Kysymys naisille.
Tapaisit miehen, joka olisi työtön, mutta hänellä olisi joku harrastus, jossa hän olisi hyvä, ja joka saisi sinut arvostamaan häntä miehenä suuresti.
Mikä se harrastus olisi?
Tapaisit miehen, joka olisi työtön, mutta hänellä olisi joku harrastus, jossa hän olisi hyvä, ja joka saisi sinut arvostamaan häntä miehenä suuresti.
Mikä se harrastus olisi?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Postimerkkeily
Tietysti harrastus joka tekee miehen onnelliseksi, jossa hän viihtyy, joka saa hänen silmänsä loistamaan.
Onnellinen mies onnellinen nainen.
Onnellinen nainen onnellinen mies.
Minullakin on yksi kiva harrastus!
:)
Good for you!
Runkkaaminen ole mikään harrastus.
Ei minkään harrastuksen osaaminen saisi minua arvostamaan miestä suuresti, vaan se miten muuten käyttäytyy ja kohtelee ihmisiä.
Persoona tietysti aina ensin, mutta kun olen sen todennut kivaksi, niin kyllä erityistaidoillakin saa minulta arvostusta, jos siis on selvästi keskivertoa parempi.
Juu, kyllä minäkin arvostan kaikenlaisia taitoja, mut käytöstä ja luonnetta enemmän.
Toisaalta jos on oikein haka jossain harrastuksessa niin voi olla, että se vie sitten miehen huomion ja on sille liiankin tärkee.
Minuun tekee vaikutuksen ja herättää arvostusta, jos mies osaa soittaa jotain instrumenttia. Ei nyt kuitenkaan mitään huuliharppua, triangelia tai nokkahuilua, mutta vaikkapa kitaraa tai pianoa. Sillä saa siis arvostukseni sitä kyseistä taitoa kohtaan, mutta jos mies on muutoin täysi mäntti, niin itse miestä en silloin arvosta.
Esimerkkinä vaikka se, että pidän Michael Jacksonia erittäin lahjakkaana muusikkona ja arvostan hänen taitoaan musiikin osalta vaikkahänen musiikki ei olekaan lempimusiikiani, mutta itse miestä en henkilönä pidä minään ja halveksun hänen taipumuksiaan elämänsä muilla saroilla, koska hän ooli muutoin mitä oli.
Ja ei, miehen ei tarvitse olla harrastuksineen yhtä taitava saadakseen siitä minulta arvostusta ja ihailua osakseen, mutta huonoilla taidoilla jossain harrastuksessa ei heru pisteitä kuin korkeintaan sinnikkyydestä tai rohkeudesta yrittää.
Itse en osaa kuitenkaan soittaa mitään ja siksi kunnioitan ja ihailen muilla sitä taitoa.
Tottakai arvostan, kun joku osaa jotain, vaikkapa juuri musisoida. Erityisesti se on minusta hienoa, kun se on jotain, mihin itselläni ei ole lainkaan taipumuksia. Arvostan myös sitä pitkäjänteisyyttä, mitä jonkun taidon oppiminen on vaatinut. Myös se on hienoa, että joku jaksaa innostua jostain asiasta ja kehittää itseään määrätietoisesti.
Minusta olisi ihanaa,jos edes vapaa-aikana tehdä asioita niin, ettei niissä tarvii olla niin kamalan hyvä.Saa lopettaa vaikka kesken, jos ei riitä motivaatio. Itse arvostan myös sitä, että joku haluaa harrastaa jotain, vaikkei siinä niin haka olisikaan. Voi lukea kieliä, vaikkei oppisikaan mitään. Voi poimia marjoja, vaikka olisi hidas, voi harrastaa leipomista, vaikkei osaisikaan jne.
Setelipainokoneen käyttö tai osakesijoittaminen.
Base-hyppy.
Kamikaze-lentäjä.
Ensin kysytään naisilta kysymys ja sitten kun jonkun naisen vastaus ei miellytä kysyjää, niin aletaan spämmäämään naisena esiintyen vastauksia siihen omaan ketjuun. Olette te ätmit huvittavia kaikessa säälittävyydessänne. Muuta huumoria noissa muka nokkelissa vastauksissanne ei olekaan kuin se, että edes tajua kuinka säälittäviä olette.
Ikävää pilata ilosi mutta minä, Hiltun Liisa, olen yksi palstan "noin" viidestä kurpasta. Annetaan vajukki-pojille sitä mitä tilaavatkin. Myönnän kyllä että mauttomuus paistaa näistä niin läpi ettei naurata itseänikään mutta onpahan jotain tekemistä illan ratoksi.
