, Posiolle Aikio ja Sarvi sekä Alakitkan kylään Patosalmi ja Pitkän suvusta muotoutunut Kallunki. Useimmat edellä mainituista olivat vanhoja Kitkan lapinsukuja elleivät peräti kaikki. Sukujen vaiheet kuvaavat erinomaisesti Kuusamon seudun lapinsukujen asutuksellista muuntumista uudisraivaajiksi. "

      Paikannimistön perusteella Kuusamon-Posion seudun saame on ollut vanhakantaista, monissa suhteissa vielä kantasaamen tasolla. Alpo Räisänen ja Ante Aikio ovat erityisesti tutkineet saamelaisperäistä paikannimistöä.

    • Jo ennen vuotta 1673 on Kemin Lappiin asettunut suomalaisia uudisasukkaita, mutta lailliseksi se tuli vasta Lapin plakaatin jälkeen 1673.

      • Kuten tiedetään, suomalaisia on asettunut Lapin alueelle ei ainoastaan uudisasukkaiksi, vaan myös lappalaisiksi.


    • Kuusamon erämaissa asui 60-80 luvuiia erakko Rasse . Hän kalasti ja Metsästi elääkseen ja kaivoi kultaa kuusamon joista suurin hippu oli n. 220gr. nykyään jo eläkkeellä.....

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa jatkaa Jari-Matin mollaamista

      Seiskassa avautuu Maisa taas JM:n ”pettämisestä” (kätevästi unohtuu että maisa oli se varsinainen pettäjä) ja ”taloussotkuista”. On kyllä muijalla po
      116
      11014
    2. Martina jatkaa säälin kerjäämistä, kaikki on Stefun syytä

      Martina jatkaa säälin kerjäämistä ja myynnin kasvattamista tällä kertaa MeNaisissa. Odotettu valkopesuhaastattelu on ilmestynyt, onnittelut kaikille j
      Kotimaiset julkkisjuorut
      256
      8189
    3. Sofia Belorf kuljetti setelipinoja matkalaukussaan, kertoo tullivirkailija 28.5.20

      Tullivirkailija todisti Katiska-oikeudenkäynnissä ja kertoi Sofian jääneen kiinni paksujen (50 euron) setelinippujen kuljetuksesta matkalaukussaan. Ni
      75
      3229
    4. Sanna Marinin hallitus Suomen historian suosituin

      Jopa persuistakin 1/3 pitää Marinin hallitusta hyvänä. Edellinen ennätys on Paavo Lipposen hallituksen ajoilta. Voidaan tehdä johtopäätös: suomalaine
      Maailman menoa
      196
      2252
    5. KALJAA PÄÄSEE OSTAMAAN VIROSTA 1.6 !!!

      MIKÄ ONNEN PÄIVÄ! Viro avaa rajat suomalaisille kaljanostajille kesäkuun alusta. Suomalaiset pääsevät Viroon ilman, että heidän tarvitsee jäädä maahan
      Maailman menoa
      68
      2106