Ranskassahan on väkilukuun nähden vähemmän SV-tauteja kuin Suomessa. Onkin syytä vilkaista minkälainen on ranskalainen keittiö.
Ranskassa syödään leipää ja leivoksia aika lailla eri muodoissa. Jokainen tietää patongit jotka ovat Ranskassa suorastaan kansallisruoka.
Lihaakaan eivät ranskalaiset karttele mutta sitä käytetään lähinnä välimerellisissä ateriakokoonpanoissa, joka puolestaan ei kovin paljon poikkea makrokoostumukseltaan suomalaisesta ruoasta.
Ranskalaiset pitävät myös leivonnaisista, joita syövät jälkiruokina tai sen ohessa. Tiettävästi pieni hiilihydraattipommi ruoan jälkeen parantaa ruoan sulattelua aivan selkeästi ja makea jälkiruoka ranskalaisittain ei olisi Suomessakaan huono ajatus.
Ranskalaiset ruokailutottumukset siis eivät selitä Ranskan ja Suomen SV-tautitilastojen eroa mutta yksi ero kuitenkin on: Ranskassa karpataan huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Asiaa on tutkittu vaikka kuinka mutta muuta syytä ei eroon löydy kuin mainittu ero muotidieetin suosituimmuudessa.
http://www.pienimatkaopas.com/pariisi/ruoka.html
Ranskassa syödään leipää ja leivoksia aika lailla eri muodoissa. Jokainen tietää patongit jotka ovat Ranskassa suorastaan kansallisruoka.
Lihaakaan eivät ranskalaiset karttele mutta sitä käytetään lähinnä välimerellisissä ateriakokoonpanoissa, joka puolestaan ei kovin paljon poikkea makrokoostumukseltaan suomalaisesta ruoasta.
Ranskalaiset pitävät myös leivonnaisista, joita syövät jälkiruokina tai sen ohessa. Tiettävästi pieni hiilihydraattipommi ruoan jälkeen parantaa ruoan sulattelua aivan selkeästi ja makea jälkiruoka ranskalaisittain ei olisi Suomessakaan huono ajatus.
Ranskalaiset ruokailutottumukset siis eivät selitä Ranskan ja Suomen SV-tautitilastojen eroa mutta yksi ero kuitenkin on: Ranskassa karpataan huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Asiaa on tutkittu vaikka kuinka mutta muuta syytä ei eroon löydy kuin mainittu ero muotidieetin suosituimmuudessa.
http://www.pienimatkaopas.com/pariisi/ruoka.html
Vastaukset 24
Vanhimmat
Voikos jonkun pienen matkaoppaan perusteella kertoa ranskalaisten ruokatottumuksista.
Siinä ei esimerkiksi kerrota sitä tosiasiaa, että ranskalaiset eivät ole aikoinaan lähteneet tähän Amerikkalaiseen lautasmalliin mukaan, johon Suomi ja monet muut maat lähti.
Elikä ranskalaiset syövät pääasiassa voita. Juustot eivät ole mitään kumijuustoja.
Hei syövät kunnon tavaraa. Myös lihan kulutus on suurempaa kuin suomessa.
Totta kait hekin tykkää joskus makeasta.
On sulla kova tuska estää ihmisiä siirtymään terveemmälle ruokavaliolle. Onko paljonkin lääketehtaiden osakkeita hallussa, kun pitää kierjoittaa tuollaistaa soopaa, jonkun pienen matkaoppaan tekstin mukaan.
No sinä voi, jos ruotsinkielli käy tutustua alkuperäiseen lähteeseen ja käyhän ruotsi alan asiantuntialta.
http://www.expressen.se/debatt/punktera-myten-om-farliga-fettet/
Matkaoppaat kertovat riittävällä tarkkuudella kyseisen asian. Esittämäsi linkki ei sitä tehnyt. Se oli tavanomaista karpparin itse keksimää propagandaa.
Missä kohtaa oli pyrkimystä "estää ihmisiä siirtymään terveemmälle ruokavaliolle." Minusta aloituksessa ei otettu mitään kantaa siihen mitä tulee syödä.
Kerro.