Anteeksi nyt vaan, mutta kiihotun ihan aidosti Base-hyppääjistä ja muista kuolemalla leikittelevistä harrastajapojista, kuten surmanajajista ja pankkiryöstäjistä. Miehen tulee ansaita naisen kunnioitus henkensä uhalla. Mikään marjanpoimija ei kelpaa tälle Pimpsaselle.
Ihan sama kunhan EI ole tietokeneiden tai pelikonsoleiden kanssa rassaaminen.
Joo, kyllä se PILLUNNUOLENTA vaan on niin paljon parempi harrastus.
Miehet, jotka harrastavat filosofiaa aidosti omaa ajatteluaan kehittääkseen, eikä vain lisätäkseen teoreettista faktaa omien ennakkoluulojen rakenteeksi, saa minulta arvostusta. Periaatteessa jokaiselle argumentilleen pitää pystyä löytämään perusteltu vasta-argumentti.
Arvostan myös, jos miehen elämässä se jokin harrastus on suuri intohimon kohde, ei siis vain sattumanvaraisesti valittu harrastus, jota harrastellaan.
a) mistä sinunlaiset tytöt / naiset tunnistaa?
b) missä sinunlaisia voi tunnistaa? (yliopisto ja opiskeluriennot poisluettuna)
Sellainen, mistä hän itse kovin pitää, kunhan ei olisi nyrkkeily tai mitään muuta yhtä typerää.
Itsemurha.
Taas tyypillisen ympäripyöreitä vastauksia naisilta. "Ole oma itsesi, tärkeintä, että on intohimoa ja tukka kammattuna" ja blaa blaa blaa. Miksette vaan voi suoraan sanoa, jos joku juttu sytyttää? Joku tuolla tunnusti jo että instrumentin soittaminen. Hyvä! Lisää näitä ja vähemmän noita "tärkeintä on sisäinen kauneus ja pälä pälä pälä..."
Arvostan harrasteita, joissa sisäisen kauneuden tuho on maksimaalista. Nettipalstoilla naisten mielipiteiden morkkaaminen on ehkä eniten arvostamani harrastus.
Saaaakettarimari,
On ympäripyöreitä vastauksia, joo, koska pointti on juuri se, että ainakin minut sytyttää mies joka tekee jotain mistä hän itse innostuu, jotain mikä saa hänet onnelliseksi.
Kyllähän erilaiset taidot, kuten musiikillisuus, älyllinen/henkinen kapasiteetti tms ovat aina arvostettavia, mutta oleellista on se, että mies tekee sitä mitä itse rakastaa. Minulle se on ihan sama, onko se urheilua, kirjallisuutta, musiikkia tms, kunhan se ei mene fanaattisuuden puolella niin ettei millään muulla ole enää väliä.
Vedät aika hyvin tuota "en ole pinnallinen" roolia, jonka olet oppinut tai opetellut. Sano nyt suoraan, että motskareita harrastavat miehet saa sinut syttymään.
Herää kysymys että mitäköhän olet itse vetänyt?
Itse asiassa poika/miesystävistäni vain yhdellä on ollut prätkä. Jätin hänet juurikin koska millään muulla ei ollut välilä, sitä prätkäänsä se kaveri hinkkasi, rassasi ja kiillotti iltaisin ja viikonloppuisin. En kauaa jaksanut toimia "tarakankoristeena".
Mutta joo, hiukan alta 20-vuotiaana haksahdin kerran tämmöiseen. Että sikäli kannattan kyllä tuota että elämässä jotain oppii / opettelee.
Minua viehättää tarinankertojat. Periaatteessa sama, millä tavalla mies kokee paloa kertoa tarinoita - joko kirjoittamalla, maalaamalla, soittamalla tai vaikka kuva-/mediataiteen avulla. Se innostus ja palo miehen silmissä kun hän kertoo jostain omasta projektista joka saa hänet innostumaan... Tietenkin toivoisin että tulevalla miehelläni olisi jokseenkin kiinnostusta samoihin asioihin kuin minulla, jotta voisimme kenties yhdistää "voimamme", ja luoda jotain yhdessä. Vaikka vain omaksi huviksemme, tai vakavammassakin mielessä. Masentavinta on ollut elää ihmisen kanssa, jolla ei ole mitään kiinnostusta tai intohimoja mitään asiaa kohtaan, ei edes sitä pleikkarin peluuta (pelasi toki paljon kuluttaakseen aikaa, mutta siinäkään ei ollut erityisesti tavoitehakuisuutta). Itse en myöskään viehäty urheilijoista, yleensä suuri turn off onkin mies, jolle urheilu on pääsisältö (ainoa) elämässä. Mutta suurin osa ystävistäni on kanssani päinvastaista mieltä, joten tähän kysymykseen tulevilla vastauksilla tuskin on mitään muuta painoarvoa kuin se, että useita naisia intohimoinen asenne JOTAIN asiaa kohtaa miellyttää.
