Onko Kemissä mahdollisesti tukiryhmiä masentuneille, jne.
Ja jos on, miten pääsee mukaan.
Ja jos on, miten pääsee mukaan.
Mielenterveydestä
Yössä
14708
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Katso tuosta listasta ja soita Kirsille. http://www.mtkl.fi/liiton_toiminta/vertaistuki/vertaistukiryhmia/
Toivotan sinulle hyvää kevättä.
Säännöllinen liikunta piristää mieltä.
kevät on vaikeaa aikaa monelle masentuneelle. Kevät ikään kuin vaatii heräämään sen kanssa samaan tahtiin, mutta oma olemus on eri tahdissa.
Ei kannata yrittää ilman lääkärin apua ja lääkitystä, jos niin on.
"Ei kannata yrittää ilman lääkärin apua ja lääkitystä, jos niin on."
Suurin osa lääkäreistä on täysin tumpeloita, kun on kysymys mielenterveydestä. Ylimielisellä asenteella ja runttaamaalla he painavat ihmisen syvimpään maan rakoon. Lääkärissä käynnin jälkeen masennus saattaa olla moninkertainen. Mielenterveysasioissa kannattaa unohtaa lääkärit. Pahimmassa tapauksessa he määräävät lääkkeitä, jotka turmelevat järjen.
"Unohda lääkärit" on todella tietämätöntä ja vastuutonta tekstiä.
Oikea masennus on tauti, josta ei omin avuin ole mahdollista selvitä, eikä vertaistukikaan ole riittävä. Kyllä voi niinkin edetä, että ensin menee rivilääkärille, kuka hyvänsä lääkäri voi lähettää tarvittaessa sopivaan psykiatriseen hoitoon. Masennuksen hoito ei ole helppoa, mutta kyllä yleensä tuottaa tulosta. ei tietenkään tuossa tuokiossa.
Lääkäriin kannattaa ilman muuta hakeutua, muuten vaiva vain pahenee.
Alakuloinen mieliala ja tilapäinen ahdistus jonkin kamalan tapahtuman takia ei ole sama asia kuin todellinen masennussairaus. Tuollaisissa tilanteissa on mahdollista hetken itsekin seurailla, helpottaako tilanne.
Kuinkahan monta masentunutta/yksinäistä ihmistä Kemissä on
on varmaan monia..
itsekin 22 v kaunis tyttö joka on yksinäinen ja sosiaalisesti pelokas
hyvin menee
työvoimatoimisto on hyvä paikka, siellä kolmas kerros joka on mielenterveyskuntoutujien kerros
Täällä yksi Kemiläinen masentunut ja muista mielenterveysongelmista kärsivä nuorehko nainen.
Vuodenaikojen vaihtelu yleensäkin on vaikeaa, ei kerkeä tottua yhteen kauteen, kun jo muuttuu seuraavaksi. Talvella väsyttää, kesällä ei saa unta.
Urheilen paljon, mutten aina huomaa positiivista vaikutusta välittömästi. Toisinaan hyödyn huomaa vasta kun jättää urheilematta pidemmäksi aikaa ja olo huononee.
Kuljen paljon metsissä ja puistossa ja viihdyn talvikausina lenkeillä pimeän aikaan, koska en aina jaksa nähdä muita ihmisiä. Kemissä on onneksi hyvin rauhallista verrattuna vaikka joihinkin etelän isompiin kaupunkeihin, joissa tuntuu olevan 'jatkuva kiire' -mentaliteetti. Pohjoisessa mieli lepää paremmin.
Toisaalta Kemi pienehkönä paikkakuntana lisää yksinäisyyttä ja erilaisuudentunnetta, kun ei ole vertaistukea niin paljoa tai paikkoja joissa hengailla ja tutustua ihmisiin (silloin kun energiaa siihen saattaisi olla).
Koti-kauppa-ulkoilu, siinäpä ne peruselementit ja kahdesta jälkimmäisestäkin tingitään jos olo on liian huono.
Eräästä artikkelista luin henkilöstä, joka oli toiminut vertaistukena masentuneille. Se oli ollut hänelle rankkaa ja haitallista. Hän oli sitä mieltä, että masentuneen tulisi hakeutua harrastuksiin yms. joissa voi olla nimenomaan terveiden seurassa.
Voi se niin olla, että masennus lisääntyy jos sitä joukolla käsittelee yhä vaan.
Minulla ei ole käytännön kokemusta asiasta.
Kävin kaupassa, kävin markkinoilla, kävelin kaduilla. Näin paljon ihmisiä, mutta en kohdannut ketään. Minulla ei ole mitään annettavaa muille, muilla ei ole mitään annettavaa minulle. Näin siis koen kun tuolla yksinäisyydessäni käyn kaupungilla asioilla.
Näin kaupassa kivan miehen, hyvä jos uskalsin edes katsoa päin. Puhumattakaan mistään hymyilemisestä tai katseen viipymisestä. Miten tällainen yksinäinen saa edes ystävyyteen saati mihinkään muuhun johtavaa kontaktia, kun missään ei uskalla käydä ja ketään katsoa/kenellekään puhua.
Missä ne muut ihmiset kohtaavat toisensa, ystävystyvät, kiintyvät? Minä en missään tapaa ketään eikä kukaan todellakaan tule hihasta nykimään kassajonossa tms.
Lapsuudesta alkaneet suhteet usein kestävät. Löysin lapsuudenystäviäni vuosikymmenten takaa uudelleen, ja monta vuotta olemme vilkkaasti vaihtaneet ajatuksia, äskenkin juuri lähetin vastauksen sähköpostiin.
Koulukaverit.com sivusto on hyvä lähtökohta, ei välttämättä tarvitse olla omalta luokalta, yhteyttä sopii ottaa jos henkilö vaan löytyy sivustolta.
Sittenhän on muita, uudenaikaisempia juttuja netissä.
Onko sinulla mitäään harrastusta? kirjallisuus? Kirjastossa on harrastuspiiri.
Itselleni ainakin uusia tuttavuuksia on syntynyt lähinnä harrastusten kautta. Jos et ole allerginen ja asumismuoto sallii, mieti vaikka koiraa. Toki vain, jos eläimet kiinnostavat. Mukava seuralainen ulkoillessa ja kaikenlaisia kursseja ym. tarjolla.