Luuletko ihan todella että sillä mitä tällaisella palstalla sanoo, on jotan merkitystä lääketehtaille? Luuletko että Orionin tai Leiraksen johtaja lukee tätä palstaa ja tuntee puistetuksia kun joku Mattila kirjoittaa karppaamisesta? Luuletko että se johtaja itse kirjoittelee tänne saadakseen lääketehtaansa osakekurssinnousuun? Sielusi silmillä varmaan näet miten pörssissä seurataan isosta screenistä tätä palstaa ja numerot tauluilla muuttuvat sen mukaan onko äänessä Mattila, Veijo tai Balleriina.
Epäilemättä luuletkin että näin on. Kun maailmaasi ei mahdu mitään muuta kuin läskit, karppaus ja jatkuva VHH-propagandan imeminen niin tokihan sinulle on tullut kuva että koko maailma pyörii pelkästään karppauksen ympärillä. Kaikki tehtaidenkin toiminnot keskitetään aina sen mukaan mitä karppauksen ympärillä tapahtuu ja sen keskipisteenä on - mikäs muukaan kuin SUOMI24:n VHH-palsta.
Voin vain suositella sinulle kääntymistä jonkun taitavan psykoterapeutin puoleen.
jatkuva VHH-propagandan imeminen
"pällälälällä..................Elikä ranskalaiset syövät pääasiassa voita. Juustot eivät ole mitään kumijuustoja.
Hei syövät kunnon tavaraa. Myös lihan kulutus on suurempaa kuin suomessa.
Totta kait hekin tykkää joskus makeasta...............pälälä....."
Saat luulla mitä haluat. Tilastojen perusteella Ranskassa tyydyttyneen rasvan kulutus hengeä kohden päivässä on tasoa pari grammaa suurempi kuin Suomessa. Eli jos Ranskassa syödään paljon kovia rasvoja niin näinhän se on Suomessakin. Muut asiat ranskalaisessa ruokavaliossa ja elämäntavoissa onkin sitten terveemmät kuin Suomessa.
juttusi on päläpälä luokkaa, mutta haeppa ne tilastot, että jää emävalheesi pois.
Minä en luule mitään, kuten pahakarppi. Liitin tiedon muualta. Valita sinne.
Minä henkilökohtaisesti en tiedä ranskalaisten elintapoja. Tässä on osoite.
http://www.expressen.se/debatt/punktera-myten-om-farliga-fettet/
Tutkimuksessa:
Estimating the cardiovascular mortality burden attributable to the European Common Agricultural Policy on dietary saturated fats.
On taulukko vuodelta 1998 jossa on seuraavat luvut kovien rasvojen kulutuksesta.
Ranska 15.5%
Suomi 14.4%
Ruotsi 12.8%
Ruotsissa on siis vähemmän sepelvaltimotautia kuin Suomessa ja "yllättäen" kovia rasvoja käytetään vähemmän. Varsinainen ruotsalainen "käänteisparadoksi", eikö?
Kokojan karppipiireissä jänkätään että Ranskassa niitä kovia rasvoja vasta syödäänkin kun Suomessa taas on kumijuustoja ym. ym. margariinia ym ym. Kuitenkin yllä esittämäni tilastotiedot osoittaa ettei Suomen ja Ranskan välillä ole tässä asiassa edes mitään oleellista eroa.
" Varsinainen ruotsalainen "käänteisparadoksi", eikö"
kyllä juu.
ruottissahan on kovien rasvojen kulutus lisääntynyt hurjasti. mitenkä nyt onko sydärit lisääntyneet siellä? ainaski ruottalaiset ovat laihtuneet aika reippaasti.
