Marino 8000 tai 9000

Tarkoitan tietenkin vanhaa 9000:sta mikä on puoliplaanari ja vain 30 cm pidempi kuin 8000, eli hyviä ja huonoja puolia kysellään

pena kirjoitti:

Tarkoitan tietenkin vanhaa 9000:sta mikä on puoliplaanari ja vain 30 cm pidempi kuin 8000, eli hyviä ja huonoja puolia kysellään

Ysitonni ui niin rumasti keulallaan,etten ole moista monessa veneessä nähnyt.Sisätilat kylläkin ovat varmaan mitä parhaimmat vaikkakin ulkotilojen kustannuksella.Tämä on tosiaan puoliliukuva ja likkuu n.120-150 hv:n koneella sen mitä tarvii.Jotkut ovat asentaneet ko.veneeseen 200-240 hv:n koneita,mutta mitään rsatkaisevaa hyötyä sellaisesta ei ole.Mielestäni 8000-malli on liukuvana ja muutoinkin kulkuominaisuuksiltaan parempi.Tilat ovat kuitenkin melko lähellä 9000:en tiloja.Hinnat ovat kiivenneet älyttömiin lukemiin muutamassa vuodessa näillä veneillä.Tuttava osti ysitonnisen kaikilla herkuilla,erittäin siistin yksilön 7 vuotta sitten hintaan 220000 mk.Nyt niistä pyydetään n.50000-80000 euroa!.

pena kirjoitti:

Tarkoitan tietenkin vanhaa 9000:sta mikä on puoliplaanari ja vain 30 cm pidempi kuin 8000, eli hyviä ja huonoja puolia kysellään

Tietääkö joku vahvistiko Marino 8tonnisen runkoa ensimallien jälkeen? Ainakin Vene-lehti mainitsi ensikoeajossa rungon olevan liian löysä aallokossa ja näin nitisevän ja elävän. Sattui vaan silmään eilen kun selailin vanhoja Vene-lehtiä. Valitettavasti omia kokemuksia itselläni ei ole, molemmat mielestäni tyylikkäitä veneitä.

Bill kirjoitti:

Ysitonni ui niin rumasti keulallaan,etten ole moista monessa veneessä nähnyt.Sisätilat kylläkin ovat varmaan mitä parhaimmat vaikkakin ulkotilojen kustannuksella.Tämä on tosiaan puoliliukuva ja likkuu n.120-150 hv:n koneella sen mitä tarvii.Jotkut ovat asentaneet ko.veneeseen 200-240 hv:n koneita,mutta mitään rsatkaisevaa hyötyä sellaisesta ei ole.Mielestäni 8000-malli on liukuvana ja muutoinkin kulkuominaisuuksiltaan parempi.Tilat ovat kuitenkin melko lähellä 9000:en tiloja.Hinnat ovat kiivenneet älyttömiin lukemiin muutamassa vuodessa näillä veneillä.Tuttava osti ysitonnisen kaikilla herkuilla,erittäin siistin yksilön 7 vuotta sitten hintaan 220000 mk.Nyt niistä pyydetään n.50000-80000 euroa!.

Lue lisää

ui rumasti könöllään ja on ihan saippualaatikon näkoinen

Ville kirjoitti:

Tietääkö joku vahvistiko Marino 8tonnisen runkoa ensimallien jälkeen? Ainakin Vene-lehti mainitsi ensikoeajossa rungon olevan liian löysä aallokossa ja näin nitisevän ja elävän. Sattui vaan silmään eilen kun selailin vanhoja Vene-lehtiä. Valitettavasti omia kokemuksia itselläni ei ole, molemmat mielestäni tyylikkäitä veneitä.

Lue lisää

x pömöllani on marino barracuda fly kahdella kad 42 230 hv ja kulkee 41 solmua.

noniin kirjoitti:

x pömöllani on marino barracuda fly kahdella kad 42 230 hv ja kulkee 41 solmua.

Kypsy kuli kateutees ja ex pomosi nauttia veneestä hän on sen varmasti ansainnut

pena kirjoitti:

Kypsy kuli kateutees ja ex pomosi nauttia veneestä hän on sen varmasti ansainnut

on kyllä ittellä isompi vene kun pomolla ja en ole kateellinen pomoni enkä muitten veneistä.Mutta ajattelin kertoa miten liikkuu noilla koneilla.

noniin kirjoitti:

on kyllä ittellä isompi vene kun pomolla ja en ole kateellinen pomoni enkä muitten veneistä.Mutta ajattelin kertoa miten liikkuu noilla koneilla.

