Tapasin vuoden lopulla ihanan miehen, jonka kanssa tapailtiin muutamia kertoja. Treffit olivat pitkiä ja syvenivät kertakerralta, ei pienintäkään lässähtämistä ollut ilmassa. Ja seksikin toimi. Ja mieskin ihmetteli joka treffeillä ääneen, miksi ei ole tavannut minua aikaisemmin.
Mies lähti pidemmälle lomamatkalle yli kuukaudeksi (reissu oli tiedossa jo kun tutustuttiin). Emme pitäneet juurikaan yhteyttä lomanaikana, koska mielestäni kun suhde on tuore, parasta antaa toisen lomailla rauhassa eikä vaatia häntä olemaan toinen jalka Suomessa. Matkan loppuvaiheessa osoitimme toisillemme hieman enemmän huomiota feissarissa lähinnä tökkimällä. (lapsellista ehkä, mutta sama se :) )
Nyt mies on tullut reilu viikko sitten Suomeen. Ja tökkiminen kiihtyi. Hän on yrittäjä ja sata rautaa tulessa. Tiedän hänen olevan kiireinen (ja se on totta!) ja lomalta tullessa varmasti rästihommiakin on. Pelkästään jo FB-statusten perusteella voi käsittää hänen olevan todella kiireinen.
No en jaksanut odottaa treffipyyntöä, jonka takia pyysin häntä eilen itse syömään luokseni ja hän vastasi minuutissa (nopeaan niinkuin aina) että tulee joku hetki kun kerkee. Viesteiltiin ja ymmärsin, että on joku helvetti tosiaan irti siellä ja kaikki kaatuu niskaan. Mies myös sanoi, että sorri, ollaan paremmalla ajalla kuulolla.
Koska mulla joka tapauksessa jäi epävarma olo, kysyin aikuisena ihmisenä suoraan, että haluatko vielä tapailla mua, johon mies vastasi minuutissa, että: juu, haluan. nyt pitää juosta. myöhemmin!!! (ja vielä huutomerkit perään vaikkei käytä niitä normaalisti) Laitoin vielä yhden viestin perään, mutta sitä viestiä hän ei ole vielä lukenut. Feiielssarista näkee, kun viesti on luettu.
Olen hieman ihmeissäni, että mistä tässä on kysymys? Uskon, että miehellä on kiire, mutta miksi hän ei ole edes viimeistä viestiäni lukenut. On kyllä aktiivinen feisbuukkaaja. Joo, tiedän ettei mies ole rakastunut minuun enkä minäkään häneen, mutta olen silti todella kiinnostunut ja haluaisin antaa mahdollisuuden meille vielä ns. jatkaa siitä mihin loppuvuodesta jäätiin. Hyvät suhteet kun minusta voivat kehittyä hitaasti. Varmaanhan tässä jotain tunteiden haalistumista on myös pitkän erossa olon aikana tapahtunut. Mutta olen aika varma siitä, että se olisi taas aika PAM kun ja jos nähtäisiin.
Olemme kummatkin kolmekymppisia aikuisia ja kumpikin meistä on ollut sinkkuna n. 2 vuotta. Olemme puhuneet elämästä ummet ja lammet, tiedän miehen historiasta paljonkin (myös edellisistä parisuhteista). Kovia on kokenut, kuten minäkin edellisessä elämässäni. Yhditäviä asioita meillä on.
Oma päätelmäni on miehen kiireiden lisäksi, että mies on epävarma tunteistaan ja meistä ja on ehkä jotenkin ahdistunut tai jotain (sitoutumispelkoa?).. Ei siis tiedä mitä meidän kanssa pitäisi tehdä, muttei kuitenkaan ole valmis jättämäänkään minua. Tarjosin helpon tilaisuuden siihen, kun kysyin, haluatko vielä tapailla minua. Olisi voinut kieltäytyä tai vaikka edes vastata jotenkin epämääräisemmin, jossei halua. Mutta vastasi, että juu haluaa.
Mies on mielestäni aina ollut melko suorasanainen joten pitäisi kai uskoa, että hän tarkoittaa mitä sanoo.
