Onkohan jollain muulla kokemuksia tilanteesta, jossa on seurusteltu ensin kaukosuhteessa ja siitä muutettu suoraan yhteen asumaan?
Itse olen nyt vuoden verran ollut kaukosuhteessa ja tarkoitus olisi muuttaa yhteen tässä kesän korvilla. Olen itse hyvin positiivisissa ja toiveikkaissa tunnelmissa sen suhteen, sillä aina kun olemme yhdessä, niin kaikki tuntuu olevan hyvin ja on rauha sisällä ja onnen tunne läsnä.
Mutta viime aikoina tämä muu aika, "kaukoaika" siis, on tuntunut kovinkin vaikealta aika ajoin, kun tuntuu siltä, että on liian kova ikävä. Ja sen ikävän myötä tulee kaikenlaisia sivuvaikutuksia, kuten äkkipikaistuksissa sanailtua pienistä asioista, kun ei toista näe, ilmeitä ja eleitä, niin on vaikeampaa käsitellä asioita.
Onko jollain kokemusta, muuttuuko yhteenmuuttamisen jälkeen asiat tällaisessa tapauksessa enemmän siihen rauhalliseen suuntaan vai jatkuuko pienet erimielisyydet silti?
Itse olen nyt vuoden verran ollut kaukosuhteessa ja tarkoitus olisi muuttaa yhteen tässä kesän korvilla. Olen itse hyvin positiivisissa ja toiveikkaissa tunnelmissa sen suhteen, sillä aina kun olemme yhdessä, niin kaikki tuntuu olevan hyvin ja on rauha sisällä ja onnen tunne läsnä.
Mutta viime aikoina tämä muu aika, "kaukoaika" siis, on tuntunut kovinkin vaikealta aika ajoin, kun tuntuu siltä, että on liian kova ikävä. Ja sen ikävän myötä tulee kaikenlaisia sivuvaikutuksia, kuten äkkipikaistuksissa sanailtua pienistä asioista, kun ei toista näe, ilmeitä ja eleitä, niin on vaikeampaa käsitellä asioita.
Onko jollain kokemusta, muuttuuko yhteenmuuttamisen jälkeen asiat tällaisessa tapauksessa enemmän siihen rauhalliseen suuntaan vai jatkuuko pienet erimielisyydet silti?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kokemusta on kaukosuhteesta ja juurikin siinä tulee tuollaista pikkuasioista riitelyä tai sanomista. Niin se vaan on, että helpompaa on käsitellä asioita ihan siten että se toinen on siinä vierellä. Eipä sille oikeen mitään voi.
Yhteen muuttamisesta en tiedä, ei ole kokemusta siitä että suoraan muuttaisi yhteen.
kokemuta käytyy ... jos tuntuu siltä niin tee se mutta puhu asiasta ja päätätte yhdessä. ei ole yhden ihmisen valinta ja vaikka se olisi molemmille osapuolille ok niin se saattaa silti mennä vituiksi.
Mä muutin 2,5 vuoden kaukosuhteen jälkeen suoraan miehen kans yhteen. Meillä pientä kinaa alko tulemaan yhteenmuuton jälkeen muista asioista, esim kotitöistä, mutta ei me niistä stressattu. Ajan kans on tasottunu ja riidellään tosi harvoin. Meillä ainakin onnistu ihan hyvin :)
On kokemusta, vaikka me ei kylläkään eri maissa asuessamme kinasteltu ikinä.
Kylmiltään yhteen muuttaminen toki hirvitti molempia, muttei ollut mitään järkeä vuokrata Rouva Ratikalle omaa asuntoa Suomesta. Oli kiire kokeilla yhteiseloa saman katon alla, koska valtio oli pakottamassa avioon karkoituksen avulla.
Ja hyvinhän se sujui. Naimisiin mentiin ja hienosti on reilu vuosikymmen mennyt. Koti-ikävä vaivasi muutaman vuoden kohdalla, mutta sekin meni ohi, kun löytyi omia ystäviä, töitä jne.