"Suuri väheneminen sepelvaltimotaudin kuolleisuuden Pohjois-Karjalassa ja koko Suomessa pääasiassa heijastuu lasku keskimääräisen väestön seerumin kolesterolitasoa. Kulutuksen vähentäminen maitotuotteiden rasvan Suomen väestön edistäneet merkittävästi tämän kolesterolin alentaminen 16 ja kokonaisenergia saanti tyydyttyneitä rasvoja laski 21% vuonna 1972 14% vuonna 1997, kompensatorinen monityydyttymättömiä rasvoja 3,5% 5% . 17 Viime aikoina Puola ilmoitti 7% vähennys tyydyttyneiden rasvojen syömisellä 10 vuotta. 18 Lisäksi Lock ja Pomerleau arvioi, että jokainen syö vähintään suositeltu taso 400 g hedelmiä ja vihanneksia päivässä henkeä kohden estäisi noin 7% sepelvaltimotauti ja 4% aivohalvauksia, eli 50 000 kuolemantapausta vuodessa ennen vuotta 2004 EU-maissa. 19 , 20"
tätähän sieltä löytyi eli pohjois-karjalaan on vedottu. seerumeistakin puhuivat.
nyt kyllä karppaajat ovat tuoneet esille kolesteroli arvojen parantumisen tyydyttyneiden rasvojen myötä. valehtelevatko he? minä en tiedä omia kole arvoja niin siten en voi mitään omista kokemuksista kertoa.
te olette ymmärtänyt asiat hiukan väärin. ei se oo ruuasta kiinni vaan se on ranskan kieli jota he käyttävät. sveitsissä puhuvat myös sujuvasti ranskaa ja siellä on sama tilanne korkeat kolet ja alhainen sydänkuolleisuus. toisin on australian aboriginaaleilla sillä he eivät uskottavasti puhu sydänterveellista ranskan kieltä. heillä poloisilla onkin sitten alhaiset kolesteroli ja maailman korkein sydäri kuolleisuus.
niin eivät ranskalaiset yksin polakoita syö sillä he syövät sammakoita ja etanoita ja heisevat kuin saatanat. et muuten huomannut tota kohtaa matkakehu oppaasta?
"Muut, usein melko tuhdit, ruuat
Ranskalainen ruoka on hyvin lihapainotteista ja usein sillä on melko tuhdin ruuan maine erilaisten patojen ja kastikkeiden vuoksi. Erilaisiin patoihin ja liharuokiin sekä myös muutamaan tunnettuun kasvisruokaan tutustutaan seuraavassa:"
ei ku kielikursseille sillä se ranskan kieli pitää valtimotaudit loitolla.
ponsuaa, l'amore, pon vojas....
Montakohan viikkoa elinaikaa sain tuolla lisää?
Ei se kieli vaan vuosisatainen kulttuuri johon liittyy terveellisemmät elintavat kuin Suomessa. Myös satoja vuosia kestänyt yhteiskunnan vauraus ja olojen vakaus merkitsee jotain mitä ei voi kuvata samalla asteikolla jonkin voinsyöntilukujen rinnalla.
"ponsuaa, l'amore, pon vojas....
Montakohan viikkoa elinaikaa sain tuolla lisää? "
Ken tietää, mutta mitä väliä tuollaisen moukan elinpäivistä loppupelissä sitten on ?
eli puskan poruan rasva näpertely on ollut täysin turhaa.
Niin, varmasti ihmiset olisivat ilman Puskaakin huomanneet rasvan tappavan haitalliseksi.
taas yksi pökiö joka luulee rasvan olevan tahmea siirappimainen joka tarttuu joka paikkaan kiinni. hei kuule senhän pitikin olla kolesteroli joa tukkii suonen. ihme ja kumma se plakki onkin kalkkia.
ei oo sulla paljonkaan tiedonvaloa annettu,
Taudinnimi on ateroskleroosi. Taudin keskiössä on siis rasvat (kolesteroli) joka kertyy erityisesti sepelvaltimoiden seinämiin. Taudin kestäessä pitkään osa sidekudossoluista suonenseinämässä muuttuu luustoa muodostaviksia soluiksi jotka muodostaa luuston matriksia joka sitten voi mineralisoitua. Pelkkä kalkki ja fosfaatti ilman luustoa muodostavaa solukkoa ei tuota minkäännäköistä kalkkeumaa verisuoniin. Sepelvaltimotautipotilailla yleensä ottaen ei ole veressä sen enempää kalkki-ioneja kuin terveillä aikuisilla.