Ikävä kyllä,mutta ei tällä Barracudalla ole mitään yhteistä noiden 8000/9000 mallien kanssa.

Ville kirjoitti:

Tietääkö joku vahvistiko Marino 8tonnisen runkoa ensimallien jälkeen? Ainakin Vene-lehti mainitsi ensikoeajossa rungon olevan liian löysä aallokossa ja näin nitisevän ja elävän. Sattui vaan silmään eilen kun selailin vanhoja Vene-lehtiä. Valitettavasti omia kokemuksia itselläni ei ole, molemmat mielestäni tyylikkäitä veneitä.

Lue lisää

Vene-lehden toimittajalta pääsi sammakko kynästään tuolloin vuonna 1985, kun tuli maininneeksi löysästä rungosta. Asia on sittemmin useaan otteeseen todettu olevan niin, että Marino 8000:n runko ei ole koskaan ollut millään tapaa löysä tai epäonnistunut, vaan ongelma ensimmäisten yksilöiden kohdalla oli sisustuksessa, joka liikkui. Tämä korjattiin jo ensimmäisen tuotantovuoden aikana.

8000 kirjoitti:

Vene-lehden toimittajalta pääsi sammakko kynästään tuolloin vuonna 1985, kun tuli maininneeksi löysästä rungosta. Asia on sittemmin useaan otteeseen todettu olevan niin, että Marino 8000:n runko ei ole koskaan ollut millään tapaa löysä tai epäonnistunut, vaan ongelma ensimmäisten yksilöiden kohdalla oli sisustuksessa, joka liikkui. Tämä korjattiin jo ensimmäisen tuotantovuoden aikana.

Lue lisää

Hyvä tietää, itsekin olen tuota Marinoa katsellut sillä silmällä tulevaisuutta varten. Toisaalta tuo sisusta liikkuminen on aika ikävä asia joka kannattaa yrittää tarkastaa ostaessa. Minkälainen muuten tuo 8000-malli on ajaa kelissä? Siis tarkoitan meriolosuhteita ja yli 1 metrin korkuista suht terävää aallokkoa. Tasaista ei ole millään veneellä mutta onko tössähtelyä vai ryskivää menoa? Mutta onnea alkuperäiselle kysyjälle hankintaan, empä usko että kummankaan veneen tapauksessa teet huonoa valintaa.

Ville kirjoitti:

Hyvä tietää, itsekin olen tuota Marinoa katsellut sillä silmällä tulevaisuutta varten. Toisaalta tuo sisusta liikkuminen on aika ikävä asia joka kannattaa yrittää tarkastaa ostaessa. Minkälainen muuten tuo 8000-malli on ajaa kelissä? Siis tarkoitan meriolosuhteita ja yli 1 metrin korkuista suht terävää aallokkoa. Tasaista ei ole millään veneellä mutta onko tössähtelyä vai ryskivää menoa? Mutta onnea alkuperäiselle kysyjälle hankintaan, empä usko että kummankaan veneen tapauksessa teet huonoa valintaa.

Lue lisää

8000:n runko on mielestäni varsin onnistunut ratkaisu, joskin todettakoon, että V-kulman jyrkkyydeltään se on kompromissi, eli jyrkempiäkin on. Kelissä Marino 8000 käyttäytyy johdonmukaisesti, yllätyksiä ei tule kuskin hölmöilyistäkään johtuen. Kulku muuttuu toki jossain vaiheessa aallon korkeuden kasvaessa kovahkoksi, mitä keulan trimmaaminen alas auttaa. Tällöin saa sitten taas vettä silmille.
Minä henkilökohtaisesti olen tyytyväinen Marino 8000:n ominaisuuksiin yleisesti ottaen, niin kelissä, kuin tyynessäkin.

