Mitkä lähtökohdat suhteella, kun mies ilmoittaa, ettei luota keneenkään muuhun kuin itseensä tässä maailmassa. Mies on eroperheestä ja kaukainen ex petti häntä, jonka jälkeen miess elänyt aikamoista pelimiehen elämää. Minuun hän kuitenkin ihastui sanojensa mukaan täysin ja haluaa vakavasti olla kanssani. Kuitenkin suhteen edetessä ilmennyt pieniä juttuja, minkä takia epäröin. Tiedän myös, että mies on aikaisemmin pettänyt tyttöä, jota deittaili muutaman kuukauden. Olen epävarma ja se on alkanut näkyä omassa olemuksessani.
Mies ei luota muihin
sosad..
10369
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No, ennen kuin tunnetaan kunnolla, voi jutut olla vähän mitä sattuu. Niissä kuulee kyllä aika nopeasti sen, mitä ihminen eniten pelkää alkaessaan uuteen suhteeseen. Teillä molemmilla se on menettämisen- ja epäonnistmisen pelko kuten niin monella muullakin.
Antakaa nyt toisillenne mahdollisuus ensin ja tuomitkaa vasta sitten jos jotain motkotettavaa tulee, turha elämää on pelätä etukäteen.
Varmaan pilasin jo koko jutun. Mies ihastui ihan toiseen ihmiseen kuin mitä nyt olen. Olen jatkuvasti varpaillani ja haastan riitaa. Olen edelleen se sama hassuttelija, mutta joku hermostunut kuori estää sen tällä hetkellä. En voi sille mitään, koska mies on jatkuvasti käytöksellään ristiriitainen. Välillä olen hänen elämänsä nainen. Kuitenkin viikonloput menevät AINA kavereiden kanssa ryypäten. Pitää kavereita nähdä selvä se, mutta alkoholin kittaaminen ainakin kerran, yleensä kaksi kertaa viikonlopussa ahdistaa..
Jos mies ei halua luottaa sinuun, niin ei tuosta mitään tule. Sen halun luottaa toiseen on tultava itsestä. Me naiset, joilla useimmilla on se hoivavietti, luulemme että me voimme parantaa miehen hänen menneisyytensä taakasta.
Mutta tosiasiahan on, että jokaisessa se muutos on tultava sisältäpäin. Jos mies ei halua luottaa, niin siihen ei aika auta. Mutta jos mies haluaa luottaa, niin aika kyllä vahvistaa teidän välistä luottamusta.
Mutta jos olet tehnyt jotain, joka on rikkonut luottamuksen... niin sitä ei toiselta yleensä takaisin saa, ikävä kyllä.
Kuulostaa myös tuo alkoholin kittaaminen jne. että hän ei ole aidosti valmis sitoutumaan, koska ei ota huomioon sinun tarpeitasi.
Ja sinäkään et taida haluta oikeasti sitoutua häneen, jos olet muuttunut riitaa haastavaksi... olenko oikeassa?
Muuten varmasti olet oikeassa, mutta itse näen, että haluan ja olen sitoutunut. Jos on tyytymätön tai onneton, pitäisikö olla passiivine, jotta voi sanoa olevansa sitoutunut. Tekisin miehen ja suhteen pelastamisen vuoksi mitä vain, mutta näin se ei voi jatkua..
Tarkoitin vain sitä, että suhde ei ilmeisesti voi siten, miten suhteen tulisi voida, jos olet muuttunut ihmisenä riitaa haastavaksi. Riitely silloin tällöin on ihan ok suhteessa, mutta riidan haastaminen peilaa jotain syvempää ristiriitaa ja turhautumista. Ja jos oikeasti olisit sitoutunut häneen, et kostaisi hänen huonoa asennettaan riitelyllä vaan rakentavalla keskustelulla. Ja jos hän ei ole valmis tällaiseen asioiden selvittelyyn, niin tiedät kyllä hyvin, että ei tuollainen elämä johda yhtään mihinkään?
Miksi sinä haluaisit sitoutua johonkuhun, joka ei ilmeisesti ole halukas antamaan sinulle mahdollisuutta osoittaaksesi olevasi luottamuksen arvoinen?
Ja normaalisti kahdella ihmisellä on perusluottamus suhteen alkaessa jo. Joskin ymmärrän, että miehesi menneisyydellä on iso osa tässä. Ja se, että hän itsekin pettänyt jotakuta, on varmasti vahvistanut sitä faktaa, että toiseen ei voi luottaa, kun onhan hän itsekin niin tehnyt. Ja vahingoittanut näin itseänsä.
Luulen, että tärkein kysymys on se, että kuinka kauan olet ollut suhteessa. Jos suhde on kestänyt vuoden, niin joillakin tuo luottamuksen saavuttaminen kestää aikansa. Jos taas olette olleet yhdessä vuosia, niin tilanne tuosta tuskin tulee muuttumaan...
No eiköhän siinä äijä kärsi riittämättömyyden tunteesta ja kaikesta mahdollisesta, toiminee myös "petä ennenkuin tulet itse petetyksi"-kaavan mukaan koska odottaa lopulta kaikkien pettävän hänet jollain tapaa. Parempi siis tehdä niin itse ensin.
Ei varsinaista parisuhdeainesta siis.
en minäkään luota suoraan ihmisiin, ennenkuin joku osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. ei ne sanat vaan teot!
Tuo mies on valinnut kaveripiirin, eikä tule luopumaan, joten jaksatko??
Klassinen kuvio. Luulin olevani se muutos-nainen, joka saisi miehen 'rauhoittumaan'. En tarkoita etteikö saisi olla ja mennä. Kuitenkin joka viikonloppu on liikaa. Emme ikinä harrasta yhdessä ja kaikki ehdotukset ovat ns ahdistamista. En kuitenkaan pysty lähtemään ja pelkään kyllä että lopulta hän lähtee.
Kyse ei ole mistään teini miehestä siis. Koko elämän bailaaminen ollut suuressa roolissa. Mietityttää eikö tuollainen elämäntyyli tule koskaan kyllästyttämään.