Siltikin mieltäni vaivaa kamala epävarmuus, että mitä ihmettä tässä nyt tapahtuu? Eikö sitä vain kiinnosta enää?? Yli viikko suomessa ja en ole nähnyt häntä vielä. En haluaisi tuhlata aikaani yhtään, jos asia on niin. En halua odottaa treffikutsua / tapaamista jossei sitä tule.
Toisaalta jos kyse oikeasti on epävarmuudesta ja työkiireistä ym. ja mies tarvitsee omaa tilaa itselleen ja ajatuksilleen, haluan antaa sitä sille, koska monin tavoin mies vaikuttaa helmitapaukselta, jonka kanssa mielelelläni jatkan, jos hän vain vielä haluaa.
Mitähän pitäisi ajatella tai tehdä? Eksyinpä tänne palstalle ja sanokaa te nyt sitten. En halua olla painostava ketään kohtaan.
Ja jos täällä joku mies liikkuu, niin vastatkaa tekin..
Mies lähti pidemmälle lomamatkalle yli kuukaudeksi (reissu oli tiedossa jo kun tutustuttiin). Emme pitäneet juurikaan yhteyttä lomanaikana, koska mielestäni kun suhde on tuore, parasta antaa toisen lomailla rauhassa eikä vaatia häntä olemaan toinen jalka Suomessa. Matkan loppuvaiheessa osoitimme toisillemme hieman enemmän huomiota feissarissa lähinnä tökkimällä. (lapsellista ehkä, mutta sama se :) )
Nyt mies on tullut reilu viikko sitten Suomeen. Ja tökkiminen kiihtyi. Hän on yrittäjä ja sata rautaa tulessa. Tiedän hänen olevan kiireinen (ja se on totta!) ja lomalta tullessa varmasti rästihommiakin on. Pelkästään jo FB-statusten perusteella voi käsittää hänen olevan todella kiireinen.
No en jaksanut odottaa treffipyyntöä, jonka takia pyysin häntä eilen itse syömään luokseni ja hän vastasi minuutissa (nopeaan niinkuin aina) että tulee joku hetki kun kerkee. Viesteiltiin ja ymmärsin, että on joku helvetti tosiaan irti siellä ja kaikki kaatuu niskaan. Mies myös sanoi, että sorri, ollaan paremmalla ajalla kuulolla.
Koska mulla joka tapauksessa jäi epävarma olo, kysyin aikuisena ihmisenä suoraan, että haluatko vielä tapailla mua, johon mies vastasi minuutissa, että: juu, haluan. nyt pitää juosta. myöhemmin!!! (ja vielä huutomerkit perään vaikkei käytä niitä normaalisti) Laitoin vielä yhden viestin perään, mutta sitä viestiä hän ei ole vielä lukenut. Feiielssarista näkee, kun viesti on luettu.
Olen hieman ihmeissäni, että mistä tässä on kysymys? Uskon, että miehellä on kiire, mutta miksi hän ei ole edes viimeistä viestiäni lukenut. On kyllä aktiivinen feisbuukkaaja. Joo, tiedän ettei mies ole rakastunut minuun enkä minäkään häneen, mutta olen silti todella kiinnostunut ja haluaisin antaa mahdollisuuden meille vielä ns. jatkaa siitä mihin loppuvuodesta jäätiin. Hyvät suhteet kun minusta voivat kehittyä hitaasti. Varmaanhan tässä jotain tunteiden haalistumista on myös pitkän erossa olon aikana tapahtunut. Mutta olen aika varma siitä, että se olisi taas aika PAM kun ja jos nähtäisiin.
Olemme kummatkin kolmekymppisia aikuisia ja kumpikin meistä on ollut sinkkuna n. 2 vuotta. Olemme puhuneet elämästä ummet ja lammet, tiedän miehen historiasta paljonkin (myös edellisistä parisuhteista). Kovia on kokenut, kuten minäkin edellisessä elämässäni. Yhditäviä asioita meillä on.