Mainittakoon vielä, että 8000:n runkoratkaisun onnistumisesta kertoo myös se, että uudessa Marino Sharkissa on sama runkomuoto. Tuskin Marino sutta markkinoilla roikuttaisi.

pena kirjoitti:

Tarkoitan tietenkin vanhaa 9000:sta mikä on puoliplaanari ja vain 30 cm pidempi kuin 8000, eli hyviä ja huonoja puolia kysellään

Marino 9000:eissa on usein BMW-diesel. Keskimoottoriasennuksena konehuoneen ilmalämpötila ja moottorin terminen kuormitus on ollut ongelma monilla.
Tarkoittaa suomeksi sitä että moottorin saama imuilma on liian lämmintä ja siitä seuraa pitemmän päälle moottorivaurio. Tämä johtuu kohtuullisen pienistä ilma-aukoista joista ei pääse riittävästi ilmaa konehuoneeseen jäähdyttämään.
Ennenkaikkea tämä koskee 190 hv ? ( se tehokkaampi versio) moottoria ja pitkä-aikaista raskasta kuormitusta. (ajoa suurella nopeudella)
Varoiksi että edellinen omistaja on "prässännyt" konetta se kannattaa tarkistuttaa.

Katsastusmies kirjoitti:

Marino 9000:eissa on usein BMW-diesel. Keskimoottoriasennuksena konehuoneen ilmalämpötila ja moottorin terminen kuormitus on ollut ongelma monilla.
Tarkoittaa suomeksi sitä että moottorin saama imuilma on liian lämmintä ja siitä seuraa pitemmän päälle moottorivaurio. Tämä johtuu kohtuullisen pienistä ilma-aukoista joista ei pääse riittävästi ilmaa konehuoneeseen jäähdyttämään.
Ennenkaikkea tämä koskee 190 hv ? ( se tehokkaampi versio) moottoria ja pitkä-aikaista raskasta kuormitusta. (ajoa suurella nopeudella)
Varoiksi että edellinen omistaja on "prässännyt" konetta se kannattaa tarkistuttaa.

Lue lisää

suurempaa purkamista (mikä ei varmaan tule kyseeseen) piileviä vikoja ei "rikkomattomilla" menetelmillä löydy. (rikkoutumaisillaan oleva kannentiiviste, "kohta" halkeava kansi, runko-kiertokangen laakerit, turbo, kytkin, ...

tämä on tietysti ikävä puoli, joka pätee kaikkiin moottoreihin; huollolla on eroja. Vaikka yleensä varmaan kaikki vaihtaa öljyt, mutta
kuka
-suojaa sylinterit sisältä päin
- vaihtaa kytkimen öljyn vuosittain
- suojaa turbon talveksi ainakin turbiinipuolelta
- pyörittää konetta silloin tällöin talvella
- jne

aivan kirjoitti:

suurempaa purkamista (mikä ei varmaan tule kyseeseen) piileviä vikoja ei "rikkomattomilla" menetelmillä löydy. (rikkoutumaisillaan oleva kannentiiviste, "kohta" halkeava kansi, runko-kiertokangen laakerit, turbo, kytkin, ...

tämä on tietysti ikävä puoli, joka pätee kaikkiin moottoreihin; huollolla on eroja. Vaikka yleensä varmaan kaikki vaihtaa öljyt, mutta
kuka
-suojaa sylinterit sisältä päin
- vaihtaa kytkimen öljyn vuosittain
- suojaa turbon talveksi ainakin turbiinipuolelta
- pyörittää konetta silloin tällöin talvella
- jne

Lue lisää

päällepäin päättelemään aika paljon moottorin kunnosta. Vielä kun BMW-moottoreissa on juuri tyypilliset viat johtuen keskimoottoriasennuksesta tietävät mitä pitää tutkia.
Olet oikeassa että ei käytetystä moottorista ikinä tiedä, mutta noista vielä erikseen. Siis erikoinen varoituksen sana paketille BMW - Marino 9000. Ei suinkaan ole moottorin vika että sitä kuormitetaan väärin ja että se on ahtaasti asennettu. Sama moottori joko samalla tai eri nimellä toimii hyvin Finnsport 8500:ssa perävetolaitteen kera !
Ikävä kyllä menee usein arvovaltakysymykseksi nämä meikäläisen neuvot ja vedetään herneitä nokkaan syyttä.
Siteeraan tapausta jossa tuttava oli tänä keväänä ostamassa venettä jossa tuo ko. moottori on keskimoottoriasennuksena ja kysyi mitä olen mieltä?
Kerroin ko. moottorin ongelmista tuollaisessa asennuksessa ja sain haukut niskaani kun olen ikäni ollut VOLVO-mies. En ymmärrä mistä puhun kuulemma.
Kuulin jälkeenpäin että ekalla pitemmällä matkalla Juhannuksena Helsingistä länteenpäin oli jouduttu narun jatkoksi ja nyt etsitään uutta moottoria. Vene on ollut maissa siitä lähtien. En ole tavannut tyyppiä niin en tiedä mikä paukahti mutta näin ikävästi kävi.
Siis ei neuvot aina ole laituriparlamentin tai hevosmiesten uutistoimiston juttua ja ilkeämielistä mollaamista. On tietenkin vaikea erottaa kuka neuvonantajista "tunteilee" ja kuka puhuu kokemuksesta ja tietämyksestä.

