Hei, olen 20 vuotias nainen ja asun yhdessä kihlattuni kanssa. Yhdessä olemme olleet jo 4 vuotta, joista siis yhdessä saman katon alla vuosi. Kihlatustani paljastuu koko ajan lisää valheita ja ikäviä piirteitä. Hän valehtelee, lupaa perättömiä(ihan pieniä juttujakin) ja nykyään alkanut käyttäytyä väkivaltaisestikin. Ensimmäinen valhe, jonka olen saanut selville oli, että hän kävi vuoden terapiassa, mutta sanoi minulle olevansa näinä päivinä vain myöhempään töissä. Sitten on tullut JOKA VIIKKO pieniä valheita, siis oikeasti pienistä asioista valheita. Sellaisista joista ei pitäisi olla mitään syytä valehdella mielestäni, mutta mies vain valehtelee niistä koko ajan. Näitä ovat mm. millä bussilla kulki, mitä söi, mitä on tehnyt päivän aikana jne. Sitten on viimeisin valhe, jota oli salannut koko suhteemme ajan: Hän ei ole ikinä valmistunut lukiosta. Mies on valehdellut minulle ja vanhemmilleni kaikki nämä vuodet, että valmistui sinä ja sinä vuonna lukiosta ja kirjoitti L:n englannista. Mies ei ole ikinä valmistunut ja kursseja suoritettu 39/70.
Me olemme menossa kesällä 2014 naimisiin, mutta olen alkanut epäillä, että olenko tekemässä elämäni suurinta virhettä. Mies osaa olla avuliaskin(kun häntä pyytää jotain tekemään), hän on hauska, saa minut nauramaankin, mutta tuo valehtelu syö pahasti. Mies on luvannut, että ei ikinä pettäisi minua toisen naisen kanssa, mutta mitä uskoa, sillä lupauksetkaan eivät ole tällä miehellä pitäneet on sitten kyse ollut tehdä iltaruoka tai vain tulla bussia vastaan. Niin monesti olen saanut pettyä häneen ja perättömiin lupauksiin. Pahimpia on myös marraskuun 2012 tapahtuma: Mies on aina sanonut, että olen hänen mielestään kaunis ja viehättävä, mutta karun totuuden sain viimein selville. Hän sanoi minulle, etten viehätä häntä enää ja toivoo, että olisin laihempi.. mies haluaa minun olevan 35 kiloa laihempi. (Ylipainoa on, mistä mies on tykännyt, mutta viimeksi painoin noin vähän ala-asteen 5. luokalla). Asia vainoaa minua yhä ja aloitin laihdutuksen hänen vuokseen. Mies lupasi olla tukena ja kannustaa. Se lupaus jäi viime vuodelle. Sain myös palkintotaulukon alussa, mutta mies lopetti palkintojen suorittamisen ensimmäisen rajan jälkeen ja tästä olen saanut muistuttaa. Silti hän ei toteuta luvattua palkintoa. Ei tee asialle mitään.
Mies EI itse halua hyvittää minulle tekojaan vaan joudun vaatimaan jotain hyvitystä tapahtuneista. Mies sanoo olevansa pahoillaan, mutta ei tee mitään elettä näyttääkseen olevansa. Miten voisin enää uskoa miehen sanaan? Olen hänelle kertonut, että tarvitsen tekoja uskoakseni, mutta hän ei niitä tee ellen vaatimalla vaadi ja kerro tarkalleen mitä tehdä. Onko mies siis todella pahoillaan? Aina en ole jaksanut vaatia ja silloin asiat ovat jääneet mieleeni ja kun tuon ne jossain riidassa esiin niin mies vain toteaa, että jaksan kyllä vanhoista muistuttaa. Itse olen oppinut siihen, että jos satuttaa toista niin se tulee hyvittää. Itsekin olen niin monet kerrat miehelle riidan jälkeen leiponut jotain. Koen olevani itse kauhean paha ihminen kun vaadin mieheltä jotain elettä näyttääkseen, että todella on pahoillaan, sillä mies ei itse sitä tee. En halua joutua vaatimaan, mutta en pysty olemaan vaatimatta, sillä muuten lopulta räjähdän kaikesta vihasta ja katkeruudesta.
Viime aikoina(
Me olemme menossa kesällä 2014 naimisiin, mutta olen alkanut epäillä, että olenko tekemässä elämäni suurinta virhettä. Mies osaa olla avuliaskin(kun häntä pyytää jotain tekemään), hän on hauska, saa minut nauramaankin, mutta tuo valehtelu syö pahasti. Mies on luvannut, että ei ikinä pettäisi minua toisen naisen kanssa, mutta mitä uskoa, sillä lupauksetkaan eivät ole tällä miehellä pitäneet on sitten kyse ollut tehdä iltaruoka tai vain tulla bussia vastaan. Niin monesti olen saanut pettyä häneen ja perättömiin lupauksiin. Pahimpia on myös marraskuun 2012 tapahtuma: Mies on aina sanonut, että olen hänen mielestään kaunis ja viehättävä, mutta karun totuuden sain viimein selville. Hän sanoi minulle, etten viehätä häntä enää ja toivoo, että olisin laihempi.. mies haluaa minun olevan 35 kiloa laihempi. (Ylipainoa on, mistä mies on tykännyt, mutta viimeksi painoin noin vähän ala-asteen 5. luokalla). Asia vainoaa minua yhä ja aloitin laihdutuksen hänen vuokseen. Mies lupasi olla tukena ja kannustaa. Se lupaus jäi viime vuodelle. Sain myös palkintotaulukon alussa, mutta mies lopetti palkintojen suorittamisen ensimmäisen rajan jälkeen ja tästä olen saanut muistuttaa. Silti hän ei toteuta luvattua palkintoa. Ei tee asialle mitään.
