Olen nuori nainen, jolla on miesystävä. Tämä miehni, jota kutsun tässä viestissä nyt nimellä Tomi. Tomi on.. hän on peliriippuvainen. Itseasiassa hänen suurinosa kavereistaankin on peliriippuvaisia. No mutta ei nyt mennä kavereihin. Olemme seurustelleet kohta 7 vuoden ajan ja ainut asia joka meidän suhteessa rasittaa on se, että Tomi on peliriippuvainen.
Pari vuotta sitten kun vielä opiskelin ja Tomi asui luonani, kävi töissä. Palkkapäivinä kun tulin koulusta kotiin, mietin kävisiköhän Tomille että hän ostaisi tällä kertaa ruokaa. En ehtinyt edes olohuoneeseen kun näin hänen istuvan sängyllä kädet kasvoihin painettuna. Tiesin.. se oli taas tapahtunu. Tomi oli ennen töistä tultua käynyt shellillä pelaamassa pelikoneilla. Hän oli ensin nostanut rahaa, että pelaa vain kahdela kympillä. No käteinen oli loppunut, mutta korttilla oli rahaa ja mikä sitä pelihimoista estämään laittamasta korttia koneeseen. Kaikki meni. viimeistä euroa myöten.
Se ei ollut ainoa kerta.
Opiskelijana minulla ei ollut paljon rahaa, ja jouduin jälleen soittamaan vuokranantajalle, josko hänelle kävisi että siirtäisimme vuokran maksu aikaa.
Tomi pelasi myös paljon nettipokeria johon on monia satasia uponnut. Vaikka hän on laittanut pyynnöstäny pelirajan.. se ei pakota häntä lopettamaan, vaan hän pelaa kavereittensa tileillä rahallaan. Nyt hän on velkaa pankille, usealle kavereille, vanhemmilleen, minulle (no minua en oikeastaan edes laske).
Tomi asuu nykyään Helsingissä paremman palkan toivossa, mutta ei hänelle jää käteen koskaan mitään, koska laskut, laina, kaverit, vanhemmat.. heille menee palkkarhat. loput rahat meneekin sitten pelaamiseen, ja kierros jatkuu: rahan lainus muilta, että pystyy elämään viikot uuteen palkkaan.
Tomi käy joskus myös pelaamassa casinolla.
Olen yrittänyt neuvoa, auttaa, puhua, jutella. Mutta raha-asioista ei Tomi halua puhua, hän suuttuu ja käskee olla hiljaa. Jos ehditan, että hankkisi apua pelihimoonsa, hän ei halua. Olen pari kertaa sanonut että kohta soitan ja varaan hänelle ajan, silloin hän sanoo että jos soitan niin hän eroaa minusta.
En todellakaan enää jaksaisi tätä hänen peliriippuvuuttaan, vaikka ne eivät ole minun rahoja joita hän pelaa, niin se riippuvuus kuitenkin vaikuttaa myös minun elämään.
Miksi ihmeessä, joku ihminen on keksinyt pelaamisen rahasta. Miksi jokou ihminen on viitsinyt tyhlata aikaansa siihen, että keksii kauppoihin pelikoneen, ja varsinkin siihen kortti mahdollisuuden.
Se ihminen/ihmiset pilaavat monta parisuhdetta ja hyvin monen elämän. Jään odottamaan sitä kun joku järellä ajatteleva ihminen keksii, että pelikoneet tuhotaan tai ainakin kortti vaihtoehto.
En nyt keksi mitään erikoisempaa pointtia tälle viestille, mutta toivotttavasti tämä saa sinut ajattelemaan ja ajamaan asiaa. Vai toivoisitko, että oma miehesi/naisesi olisi peliriippuvainen niin paljon, että hän pelaa kaikki rahansa joka kuukausi, joka kuukausi lainaa muilta rahaa eikä koskaan pääse plus osastolle raha-asioissa.
Olemme miettineet, että haluaisimme lapsia, mutta en uskalla, koska pelkään että tulen olemaan yksin se vanhempi, joka ostaa lapselle ruokaa, tankkaa auton käydäkseen kaupassa, viemässä lapsen harrastuksiin ja kaikkeen mitä lapsi maailmassa tarvii. Rakkautta hän saa varmasti kummaltakin enemmäin kuin osaisi toivoa. Mutta tiedän kun Tomi huomaisi, että hän on taas rahaton ja lapsi tarvisi ruokaa, hän turhautuisi ja pelkäisin sitä että hän sanoisi että hän aikoo lähteä.
Vihaan itkeä joka päivä hänen riippuvuuttaan, mutta en halua menettääkkään häntä. Korkeintaan menetän hänet hänen omaan tuskaansa kun hän turhautuu lopulta ihan loppuun.
Pari vuotta sitten kun vielä opiskelin ja Tomi asui luonani, kävi töissä. Palkkapäivinä kun tulin koulusta kotiin, mietin kävisiköhän Tomille että hän ostaisi tällä kertaa ruokaa. En ehtinyt edes olohuoneeseen kun näin hänen istuvan sängyllä kädet kasvoihin painettuna. Tiesin.. se oli taas tapahtunu. Tomi oli ennen töistä tultua käynyt shellillä pelaamassa pelikoneilla. Hän oli ensin nostanut rahaa, että pelaa vain kahdela kympillä. No käteinen oli loppunut, mutta korttilla oli rahaa ja mikä sitä pelihimoista estämään laittamasta korttia koneeseen. Kaikki meni. viimeistä euroa myöten.