Katsastusmies kirjoitti:

päällepäin päättelemään aika paljon moottorin kunnosta. Vielä kun BMW-moottoreissa on juuri tyypilliset viat johtuen keskimoottoriasennuksesta tietävät mitä pitää tutkia.
Olet oikeassa että ei käytetystä moottorista ikinä tiedä, mutta noista vielä erikseen. Siis erikoinen varoituksen sana paketille BMW - Marino 9000. Ei suinkaan ole moottorin vika että sitä kuormitetaan väärin ja että se on ahtaasti asennettu. Sama moottori joko samalla tai eri nimellä toimii hyvin Finnsport 8500:ssa perävetolaitteen kera !
Ikävä kyllä menee usein arvovaltakysymykseksi nämä meikäläisen neuvot ja vedetään herneitä nokkaan syyttä.
Siteeraan tapausta jossa tuttava oli tänä keväänä ostamassa venettä jossa tuo ko. moottori on keskimoottoriasennuksena ja kysyi mitä olen mieltä?
Kerroin ko. moottorin ongelmista tuollaisessa asennuksessa ja sain haukut niskaani kun olen ikäni ollut VOLVO-mies. En ymmärrä mistä puhun kuulemma.
Kuulin jälkeenpäin että ekalla pitemmällä matkalla Juhannuksena Helsingistä länteenpäin oli jouduttu narun jatkoksi ja nyt etsitään uutta moottoria. Vene on ollut maissa siitä lähtien. En ole tavannut tyyppiä niin en tiedä mikä paukahti mutta näin ikävästi kävi.
Siis ei neuvot aina ole laituriparlamentin tai hevosmiesten uutistoimiston juttua ja ilkeämielistä mollaamista. On tietenkin vaikea erottaa kuka neuvonantajista "tunteilee" ja kuka puhuu kokemuksesta ja tietämyksestä.

Lue lisää

Mitäs katsastusmies tähän sanoo kun täällä Päijänteellä meni tänä kesänä paskaksi kesken ajon Volvon keskimoottori ja veneenä juuri Marino 9000!!!!.Vielä ei ole ko.konetta avattu,mutta kesken ajon oli kuulunut vain vaimea tussahdus ja sitten mentiin hinauksessa.

Bill kirjoitti:

Mitäs katsastusmies tähän sanoo kun täällä Päijänteellä meni tänä kesänä paskaksi kesken ajon Volvon keskimoottori ja veneenä juuri Marino 9000!!!!.Vielä ei ole ko.konetta avattu,mutta kesken ajon oli kuulunut vain vaimea tussahdus ja sitten mentiin hinauksessa.