Mies EI itse halua hyvittää minulle tekojaan vaan joudun vaatimaan jotain hyvitystä tapahtuneista. Mies sanoo olevansa pahoillaan, mutta ei tee mitään elettä näyttääkseen olevansa. Miten voisin enää uskoa miehen sanaan? Olen hänelle kertonut, että tarvitsen tekoja uskoakseni, mutta hän ei niitä tee ellen vaatimalla vaadi ja kerro tarkalleen mitä tehdä. Onko mies siis todella pahoillaan? Aina en ole jaksanut vaatia ja silloin asiat ovat jääneet mieleeni ja kun tuon ne jossain riidassa esiin niin mies vain toteaa, että jaksan kyllä vanhoista muistuttaa. Itse olen oppinut siihen, että jos satuttaa toista niin se tulee hyvittää. Itsekin olen niin monet kerrat miehelle riidan jälkeen leiponut jotain. Koen olevani itse kauhean paha ihminen kun vaadin mieheltä jotain elettä näyttääkseen, että todella on pahoillaan, sillä mies ei itse sitä tee. En halua joutua vaatimaan, mutta en pysty olemaan vaatimatta, sillä muuten lopulta räjähdän kaikesta vihasta ja katkeruudesta.
Viime aikoina(
Vastaukset 13
Vanhimmat
"ja nykyään alkanut käyttäytyä väkivaltaisestikin."
vaihtoehdot:
1) ukko äkkiä jatkamaan terapiaansa
2) menette yhdessä esim parisuhdeterapiaan (kriisikeskuksesta saa ilmaistakin apua)
3) "run forrest run!!"
Lähde ja etsi joku terveempi, kun vielä olet itse kunnossa. Älä mene naimisiin tuollaisen kanssa. Itse seurustellut ja tehnyt lapsenkin saman tyyppisen miehen kanssa ja nyt olen äysin masentunut ja menettänyt itseni. Väkivalta ja manipulointi pahenee, kun saa sinut sidottua itseensä. Juokse.
Niin kauan kuin haet neuvoja tällä asenteella: "Kuitenkin, haluan olla miehen kanssa, sillä hänessä on hyvääkin" on ihan turha edes ehdottaa sinulle mitään. Olet 20-vuotiaana henkistä ja fyysistä väkivaltaa käyttävän miehen kanssa parisuhteessa ja ilmeisesti haluat siinä pysyä, mutta ÄLÄ tee lapsia miehen kanssa. Oman elämäsi voit pilata, sitä ei kukaan pysty estämään, mutta lapsia tuollaiseen suhteeseen ei pidä tehdä.
näinpä, se kun on tästälähtien itse tehty valinta sietää sitä turpaan saamista ja valehtelua.
mikäs siinä jos tätä ei pidä ongelmana, mutta myöskin turha sitten valittaa asiasta kun on itse tämän valinnan tehnyt, että on päättänyt kyseistä käytöstä sietää.
Suo anteeksi mutta jäin suu auki tuijottamaan tuota "palkintotaulukkoa"..Onkohan se sun ukkos katsonut vähän liikaa supernannya? En voi uskoa et kaksikymppinen nainen suostuu alistumaan sellaiseen mikä on suunnattu uhmaikäisille.
Toiseksi tuo jatkuva valehtelu ja väkivaltaisuus. Täysin samaa mieltä simasuuneidin kanssa siitä, että jos ei halua edes itselleen myöntää että voisit olla jopa onnellisempi yksin tai toisenlaisessa suhteessa, ei silloin välttämättä mistään "jätä se"-neuvoista ole mitään hyötyä.
Mitäs jos aloittaja lukis pari kertaa ajatuksella oman tekstinsä ja siä kautta hahmottaisi tuon suhteen mahdottomuuden.
En halua ilkeillä, mutta järki käteen hyvä nainen. Onko ihan oikeasti tuollainen suhde yrittämisen arvoinen?
Asia on niiin että etät eron tai sitten kestät sen valehtelun.
http://www.image.fi/artikkelit/aivan-tavallinen-perhe
Aloittaja! Lue itse uudelleen oma tekstisi niin tajuat, että sinun pitää lähteä äkkiä, siis heti, tuosta suhteesta. Toimi!
Hän EI muutu.
