minulla on todella ristiriitaisia tunteita erästä todella läheistä ystävääni kohtaan. hän haki syksyllä eroa aviomiehestään (naimisissa 3v ja 2 lasta). nyt hän on muuttamassa takaisin miehen kanssa ja odottaa lasta. tässä välissä hän seurusteli erään toisen kanssa ja heillä oli läheltä pitää tilanne ts pelkäsivät että odottavat ensimmäistä yhteistä lastaan. noh hän pisti poikaystävän kanssa suhteen tauolle ja alkoi tapailla miestään. lopulta hän kirjoitti poikaystävälle kirjeen että heidän suhde on ohitse ja hän kokeilee jatkaa vielä miehensä kanssa. en itse erityisemmin tykkää miehestä mutta haluan ystäväni olevan onnellinen, tavallansa minulle on ihan sama kenen kanssa hän on. asia on eri kenen kanssa itse viihdyn. ystäväni puhuin puoli vuotta ennen eron hakua miehen narsismista ja väkivaltaisuudesta vaimoa ja lapsia kohtaan. ystäväni kuvaili miestä itsekeskeiseksi ja ymmärtämättömäksi. mies ei ottanut vaimon masennusta todesta ja vähätteli koko asiaa. niin siis pointtina on se kuinka suhtautua tähän täyteen takin käännökseen ja täysin arvaamattomaan valintaan? toisaalta olen onnellinen uudesta vauvasta mutta samalla ihmettelen kuinka hän jaksaa odotuksen (ovat aina olleet raskasta aikaa ja paljon vaivoja) ja lasten hoitovastuu lie taas tulee hänelle.
ystävän elämän ratkaisut
Björkstd
056
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.