Lue lisää

VOLVOja vain on harvoin MARINO 9000:eissa. Ja mikäli on, niin silloisia 165 hv tai vielä pienempitehoisia versioita joita helposti rankaistaan ankaralla kädellä, eli kuormitetaan raskaasti. Vielä kun konehuoneen ilmatilavuus ja ilmanvaihto ovat samat moottorista riippumatta, niin ei ole ihmettelemistä siinä että moottorit helposti paukkuvat.
Puoliplaanarit ilmeisesti ovat tosi "raakoja" hieman alitehoisia koneita kohtaan. Tarkoitan tällä sitä että mikäli kippari haluaa vauhtia, puoliplaanarissa vastus kasvaa kaiken aikaa nopeuden funktiona. Niinhän se tekee liukuvassa veneessäkin, sillä erolla että juuri tuo liukukynnys helpottaa tilannetta. Puoliplaanari kun ei koskaan liuu niin moottori ei myöskään pääse "hyppäyksenomaisesti" suuremmille kierroksille suhteessa kuormitukseen.
Tunnen tapauksia joissa samalla omistajalla alusta asti ollut MARINO 9000 ja sen BMW-moottori ovat tip-top kunnossa. He eivät alun alkaenkaan ole ylirasittaneet konettaan pitkiä aikoja.
Siis ei mikään ihme että VOLVO saa tarpeekseen MARINO 9000:sessa. Samaan kastiin muuten kuuluu TRISTAN 870. Usein moottorina juuri BMW joka on alitehoinen enemmän kuin VOLVOT joissa jo silloin oli 200 hv. Kuitenkin aavistuksen parempi ilmatilavuus ja ilmanvaihto konehuoneessa.
Loppuun voisin lisätä että olen usein suositellut konehuoneeseen ilmalämpömittarin asentamista. Monelle on yllätys kuinka korkeaksi lämpö saattaa pahimmillaan nousta !

Katsastusmies kirjoitti:

VOLVOja vain on harvoin MARINO 9000:eissa. Ja mikäli on, niin silloisia 165 hv tai vielä pienempitehoisia versioita joita helposti rankaistaan ankaralla kädellä, eli kuormitetaan raskaasti. Vielä kun konehuoneen ilmatilavuus ja ilmanvaihto ovat samat moottorista riippumatta, niin ei ole ihmettelemistä siinä että moottorit helposti paukkuvat.
Puoliplaanarit ilmeisesti ovat tosi "raakoja" hieman alitehoisia koneita kohtaan. Tarkoitan tällä sitä että mikäli kippari haluaa vauhtia, puoliplaanarissa vastus kasvaa kaiken aikaa nopeuden funktiona. Niinhän se tekee liukuvassa veneessäkin, sillä erolla että juuri tuo liukukynnys helpottaa tilannetta. Puoliplaanari kun ei koskaan liuu niin moottori ei myöskään pääse "hyppäyksenomaisesti" suuremmille kierroksille suhteessa kuormitukseen.
Tunnen tapauksia joissa samalla omistajalla alusta asti ollut MARINO 9000 ja sen BMW-moottori ovat tip-top kunnossa. He eivät alun alkaenkaan ole ylirasittaneet konettaan pitkiä aikoja.
Siis ei mikään ihme että VOLVO saa tarpeekseen MARINO 9000:sessa. Samaan kastiin muuten kuuluu TRISTAN 870. Usein moottorina juuri BMW joka on alitehoinen enemmän kuin VOLVOT joissa jo silloin oli 200 hv. Kuitenkin aavistuksen parempi ilmatilavuus ja ilmanvaihto konehuoneessa.
Loppuun voisin lisätä että olen usein suositellut konehuoneeseen ilmalämpömittarin asentamista. Monelle on yllätys kuinka korkeaksi lämpö saattaa pahimmillaan nousta !

Lue lisää

Menee vähän ohi alkuperäisestä aiheesta, mutta...

Olisiko ajatuksia...
Itsellä Tristan 870 ja BMW 165hv.
3000rpm minuutissa ok. Jos ajaa esim 1 minuutin 3200 rpm. nousee vedenlämpö heti 85 -> 95 asteeseen. Öljyt pysyy kurissa.
Ilman tulo hoidettu, 3kpl 75mm pukia, onkohan aivan liian vähän.?
Onkohan vika vai ominaisuus, vai ilmanpuute ?
Mikä olisi hyvä konehuoneen max. lämpötila ?

Olisi erittäin kiitollinen kommenteista

tristan kirjoitti:

Menee vähän ohi alkuperäisestä aiheesta, mutta...

Olisiko ajatuksia...
Itsellä Tristan 870 ja BMW 165hv.
3000rpm minuutissa ok. Jos ajaa esim 1 minuutin 3200 rpm. nousee vedenlämpö heti 85 -> 95 asteeseen. Öljyt pysyy kurissa.
Ilman tulo hoidettu, 3kpl 75mm pukia, onkohan aivan liian vähän.?
Onkohan vika vai ominaisuus, vai ilmanpuute ?
Mikä olisi hyvä konehuoneen max. lämpötila ?

