miks et lähe jos et sua???

Kuka kärvistelee ja kuka ei? Suhteesta saa sitä mitä haluaa, pettämisen jälkeenkin. Lemmenliekki roihahti, wau, miten lakanat kahisee. Ei vittuilua, ei nalkutusta, ei huutamista, ei ivaamista, ei välinpitämättömyyttä, ei alistamista, ei vainoamista, ei kyräilyä. Miksi joku haluaa, että kärvistelisimme, kun siihen ei enää ole aihetta.

Mutta, kaiketi eroaminen ennen pettämistäkin luhistaa ihmisen joka toista
rakastaa.
Ja useimmiten toinen osapuoli haluaa jonkinlaista selitystä toisen
erolle.
Kun toinen osapuoli selittää ,ettei kykene parisuhteeseen muuttuneen
ihmssuhdetarpeidensa vuoksi ja kertoo kaipaavansa muitakin
suhteita elämäänsä, kuin minkä kumppani voi tarjota.

Mitä luulet ilahtuvatko lapset ja puoliso tai kumppani tästä selityksestä?
Millaisen vastaanoton rehellinen puolisko saa vastaan ?
Ymmärtävän vai vihastuneen puolison.
Kertomalla ,mikäli itse tietää ja haluaa jo etukäteen haluavansa pettää
on kuitenkin hieman sosiaalisesti kenties helpompi lähteä parisuhteestaan
Ei vain tule tietoiseksi asiasta katumuspettämisensä (alkoholi)
kautta.
Perhe joutuu kaikiseta huolimatta kohtaamaan sosiaalista painetta toisen
huoltajan jättäessä parisuhteen eroamalla.
Perhe "kärsii" yhtä lailla erovaiheet läpi ja potemaan siitä syntyvää
kipua ,kunnes aika tasoittaa perheen hyvinvointia normaaliksi.
Eroaminen suhteessa ,jossa toinen osapuoli on ollut tyytyväinen
heidän tapaansa elää on vaikeaa .
Ylipäätään on vaikea vetää rajaa oikean ja väärän välille .
Kun puolisoista toinen haluaa muutosta parisuhteeseen kertomalla rehellisesti kaipaavansa elämäänsä muitakin kumppaneita ja haluvansa tästä syystä
eron.
Tämäkin asia on usein puolisolle yhtä julma tapa ..
Pettymys olisi tässäkin suhteen melko lailla samaa luokkaa kuin puolison
pettäessäkin.
Elämä menee uusiksi joka tapauksessa.

"Minkä takia sitä jäädään kärvistelemään suhteeseen jos ei saada sitä mitä halutaan .."

Suhdetta ei katkaista siksi, että tosiasiassa tuo suhde antaa ihmiselle juuri sitä mitä hän haluaa ja kaipaa. Mutta ihminen etsii omatunnolleen oikeutusta väärille teoilleen, eli pettämiselleen. Siksi hän väittää sivusuhteilleen, ja myös valehtelee itse itselleen, että parisuhde ei toimisi, jotta puoliso se olisi syyllinen ja huono parisuhde oikeuttaisi hänelle tuon väärän teon.

"Minkä takia sitä jäädään kärvistelemään suhteeseen jos ei saada sitä mitä halutaan"

Niin - mä haluun sitä ja mä haluun tätä ja muista viis. Itsekkyys huipussaan. mä ,mä ,mä, mä... Joillekin parisuhde on vain saamista - jos mä en saa mitä mä haluan, niin sitten mä meen vieraisiin tai eroan. Viis toisesta, viis lapsista, viis siitä mitä on sovittu, viis siitä mitä on luvannut, viis tulevaisuudesta. Kaikki nyt heti, tai mä en ala.

Toisille parisuhde on elinikäinen liitto, jossa kaksi ihmistä antaa ja sitä kautta saa paljon; ei ainoastaan sen minkä toinen antaa, vaan sisällön elämään, onnen perustan. Siinä kahdesta yksilöstä tulee enemmän kuin kaksi.

Tutkimusten mukaan kaikkein onnellisimpia ihmisiä ovat pitkään kestäneessä parisuhteessa elävät. Mutta se ei toimi niin, että mun on koko ajan saatava jotain ja että kaikki on saatava nyt. Siinä on kaksi vastuullista toimijaa ja onni jakaantuu pitkälle aikavälille. Ei ole vain tämä hetki. Tämä hetki rakentuu eiliselle ja on pohja tulevalle. Se on vastuullisuutta.

Tätä kirjoittaessani huomaan heittäväni helmiä sioille. Hän joka ei asiaa tajua, ei tajua sitä selittämälläkään. Hänen elämänsä jää tyhjäksi, eikä hän edes huomaa sitä, koska ei paremmasta tiedä. Niin syntyy katkeria vanhoja ihmisiä. Minä ja moni muu aikoo olla onnellisen koko elämänsä, ei vain tässä ja nyt. He eivät luovuta pienten vastoinkäymisten kohdalla ha heitä hukkaan sitä elettyä elämää joka on pohjana tulevalla. He rakentavat itselleen onnellisen elämän.