Toiveajattelua(ko)?

Olen lähes 18-vuotias tyttö ja tunnen edelleen vetoa exääni kohtaan. Mielestäni hän tuntee myös samoin kuin minä, mutta se tässä onkin ongelmana.

Seurustelimme noin vuosi sitten parin kuukauden ajan, mutta hän jätti minut suutuksissaan siitä, että en antanut hänelle tarpeeksi tilaa suhteessamme, mikä oli kyllä osittain totta. Suhteemme lähti muutenkin käsistä: Emme uskaltaneet olla edes julkisesti yhdessä ja opettelimme vasta parisuhteessa olemista. Sovimme kuitenkin riitamme ja päätimme pysyä kavereina. Homma jäi kuitenkin täysin "auki" - kumpikaan ei enää pitänyt yhteyttä ja emmekä jutelleet enää ollenkaan. Olemme molemmat kuitenkin samalla luokalla, joten näemme toisiamme joka päivä.

Nyt minusta kuitenkin tuntuu, että hänellä on edelleen tunteita minua kohtaan. Aiomme tanssia vanhojen tanssit yhdessä ja aivan harjoitusten alusta saakka olemme vain flirttailleet toisillemme, hän varsinkin. Hän naurattaa minua vitseillään, seisoo aivan kylki kyljessä, nojailee päätään olkapäätäni vasten ja on jopa silitellyt käsiäni! Käyttäydymme molemmat myös paljon itsevarmemmin ja aikuismaisemmin emmekä enää välitä muiden reaktioista tai huomiosta. En vain tiedä, mitä hän tuntee ja ajattelee!

Elättelenkö turhaa toivoa vai voisiko tiemme kohdata uudelleen? Johtuiko eromme vain kokemattomuudesta ja tyhmyydestä? Onko hän yhä kiinnostunut minusta?