Mulla yksinäisyys ei ole mikään sen kummempi ongelma teki mieli vaan sanoa yksi asia aiheesta. Olen ihan sosiaalinen ihminen jne. mut parhaat ja vahvimmat ystävyyssuhteet usein luodaan nuoruudessa. No sitten kun tarpeeksi usein muuttaa (eri kouluja, eri maita jne.) niin vähän kuin hukkaa sosiaalisiin kontakteihin käytettyjä energioita. Vähän samoin ajattelen lyhyistä romansseista. Tottakai niistä oppii ja saa muuta arvokastakin, mutta on niissä myös se puoli ettei pysty pidemmällä aikavälillä keräämään yhteistä historiaa saman ihmisen kanssa. Ehkä se on juuri se yhteinen historia ja näin ollen syvempi näkemys ihmiseen, joka luo todellisen ystävyyden/kumppanuuden.
Mulla on hyviä sydänystäviä, mut ei oikeastaan nykyisellä asuinpaikalla. Kaiken tän tarkoitus oli sanoa, et pieni kateuden pistos sydämessä tuntuu niille ihmisille, jotka edelleen asuvat siinä pienessä kaupungissa, josta olen lähtöisin. Tietysti olen saanut elämänkokemusta, eri maalaisia ystäviä jne. Mut silti todellinen arvo on sielunystävillä, joille voi täysin avautua ja joiden kanssa voi estotta pohtia maailmaa. Onko kukaan muu 'maalta' pois muuttanut kokenut samaa. Ehkä tästä syystä kaipaus 'kotiin' säilyy varmaan loppuelämäni.
Elämää kaupungissa
3
962
Vastaukset
- Joe26
Itse olen muuttanut isompaan kaupunkiin pienestä kaupungista. Muutin opiskelujen takia ja kaikki ihmiset jäivät entiseen pitäjään. Ketään en tuntenut uudelta paikkakunnalta ja vaikeaa se oli. Toki se kasvatti mutta kaverit jäivät. Nyt on edessä taas muutto kaupunkiin, jossa en tunne ketään! Sama rumba uudelleen, prkle!
- maalaistyttö
Mä oon lähtösin pienestä maaseutukylästä, josta muutin ekaksi ihan lähikaupunkiin jossa oli hyvä asua ja ystäviä. Työn perässä oli pakko muuttaa isompaan kaupunkiin etelä-suomeen ja täällä on mennyt jo 19 vuotta, tuli lapset tehtyä täällä. Vuosi vuodelta mulle tulee entistä enemmän kaipuu lähtöjuurilleni, täällä olen melkolailla yksinäinen vaikka on aviomieskin ja työtoverit mutta heitä en tapaa vapaa-aikana. Välillä tuntuu, että mä menetän hermoni, mutta pakko olla vaan jos meinaa leipää saada perheelle. Mies on ollut jo monta vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä ja hänen tulonsa on niin pienet ettei puhettakaan että sillä tulisi toimeen jos muuttaisi. Joka kesäloman jälkeen paluu tuntuu vaikeemmalta ja vaikeemmalta. Se on niin väärin, että ihminen joutuu lähtemään paikasta jota rakastaa ihan vaan sen takia ettei ole töitä eikä halua sosiaaliavun varassa elää.
- eräs vain
Siis mitä, nuoruuden jälkeen ei voi enää saada hyviä ystäviä? Aika epäreilua niille, joita esimerkiksi koulukiusataan nuorena - niille, joihin kukaan ei suostu tutustumaan. :/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1201175
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait89874- 82719
Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede18699Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat276665- 89663
- 107604
- 27537
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.49533Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.
Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet110487