Ohjeita:
1. Jätä Tausk .. taukki
2. Lähde itse menemään tai heitä äijä pihalle
3. Pyydä lääkäriltä todistus vammojen laadusta ja tee poliisille rikosilmoitus pahoinpitelystä.
Olet vielä sen verran nuori, että sinulla on vielä elämä edessä ja varmasti löydät paremman miehen/naisen.. Aivan turhaan kulutat aikaa tuollaiseen mieheen, joka ei varmasti ikinä muutu/paranne vaikka mitä tekisit(te).
(Toimi siis kun olet vielä ehjä!)
Tuolla miehellä on valtavasti ongelmia. Näyttää siltä että ne vain pahenevat ajan kanssa. Ei todellakaan ole älykästä jatkaa enää minkäänlaista suhdetta hänen kanssaan. Tuo mies tarvitsee pitkäaikaista apua johon sinun tiedot, taidot tai energia eivät ole lainkaan riittävät.
Sinun elämäsi tarkoitus on olla tuottava yhteiskunnan jäsen, kehittää itseäsi, tietojasi ja taitojasi. Tiedät nyt jo varsin hyvin että tuon miehen kanssa sinä et pystyisi mihinkään. Hän käytoksellään vetää jokaikisen kauneuden, luottavuuden ja positiivisuuden rippeen sinusta, tehden sinusta yhtä sairaan kuin hän itsekin on.
Onko tuo sinun mielestäsi oikea tapa elää?
Jos vastauksesi on myonteinen, tee itsellesi KRISTALLIN KIRKKAASTI selväksi että ET ala lisääntymään hänen kanssaan. Riittää että hän jo saa tuhottua kaksi elämää: omansa ja sinun.
No onpas aika tarina...
Mietipäs nyt: haluatko oikeasti viettää loppuelämäsi - jota on tod näk edessä yli 60 vuotta - tuollaisen ihmisen kanssa?
Tämä on kaiketi ensimmäinen "kunnon" parisuhteesi eli sinulla ei ole harmainta hajuakaan, että muunkinlaista voi olla. Sinua ehkä kiehtoo ajatus häistä ensi vuonna, haluaisit elää happily ever after... Mutta asiat ovat pahasti pielessä.
Kysyt lopussa, että mitä voit tehdä saadaksesi miehen lopettamaan tuon kaiken?
Vastaus: et mitään. Jos mies ei halua muuttua, lopettaa valehtelua ja fyysistä väkivaltaa, et sinä sille mitään voi. Ainoastaan mies itse voi - mutta vain jos haluaa muuttua. Eivät muutokset tapahdu yhdessä yössä eikä kahdessakaan, joten mieti nyt hartaasti, haluatko oikeasti tuhlata elämääsi tämän mahdottoman yhtälön kanssa!
Totta kai on vaikeaa päästää irti noinkin pitkään kestäneestä parisuhteesta ja taustalla vaanii ajatus, että kelpaako sitä kenellekään toiselle, mutta usko pois, kelpaat kyllä! Eikä elämän ainoa tavoittelemisen arvoinen asia ole parisuhde - jos olisin sinun sijassasi, tekisin täysremontin elämääni ja katsoisin, mitä kivaa tulee vastaan sinkkunaisena!
Ole rehellinen itsellesi ja muille läheisillesi. On hienoa että pystyt tänne kirjoittamaan miten teillä oikeasti sujuu ja että kaikki ei ole niin kuin ehkä ulkoisesti muut ihmiset luulevat.
Kannustaisin sinua puhumaan miehesi käytöksestä salailuista ym jollekkin läheiselle henkilölle esimerkiksi äidillesi, jos syy siihen ettet halua hänelle asiasta puhua on se että hän jumaloi miestäsi. Niin nyt sinun on mahdollisuus kertoa totuus hänestä ja saada tukea. Älä häpeä ongelmaa. Asiat selkiytyvät itsellekkin yleensä paremmin kun pystyy puhumaan asiasta jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa.
Mielestäni teidän kannattaisi jättää häiden suunnittelu jäähylle. Ei avioliitto pelasta tai muuta parisuhdetta millään tapaa. Olen myös sitä mieltä että miehesi kohtelee sinua aivan kaltoin ja että hänkin tarvitsee apua. Tämän lujeman perusteella en itse haluaisi seurustella tuollaisen miehen kanssa, joten neuvon sinua miettimään tarkkaan kenen kanssa haluat viettää loppuelämäsi. Itse olet kuitenkin oman onnesi seppä joten sinä itse teet niinkuin parhaaksi näet.
Asioilla on tapana järjestyä. Voimia (:
Joo kuule. En suosittele sitä kirkkoa ja pitopalvelua varamaan vielä. Tuskin miehes muuttuu jos meet naimisiin. Jos sillä on nyttapana valehdella niin se tuskin muuttuu avioliitossa rehelliseksi yhtäkkiä. Kannattaa miettiä tosi tarkkaan et kannattaako mennä naimisiin tuollaisen miehen kanssa. Suhteessa pitää luottaa toiseen 100 % ja jos et luota niin parempi ettiä uus mies. Oot aika nuori vielä menemään naimisiin ja ero tulee varmasti aika pian jos meet naimisiin nyt.