Oma päätelmäni on miehen kiireiden lisäksi, että mies on epävarma tunteistaan ja meistä ja on ehkä jotenkin ahdistunut tai jotain (sitoutumispelkoa?).. Ei siis tiedä mitä meidän kanssa pitäisi tehdä, muttei kuitenkaan ole valmis jättämäänkään minua. Tarjosin helpon tilaisuuden siihen, kun kysyin, haluatko vielä tapailla minua. Olisi voinut kieltäytyä tai vaikka edes vastata jotenkin epämääräisemmin, jossei halua. Mutta vastasi, että juu haluaa.
Mies on mielestäni aina ollut melko suorasanainen joten pitäisi kai uskoa, että hän tarkoittaa mitä sanoo.
Siltikin mieltäni vaivaa kamala epävarmuus, että mitä ihmettä tässä nyt tapahtuu? Eikö sitä vain kiinnosta enää?? Yli viikko suomessa ja en ole nähnyt häntä vielä. En haluaisi tuhlata aikaani yhtään, jos asia on niin. En halua odottaa treffikutsua / tapaamista jossei sitä tule.
Toisaalta jos kyse oikeasti on epävarmuudesta ja työkiireistä ym. ja mies tarvitsee omaa tilaa itselleen ja ajatuksilleen, haluan antaa sitä sille, koska monin tavoin mies vaikuttaa helmitapaukselta, jonka kanssa mielelelläni jatkan, jos hän vain vielä haluaa.
Mitähän pitäisi ajatella tai tehdä? Eksyinpä tänne palstalle ja sanokaa te nyt sitten. En halua olla painostava ketään kohtaan.
Ja jos täällä joku mies liikkuu, niin vastatkaa tekin..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olit sille vaan pano. Miksi annoit pimppiä sille heti?
Ehkä kiinnostaa, mutta todennäköisesti ei tarpeeksi. Pitää sua sen verran lämpimänä, että jos ei parempaa löydy niin kelpaat sänkyseuraksi. Sinuna en jaksaisi edes vaivautua, sillä jos miestä kiinnostaa niin sen kyllä huomaat eikä jää vain fb tökkimiseksi.
En oo voinu olla vaan pano eikä siitä muutenkaan oo mitään viitettä meidän suhteen aikana, koska esim tokilla treffeillä ei ollu seksiä, pelkkää läheisyyttä vaan (paitsi aamulla kun itse nousinki kanssa ylös ku toise piti lähtä töihin vaikka oisin voinu jäädä nukkumaan)
Eli se siitä vaan panemisesta.
Pitää varalla. FB:n yksityisviestit näkyvät ainakin älypuhelimista ilman että kirjautuu niitä lukemaan, jos on kännyn äärellä silloin kun viesti tulee (se näkyy puhelimen yläkentässä hetken aikaa). Itsekin jätän usein netin kautta lukematta sellaiset febuviestit, joihin en halua tai jaksa heti vastata, koska en halua vastaanottajan tietävän, että olen jo lukenut viestin.
Olet ilmaissut hänelle halusi tutustua, nyt on hänen vuoronsa. Älä tee enää yhtään mitään vaan odota että hän tekee. Sitä odotellessa olet tottakai täysin vapaa tekemään mitä itse haluat ja tapailemaan muitakin, jos sellaisia on kiikarissa.
Simasuuneiti kiitos ajatuksista
Joo, varallaolo-sanalla on huono kaiku, mutta kai se on samaa kuin olla epävarma tunteista ja suhteesta ja siitä, mitä sille pitäisi tehdä. Tutustiin treffipalvelussa, joten en yhtään ihmettele, jos siellä on joku kenet se haluaa tavata ennen kuin jatkaa mun kanssa suuntaan tai toiseen tms. (tuskin on vielä tavannut, ei oo kerennyt) Se ois itseasiassa aika todennäköistä.
Ja kun ottaen huomioon, että tunteet pitkän loman takia on hänellä varmasti vähän laimenneet, niin sitä miettii haluaako lähteä siihen hommaan uudelleen. Meidän suhdehan oli just ennen matkaa syvenemässä, joten siihen tunteet varmasti helposti palaisi jos tavattaisiin.. Haluanko, uskallanko, onko tuo se oikea tai voisiko joskus olla, pelottavaa.. (ottaen huomioon vielä karmeat pettymykset edellisestä elämästä isot unelmat elämälle)
Epävarma toki olen itsekin, mutta mä en henk.koht kykene säätämään ympäriinsä monen miehen kanssa. Taidan hetken odottaa treffejä, mutta jos ei niitä kuulu, jätän hänet. Niin se on. En halua ns. jättää tilannetta roikkumaan.