Olisi erittäin kiitollinen kommenteista

Lue lisää

Itselläni on 8*100 mm:n ilmaputket konetilaan, 4 alas ja 4 ylös. Moottori ennen VOLVO 200 hv nyt 230 hv. Silti viime kesänä vetolaitteen trimmin öljysäiliö hajosi kuumuuden vuoksi. Oli erikoisen kuuma kesä ja lämmin vesi viime vuonna. öljysäiliö sijaitsee peräpeilissä moottorin takana ylhäällä turbosta välijäähdyttimelle menevän putken vieressä jossa hehkulämpö hajotti tuon muovipurkin. Siis turbolta tulevan ilman lämpötila on konehuoneen lämpö jotakin = yli PE-muovipurkin särkymislämpö ! Nyt trimmi ja siten myös muovisäiliö ovat laskettu alemmas pois turbon putken vierestä.
Tuo kuvailemasi lämmönnousu raskaasti kuormitettaessa on tyypillistä BMW:lle keksimoottoriasennuksena. Myöskin lämmönvaihtimen kapasiteetti ei veden ollessa lämmintä oikein aina riitä ja eteenkin mikäli ylikuumenemisesta ja sopimattomasta tai vanhasta jäähdytinnesteestä johtuen lämmönvaihtimessa on karstaa putkien päällä alentamassa tehoa.
Voit kokeilla helposti onko tuloilma-aukot jopa moottorin imuilmamäärään nähden liian pienet, sillä että täyskaasulla ajaessa avaat konehuoneen luukun. Mikäli kierrokset nousevat on ongelmia. Ilma-aukkojen tulee olla reilusti paljon suuremmat kuin vain imuilmaa varten. Konehuoneessa täytyy käydä oikein kunnon vinkka ajettaessa. Usein ilmanvaihtoa on tehostettu sähköisellä tuulettimella, kun lisäilmaputkien asentamien ei ole helppoa keskimoottoriveneessä.
Mitä tarkoitat että öljyt pysyy kurissa? Että paine ei laske vai onko sinulla öljynlämpömittari?
Öljylämmöt nousevat paljon hitaammin kuin jäähdytysveden lämpö! Kun jäähdytysveden lämmöt ovat OK on öljy tuskin vielä alkanut lämmitä kun lähdetään liikkeelle kylmällä koneella. Siis öljylämmöt eivät minuutissa nouse vielä kriittisiksi, eikä paine laske myöskään.
Konehuoneen maksimilämpötila on luokkaa 50 - 60 astetta. Kaikki tästä ylöspäin johtaa kiihtyvällä vauhdilla moottorivaurioihin.

Katsastusmies kirjoitti:

Itselläni on 8*100 mm:n ilmaputket konetilaan, 4 alas ja 4 ylös. Moottori ennen VOLVO 200 hv nyt 230 hv. Silti viime kesänä vetolaitteen trimmin öljysäiliö hajosi kuumuuden vuoksi. Oli erikoisen kuuma kesä ja lämmin vesi viime vuonna. öljysäiliö sijaitsee peräpeilissä moottorin takana ylhäällä turbosta välijäähdyttimelle menevän putken vieressä jossa hehkulämpö hajotti tuon muovipurkin. Siis turbolta tulevan ilman lämpötila on konehuoneen lämpö jotakin = yli PE-muovipurkin särkymislämpö ! Nyt trimmi ja siten myös muovisäiliö ovat laskettu alemmas pois turbon putken vierestä.
Tuo kuvailemasi lämmönnousu raskaasti kuormitettaessa on tyypillistä BMW:lle keksimoottoriasennuksena. Myöskin lämmönvaihtimen kapasiteetti ei veden ollessa lämmintä oikein aina riitä ja eteenkin mikäli ylikuumenemisesta ja sopimattomasta tai vanhasta jäähdytinnesteestä johtuen lämmönvaihtimessa on karstaa putkien päällä alentamassa tehoa.
Voit kokeilla helposti onko tuloilma-aukot jopa moottorin imuilmamäärään nähden liian pienet, sillä että täyskaasulla ajaessa avaat konehuoneen luukun. Mikäli kierrokset nousevat on ongelmia. Ilma-aukkojen tulee olla reilusti paljon suuremmat kuin vain imuilmaa varten. Konehuoneessa täytyy käydä oikein kunnon vinkka ajettaessa. Usein ilmanvaihtoa on tehostettu sähköisellä tuulettimella, kun lisäilmaputkien asentamien ei ole helppoa keskimoottoriveneessä.
Mitä tarkoitat että öljyt pysyy kurissa? Että paine ei laske vai onko sinulla öljynlämpömittari?
Öljylämmöt nousevat paljon hitaammin kuin jäähdytysveden lämpö! Kun jäähdytysveden lämmöt ovat OK on öljy tuskin vielä alkanut lämmitä kun lähdetään liikkeelle kylmällä koneella. Siis öljylämmöt eivät minuutissa nouse vielä kriittisiksi, eikä paine laske myöskään.
Konehuoneen maksimilämpötila on luokkaa 50 - 60 astetta. Kaikki tästä ylöspäin johtaa kiihtyvällä vauhdilla moottorivaurioihin.

