Aloimme seurustelemaan viisi vuotta sitten ja menimme kihloihin pari vuotta sitten. Häät ovat tässä kesällä.
Nyt mieheni on alkanut juttelemaan hääyöstä ja vastaavasta ja nousi esille kysymys: olinhan minä sinun ensimmäisesi?
Tähän en onneksi nyt vastannut, sillä hänen puhelimensa soi hyvään aikaan ja joutui lähtemään töihin. Mutta kysymys tulee taas eteen enkä haluaisi enää valehdella.
Kaikki alkoi väärinkäsityksestä. Kun silloin viisi vuotta sitten harrastimme ensimmäisen kerran seksiä, oli minulla alkanut kuukautiset aiemmin kuin piti (söin pilleeitä). En tiennyt tätä itse ja vasta seksiä harrastaessamme sain asian selville, kun mies verta ihmetteli. Olin hirveän nolona tottakai tapauksesta, kun ei sitä ekalla kerralla haluaisi sellaista sattuvan. Mies kumminkin heitti asian villaisella.
Myöhemmin mies sitten vinkkaili, että hänelle oli tullut tietty horoskooppimerkki mieleen yhdynnässä, pitääkö se paikkaansa? Olin ihan pihalla enkä tajunnut, mitä mies sillä ajoi takaa. Vastasin :"kai?" ja ihmettelin miehen omahyväistä ilmettä. Vasta n. vuoden kuluttua sain tietää miehen luulleen minun olleen neitsyt. Jotenkaan en sitten kehdannut tuolloin kertoa miehelle, että hän oli kyllä ymmärränyt asian väärin ja totesin vaan lyhyesti, että "joo."
Nyt minua hävettää tuo väärinymmärrys ja valehtelu, mutta kehtaako tässä vaiheessa asiaa alkaa suoristamaan?
Nyt mieheni on alkanut juttelemaan hääyöstä ja vastaavasta ja nousi esille kysymys: olinhan minä sinun ensimmäisesi?
Tähän en onneksi nyt vastannut, sillä hänen puhelimensa soi hyvään aikaan ja joutui lähtemään töihin. Mutta kysymys tulee taas eteen enkä haluaisi enää valehdella.
Kaikki alkoi väärinkäsityksestä. Kun silloin viisi vuotta sitten harrastimme ensimmäisen kerran seksiä, oli minulla alkanut kuukautiset aiemmin kuin piti (söin pilleeitä). En tiennyt tätä itse ja vasta seksiä harrastaessamme sain asian selville, kun mies verta ihmetteli. Olin hirveän nolona tottakai tapauksesta, kun ei sitä ekalla kerralla haluaisi sellaista sattuvan. Mies kumminkin heitti asian villaisella.
Myöhemmin mies sitten vinkkaili, että hänelle oli tullut tietty horoskooppimerkki mieleen yhdynnässä, pitääkö se paikkaansa? Olin ihan pihalla enkä tajunnut, mitä mies sillä ajoi takaa. Vastasin :"kai?" ja ihmettelin miehen omahyväistä ilmettä. Vasta n. vuoden kuluttua sain tietää miehen luulleen minun olleen neitsyt. Jotenkaan en sitten kehdannut tuolloin kertoa miehelle, että hän oli kyllä ymmärränyt asian väärin ja totesin vaan lyhyesti, että "joo."
Nyt minua hävettää tuo väärinymmärrys ja valehtelu, mutta kehtaako tässä vaiheessa asiaa alkaa suoristamaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos tämä asia on miehelle tärkeä, sanoisinko rakas väärinkäsitys, niin anna olla. Varsinkin jos ilmitulon vaara entisistä suhteista on hyvin pieni. Miehesi ehkä on niitä vanhan koulun miehiä, joille neitsytvaimo on salainen unelma. Anna hänen pitää unelmansa, älä ainakaan rupea itse selostelemaan että olihan Masa ja Pera ja Timppa sinua ennen.
Jos myöhemmin joudut asiasta tilille niin kuittaa se väärinkäsityksenä, jota et hennonut oikoa. Et halunnut tuottaa pettymystä.
Anna miehen elää harhaluulossaan. Nähtävästi hänelle se on tärkeä asia ja varmaan pönkittää hänen vähän heikkoa itsetuntoaan. Näin minä miehenä asian näkisin. Jos miehesi on rento normaali mies niin kyllä sen paljastaakin voi.
Tietenkin teet miten parhaaksi näen.
Monenko miehen nus.sima olet sitten?
Tarttetko käteenvetomateriaalia vai miksi täällä utelet?
Kai se mies sitten pitää sitä jotenkin tärkeänä, jos utelee kysellä tietyin väliajoin...? Kannattaa kyllä mielestäni ennen häitä kertoa, että nyt on tainnut sattua väärinkäsitys, kun et ole koskaan kuitenkaan sanonut että olisit ollut neitsyt. Eli et ole valehdellut. Mies saattaa tuntea piston sydämessään ja hämmentyä joksikin aikaa, kun saa sinusta sellaista yllättävää uutta tietoa, mutta eiköhän tuo tokene varsinkin jos itsellään on ennen sinua ollut heiloja. Jos olet hänen anoansa, niin silloin tietty voi olla että mies jotenkin loukkaantuu enemmänkin. Vähän oudolta kuulostaa tuo hänen huumorinsa, niin ei tuosta tiedä miten suhtautuu.
Itse en voisi astella avioon tietäen, että on jokin asia kertomatta.
jos oikeasti toisesta välittää niin tuollaisilla asioilla ei ole merkitystä
Kannattaa aloittaa salailu ja valehtelu nyt...selität sitten jos jäät kiinni,että oho väärinkäsitys tai unohdin kertoa tai "en minä kyllä muistanut...tarkoitus oli"
Nämä on niitä kuuluisia miesten sanoja ku jäädää kiinni jostain valheellisesta.
No en tiedä kannattaako tossa vaiheessa enää illuusiota rikkoa?
Mut silti jotenkin hassua kuinka vähän olette aiemmin puhuneet.