Toki tarjoan hänelle mahdollisuutta ottaa yhteyttä, jos tulee toisiin ajatuksiin, mutta muuten toivotan hyvää jatkoa elämään, muotoilen asiat jotenkin kauniisti (niin kuin suhteemme oli). Sit se on siinä.
Tällä tavoin miehestä hyvinkin vielä kuuluu, kun se tajuaa että nyt se on menny ja kun antaa niiden seikkailtuaan palata itse takaisin.
jos annoit heti ekoilla/tokilla treffeillä niin pääsit "pano"-kategoriaan ja tällöin on aika harvinaista että enää mitään suhdetta saisit
Ap
Kuulostaa siltä että miestä ei oikein kiinnosta. Toi on sun oma tulkintasi, että tunteet olisivat olleet molemminpuoliset. Ettehän nähneet kuin muutaman kerran. Voihan sitä sanoa naiselle vaikka mitä.. pelimies osaa vetää oikeista naruista.
Ai peräti vähän yli viikko aikaa eikä ole vieläkään sinua tavannut? Kaameaa! Maailmanloppu!
Jos mies kerran on vielä kiireinen yrittäjä ja ollut juuri pitkällä lomalla, niin onhan se ihan hemmetin tylyä että elämässä on muutakin tekemistä, eikä ehdi heti rynnätä neitiä tapaamaan.
Oma mielikuvani: Mies on sanonut sinulle että kiinnostaa tavata, mutta hänellä on nyt ihan oikeasti kauheasti muutakin tärkeää. Sinä taas olet kauhea hätähousu joka ei kestä odottamista pätkääkään, vaan alkaa heti dramaattiseen "Ei siis enää kiinnosta?" -tenttaamiseen ja ajaa sillä miehen pois luotaan.
Täytyisi vaan tajuta sellainen juttu, että aina ei voi olla toisen elämän keskipiste, ei edes ihastuneena. Ihmisten aika menee paljon muuhunkin kuin uuden tuttavuuden treffailuun. Ehkä sitä on vaikea ymmärtää, jos itsellä ei ole koskaan kiire?
Mutta jos tosiaan hätä on noin kauhea ja ahdistaa ihan kamalasti, niin voi tosiaan heittää kirveen kaivoon ja "jättää" miehen, niin ei tarvitse enää asiasta stressata.
Miksi sitten kaikki tuntemani naiset, kun niistä on joku mies ollut kiinnostunut, on kyllä ollut niiden kanssa yhteyksissä. Ja miksi kaikki kiinnostuneet miehet on yhteydessä kun on kiinnostava nainen kuvioissa? Ja miksi silloinkin muiden kohdalla kiireet on vain järjestelykysymys, mutta joidenkin kohdalla aina edelle menee kiireet ja kaikki muut asiat.
Naisia on kahdenlaisia, niitä joiden ei anneta odottaa ja naisia, joiden annetaan odottaa.
Jostain syystä ne naiset, joiden ei ole annettu odottaa, on kaikki hyvässä suhteessa. Ne naiset, joiden on annettu odottaa ei ole. Jostain syystä.
No ei viikon jälkeen mielestäni kannata vielä huolestua. Jos on ollut pitkällä matkalla ja on paljon työkiireitä niin on mukavampi hoitaa ensin pakolliset asiat pois alta että pystyy sitten täysillä nauttimaan kahdenkeskisestä ajasta. Minä ainakin tarvitsen omaa aikaa melko paljon ja olen ns.hitaammin lämpiävämpi. Mielestäni voit odottaa vielä pari viikkoa ja jos senkin jälkeen on sama tilanne niin sitten vaan uutta etsimään. Olette kuitenkin näköjään jo paljon keskustelleet ja olleet yhteydessä, kertoohan sekin jo jotain...