Ateroskleroosin kehittyminen tiedetään hyvin ja tieteellisen tutkimuksen pohjalta ja ihan paikalliset patologitkin näkee niitä sepelvaltimoiden ateroomaplakkeja Suomessakin tuhansia vuosittain.
Tosiasiat ei nyt kuitenkaan tätä karppihihhulointia näytä paljoa vaivaavan.
"Ateroskleroosin kehittyminen tiedetään hyvin ja tieteellisen tutkimuksen pohjalta"
tieteellistä se oli neukkujen kommunismi! mutta missä se hyvinvointi on nykyään, sillä onhan sitä kokeiltu.
saat ehdot!!
Neukkujen kommunismi tieteellistä? Jos kerran tiedät että se olisi sitä, kerro mistä lähteestä tuo tieto on peräisin?
Kunhan huvikseni kysyin. Kommenttisi kertoo ettet ymmärrä tieteellisyydestä mitään, et edes sen käsitettä.
Hyvinvointi Suomessa on huomattu monissa tutkimuksissa. Pari vuotta sitten Suomi jopa voitti "tyytyväisyyskisan" tutkimuksesa jossa oli pitkälti toista sataa maata mukana.
Yksi viidestä tutkitusta kriteeristä oli terveys. Ykköspaikka ei olisi irronnut jos siihen ei olisi oltu erittäin tyytyväisiä, ei vaikka kaikki muut neljä kriteeriä olisivat saaneet täydet pinnat.
Kärkipaikkoja hyvinvoinnissa hätyytellään joka kerta kun asiaa tutkiaan ja verrataan muihin maihin.
"Suomi jopa voitti "tyytyväisyyskisan" tutkimuksesa jossa oli pitkälti toista sataa maata mukana."
missä vitussa ne loput maat sitten ovat``
Taudin nimi kyllä tunnetaan sillä minä poden sitä.
Vaan tunteneeko tarinaasi punanaama Syvänne Sydänliitossa. Uudentuvan Matin mielestä kaiki tiedetään mitä tietää pitää.
"Pelkkä kalkki ja fosfaatti ilman luustoa muodostavaa solukkoa ei tuota minkäännäköistä kalkkeumaa verisuoniin."
Eli tuohon ei käy statiinit eikä aspiriini vaan K2 vitamiini. Kappas vaan siitä ei puhuta mitään näitten mukamas oppineiden taholta jotka hallitsevat käypähoito ohjeistusta. Onko käypähoito perseestä?
"Ateroskleroosin kehittyminen tiedetään hyvin ja tieteellisen tutkimuksen pohjalta"
Miksi edelleen väitetään kovatrasvat ja kolesteroli ovat syntipukkkeja?
Niistä lopuista maista ei pystytty tutkimaan kriteerinä olleita viittä asiaa. Voisi kuvitella että esim. Somaliasta on aika vaikea tutkia yhtään mitään, siellä kun ei taida olla minkäänlaista seurantaa julkisesta infrastruktuurista puhumattakaan.
Se ei ollut mikään karppaajien tekemä tutkimus jossa tuloksia temmotaan hatusta sen mukaan minkälainen lopputuloksen halutaan olevan.
Jäi taas ovi auki sieltä B-osastolta vai?
Tule Voi hyvin -lukijailtaan kuulemaan aivojen hyvinvoinnista
Miten aivoja pitäisi ravita? Miten ravinto vaikuttaa mielialaan? Tule kuulemaan ja keskustelemaan 26. helmikuuta!
Ravintoa aivoille -illassa puhujana biologi Christer Sundqvist. Keskustelua johdattelee filosofian tohtori Harri Sahavirta. Tilaisuuden avaa Voi hyvin -lehden päätoimittaja Krista Launonen.
Järjenjuoksun kannalta ei ole sama, mitä syömme. Tule siis ja tuo ystäväsikin!
Paikkoja on rajoitetusti, joten muista ilmoittautua. Tilaisuus on ilmainen.
Aika: Tiistaina 26.2.2013 klo 17.30-19.30
Paikka: Vallilan kirjasto, Päijänteentie 5, Helsinki
lmoittaudu: www.a-tapahtumat.fi. Kirjaudu tunnuksella KIRJASTOILTA01