Lue lisää

Kiitos.
Tarkoitin juuri että öljyn lämpö pysyy kurissa.
Olen kokeillut ajaa luukku raollaan, mutta se ei juuri vaikuttanut jäähdytysveden lämmönnousuun.
Tuota kierrosten nousua pitänee vielä kokeilla.
Öljynpaine pysyy 4 kilon paikkeilla, vaikka ajetaan pitkään 90-95 asteen vesillä. Silloin öljynlämpö saattaa nousta arvioilta 2-4 astetta, pysyen 100 asteen kieppeillä.
Joku oli sitä mieltä että lisälämmönvaihdin saattaisi auttaa.?

tristan 870 kirjoitti:

Kiitos.
Tarkoitin juuri että öljyn lämpö pysyy kurissa.
Olen kokeillut ajaa luukku raollaan, mutta se ei juuri vaikuttanut jäähdytysveden lämmönnousuun.
Tuota kierrosten nousua pitänee vielä kokeilla.
Öljynpaine pysyy 4 kilon paikkeilla, vaikka ajetaan pitkään 90-95 asteen vesillä. Silloin öljynlämpö saattaa nousta arvioilta 2-4 astetta, pysyen 100 asteen kieppeillä.
Joku oli sitä mieltä että lisälämmönvaihdin saattaisi auttaa.?

Lue lisää

Konehuoneessa pitää käydä oikein hurrikaani että lämpö pysyisi kurissa. Ja vedenläpöön se ei vaikuta ollenkaan.
Termiset ongelmat syntyvät imuilman liian korkeasta lämpötilasta. Turbiini nostaa lämpötilaa uskomattoman paljon muistaakseni 60 - 80 astetta. Kesällä kun vesi on 22 - 26 astetta kuten viime kesänä, ei välijäähdytin pysty pitämään imuilman lämpöä riittävän alhaisena ja ongelmat kertaantuvat.
95 astetta jäähdytysveden läpötilana ei ole mikään ongelma sinänsä. Pelkoa aiheuttaa lähinnä se ettei synny paikallisia ylikuumenemisia ja höyrylukkoja kannen tienoilla. Ellei nesteet tule ulos (korkki toimii paineventtiilinä) ei nesteen lämpö ole vielä kriittinen.
Mitä tapahtuu veden lämmölle kun ajat pitempään suurilla kierroksilla? Ei nouse ylemmäksi?
Mikäli näin on, kesähelteillä ja lämpimän veden aikana pitäisi konehuoneen tuuletusta tehostaa ollakseen varma ettei hyvää moottoria vahingoiteta mikäli joudutaan kuormittamaan raskaasti.

Katsastusmies kirjoitti:

Konehuoneessa pitää käydä oikein hurrikaani että lämpö pysyisi kurissa. Ja vedenläpöön se ei vaikuta ollenkaan.
Termiset ongelmat syntyvät imuilman liian korkeasta lämpötilasta. Turbiini nostaa lämpötilaa uskomattoman paljon muistaakseni 60 - 80 astetta. Kesällä kun vesi on 22 - 26 astetta kuten viime kesänä, ei välijäähdytin pysty pitämään imuilman lämpöä riittävän alhaisena ja ongelmat kertaantuvat.
95 astetta jäähdytysveden läpötilana ei ole mikään ongelma sinänsä. Pelkoa aiheuttaa lähinnä se ettei synny paikallisia ylikuumenemisia ja höyrylukkoja kannen tienoilla. Ellei nesteet tule ulos (korkki toimii paineventtiilinä) ei nesteen lämpö ole vielä kriittinen.
Mitä tapahtuu veden lämmölle kun ajat pitempään suurilla kierroksilla? Ei nouse ylemmäksi?
Mikäli näin on, kesähelteillä ja lämpimän veden aikana pitäisi konehuoneen tuuletusta tehostaa ollakseen varma ettei hyvää moottoria vahingoiteta mikäli joudutaan kuormittamaan raskaasti.