Se ei ollut ainoa kerta.
Opiskelijana minulla ei ollut paljon rahaa, ja jouduin jälleen soittamaan vuokranantajalle, josko hänelle kävisi että siirtäisimme vuokran maksu aikaa.
Tomi pelasi myös paljon nettipokeria johon on monia satasia uponnut. Vaikka hän on laittanut pyynnöstäny pelirajan.. se ei pakota häntä lopettamaan, vaan hän pelaa kavereittensa tileillä rahallaan. Nyt hän on velkaa pankille, usealle kavereille, vanhemmilleen, minulle (no minua en oikeastaan edes laske).
Tomi asuu nykyään Helsingissä paremman palkan toivossa, mutta ei hänelle jää käteen koskaan mitään, koska laskut, laina, kaverit, vanhemmat.. heille menee palkkarhat. loput rahat meneekin sitten pelaamiseen, ja kierros jatkuu: rahan lainus muilta, että pystyy elämään viikot uuteen palkkaan.
Tomi käy joskus myös pelaamassa casinolla.
Olen yrittänyt neuvoa, auttaa, puhua, jutella. Mutta raha-asioista ei Tomi halua puhua, hän suuttuu ja käskee olla hiljaa. Jos ehditan, että hankkisi apua pelihimoonsa, hän ei halua. Olen pari kertaa sanonut että kohta soitan ja varaan hänelle ajan, silloin hän sanoo että jos soitan niin hän eroaa minusta.
En todellakaan enää jaksaisi tätä hänen peliriippuvuuttaan, vaikka ne eivät ole minun rahoja joita hän pelaa, niin se riippuvuus kuitenkin vaikuttaa myös minun elämään.
Miksi ihmeessä, joku ihminen on keksinyt pelaamisen rahasta. Miksi jokou ihminen on viitsinyt tyhlata aikaansa siihen, että keksii kauppoihin pelikoneen, ja varsinkin siihen kortti mahdollisuuden.
Se ihminen/ihmiset pilaavat monta parisuhdetta ja hyvin monen elämän. Jään odottamaan sitä kun joku järellä ajatteleva ihminen keksii, että pelikoneet tuhotaan tai ainakin kortti vaihtoehto.
En nyt keksi mitään erikoisempaa pointtia tälle viestille, mutta toivotttavasti tämä saa sinut ajattelemaan ja ajamaan asiaa. Vai toivoisitko, että oma miehesi/naisesi olisi peliriippuvainen niin paljon, että hän pelaa kaikki rahansa joka kuukausi, joka kuukausi lainaa muilta rahaa eikä koskaan pääse plus osastolle raha-asioissa.
Olemme miettineet, että haluaisimme lapsia, mutta en uskalla, koska pelkään että tulen olemaan yksin se vanhempi, joka ostaa lapselle ruokaa, tankkaa auton käydäkseen kaupassa, viemässä lapsen harrastuksiin ja kaikkeen mitä lapsi maailmassa tarvii. Rakkautta hän saa varmasti kummaltakin enemmäin kuin osaisi toivoa. Mutta tiedän kun Tomi huomaisi, että hän on taas rahaton ja lapsi tarvisi ruokaa, hän turhautuisi ja pelkäisin sitä että hän sanoisi että hän aikoo lähteä.
Vihaan itkeä joka päivä hänen riippuvuuttaan, mutta en halua menettääkkään häntä. Korkeintaan menetän hänet hänen omaan tuskaansa kun hän turhautuu lopulta ihan loppuun.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mä oon ollu kerran siinä tilanteessa, että mies pelas ihan liian paljon, vaikkei koskaan kaikkia rahojaan hävinnytkään eikä ottanu lainaa muilta. Mä sanoin että jos tuo jatkuu, niin se menettää mut, mä en oo valmis elämään peliriippuvaisen kans, josta ei ikinä tiiä onko sillä rahaa ja joudunko mä maksamaan kaiken. Pelaaminen väheni ja unohdin eroaikeeni.
Tuossa tilanteessa ei oikeasti nyt mikään muu auta, kuin mennä puhumaan riippuvuudesta ammattiauttajalle. Oikeasti. Mahdollisimman pian. Se on oikeasti nyt ainoa keino, joka tuohon voi auttaa. Oma pää ei miehellä osaa ajatella järkevästi, riippuvuus on kasvanut vuosien saatossa niin pahaksi, tuo niin suurta mielihyvää.
Äläkä vaan niitä lapsia ala hommaamaan tuon miehen kanssa ennenkuin tuo riippuvuus on saatu hoidettua. Lapsiraukka joutuisi vaan kärsimään isänsä riippuvuuden takia.
"Miksi ihmeessä, joku ihminen on keksinyt pelaamisen rahasta. Miksi jokou ihminen on viitsinyt tyhlata aikaansa siihen, että keksii kauppoihin pelikoneen, ja varsinkin siihen kortti mahdollisuuden."
Koska sillä tavalla saa huijattua hölmöiltä rahat pois.