Olen aika hyvä puhumaan paskaa. Kiinnostuitko?
Paskanjauhaja käy, jos se osaa laittaa sen johonkin konkreettiseen muotoon ja altistaa täten jauhantansa jonkinlaiselle katseelle ja siten keskustelulle. Ei tarinan hyvyydellä tai huonoudella ole sinänsä merkitystä, jos uskoo omaan tuotokseensa ja uskaltaa altistaa sen kritiikille.Kyllähän varsinkin elokuvan ja tv:n saralla on paljonkin paskaa tarinamuodoissa, mytta ero tässä tulee siihen että toinen uskoo siihen paskaansa (koska on tehnyt sitä intohimoisesti ja pistänyt itsensä alttiiksi) ja toinen vain lepattelee huuliaan ja verhotessaan sanomisensa "paskanjauhannaksi" riisuu itseltään vastuun sanomisistaan ja eii mahdollista mitään keskustelua "Mitä sä skitsoot, kuhan jauhan paskaa".
Eli kun sanon että mies joka on intohimoinen jotain asiaa kohtaan on kiinnostava, tarkoitan että hän on seksikäs koska altistaa intohimonsa (tässä tapauksessa tarinansa) arvostelulle (vastuunottokyky & usko itseensä seksikästä) sekä on valmis puolustamaan asiaa (rohkeus, argumentoinnin taidot, ((-> laaja tietämys intohimonsa kohteeseen liittyvistä asioista)), -> itsevarmuus = seksikästä).
Mikä tahansa, mihin liittyy vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa (livenä, ei netissä) ja kykyä sitoutua. Esimerkiksi sähly kerran viikossa on ihan jees.
Harrastuksista ainakin ää kiekko, bodaaminen, moottori pyörät (Harricat !!!) ja jenkki autot sekä jenkki fudis saavat tämän tytön kuumaksi !!!!!!!
Paksuniskainen Harrikalla ajeleva bodaava jääkiekkoilia on tämän tytön unelma. Mjau !!!
Kuten joku tuossa aiemmin jo sanoikin, niin hieno harrastus yksistään ei ole avain seurustelulle tai sänkyyn (esim. Michael Jackson), vaikka siinä olisi kuinka taitava. Tärkeintä on se, millainen mies on ihmisenä.
Jos mies on kuitenkin mukava ja vaikuttaa sellaiselta, että jutussa olisi aineksia seurusteluun, niin arvostan ihmisessä (niin miehessä kuin naisessakin) esim:
- käsillä tekemisen taitoa (esim. puutyöt, remonttitaito, piirtäminen, ompelu)
- instrumentin soittaminen (piano, kitara, miksei vaikka laulaminen tai beatboxaus)
- urheilullisuus (ei välttämättä esim. se, että mikä on Cooperin testissä tulos, vaan se kyky pitkäjänteiseen treenaamiseen, että esim. treenit lauantaiaamuna tarkoittaa sitä, että mies ei lähde kavereiden kanssa perjantaina baariin dokaamaan)
Kyllä se harrastus voi olla vaikka shakin pelaaminen, harrastelijateatteri, postimerkkeily, puutarhanhoito, auton rassaus tai mikä tahansa, jos se on sellaista, mistä ihminen oikeasti nauttii.
Kaiken tämän sanottuani korostan kuitenkin sitä, että liika on aina liikaa. Jos postimerkkeily tarkoittaa sitä, että ikinä ei voida tehdä mitään yhdessä, koska aina on joku näyttely, huutokauppa tms, niin silloin harrastus menee suhteen edelle. Eri asia on sitten se, jos tämä ihminen on viittä vaille valmis ammattilainen (esim. jalkapalloilija), jolloin pitää tietenkin tehdä uhrauksia ihan niin kuin missä tahansa koulutuksessa.
Työttömyys voi olla turn-off (pitkäaikaistyötön, joka ei edes halua töihin), mutta ei välttämättä (esim. on ammatti ja hakee aktiivisesti töitä).