Lue lisää

Itse asiassa en ole koittanut ajaa pidempää täydellä kaasulla.
Ajelin heinäkuun lopulla muutaman tunnin yhtä soittoa. 3050-3100rpm lämpö pysyi aika lailla 95asteessa. Sen yläpuolelle en uskaltanut päästää.

Mitenköhän ylös lämmön uskaltaa päästää jos lähtee kokeilemaan.
Olen tilapäisesti kadottanut käyttöohjekirjan, mutta siinä muistaakseni oli maininta että summeri alkaa huutaa jo alle sadan?. Voi olla että muistelen väärinkin.

tristan 870 kirjoitti:

Itse asiassa en ole koittanut ajaa pidempää täydellä kaasulla.
Ajelin heinäkuun lopulla muutaman tunnin yhtä soittoa. 3050-3100rpm lämpö pysyi aika lailla 95asteessa. Sen yläpuolelle en uskaltanut päästää.

Mitenköhän ylös lämmön uskaltaa päästää jos lähtee kokeilemaan.
Olen tilapäisesti kadottanut käyttöohjekirjan, mutta siinä muistaakseni oli maininta että summeri alkaa huutaa jo alle sadan?. Voi olla että muistelen väärinkin.

Lue lisää

Pitempään kovaa ajettaessa lämpötila nousee VOLVOssani noin 95 asteeseen. En muista tarkalleen termostaatin läpmötilaa, mutta tuo on VOLVOlle normaalia.
Ei se veden lämpö yksin ole moottorille turmiollista. Raskaasti kuormitettaessa konehuoneen lämpötila myös nousee ja siitä aiheutuu pahemmat seuraukset. Niin kauan kuin vesi pysyy vetenä jähdytinjärjestelmässä ei ole ongelmia yleensä. Kyllä sen huomaat mikäli jäähdytysneste rupeaa tulemaan ulos.
Kriittistä on myöskin moottorin sammuttaminen ajon jälkeen. 5 minuutin tyhjäkäynti lämpöjen tasaamiseksi on järkevää. Tämä toteutuu yleensä kun satamaan tullaan ja kiinnitytään laituriin jne. Mikäli moottori pysäytetään kerralla täydestä vauhdista voi jäähdytysjärjestelmässä paikallisesti ruveta kiehumaan kun nesteen kierto loppuu. Moottorissa on suuret määrät lämpöä joka täytyy sirtää pois lämmönvaihtimien kautta, ja kun nesteet pysähtyvät ei siirtoa tapahdu.

jahas luinkin raportin tarkemmin ja tämä ei ollutkaan se mikskä sitä luulin. Niitä 9000mallisiahan upposia aikanaan montakin, ottavat perästä vettä sisään!

2352534543 kirjoitti:

jahas luinkin raportin tarkemmin ja tämä ei ollutkaan se mikskä sitä luulin. Niitä 9000mallisiahan upposia aikanaan montakin, ottavat perästä vettä sisään!

OLisi kiva kuulla, mikä firma veneen myi JA ETENKIN, kuka oli pohjan paikannut !

Tuossa turmaselosteessa Marino 8000 otti vedet pohjan kautta. Niin tekee myös 9000, jos pohjassa tai vesilinjan alla perässä on reikä.

huonot laminaatit kirjoitti:

Tuossa turmaselosteessa Marino 8000 otti vedet pohjan kautta. Niin tekee myös 9000, jos pohjassa tai vesilinjan alla perässä on reikä.

Eikai se ole venemerkin vika jos karilleajokorjaus on huonosti toteutettu ja pettää ajon aikana. Kaikki veneet kyllä uppoaa jos pohjaaan tulee reikä.
Naurettavaa tämä Marinon mollaaminen, kun pitäis mollata sitä korjausmiestä, joka halus helpon tilin laadun kustannuksella