nykyään ystävyyden ehdot ovat niin tiukat?:( Miksi katsotaan ulkonäön tai mielenkiinnonkohteiden mukaan, että voinko olla tuommosen ystävä? Minä oon ite kohta 16 vuotias poika, ja oon ollu tosi kauan ilman "aitoa ja oikeaa" ystävää. Mulla on paljon aikuisia ystävinä mutta kaipaisin jottain nuortakin. Koulussa yksin, jokapaikassa yksin... Oon maalta kotoisin ja maaseutua rakastava ihminen, jonkun verran ylipainoinenkin. Pidän monenlaisista asioista kuten lavatansseista, lukemisesta, ruuanlaitosta, leipomisesta, sekä noista maataloustöistä. Olen semmoinen vanha sielu nuoressa kehossa. Minua katotaan ku jotain alakastista, ruttotautista ja saastaista olentoa, kun nuista asioista oon kiinnostunu. Myöskin semmoiset asiat kuten tupakanpoltto ja ryyppääminen tuolla kylillä, ovat kaukana minun arvomaailmasta ja mielenkiinnonkohteista. Ja minussa muut nuoret halveksuvat vielä sitä, kun oon niin kohtelias ja hyväkäytöksinen muita kohtaan, varsinkin aikuisia. Pidän keskustelemisesta ja asioiden läpikäymisestä heidän kanssaan.
Vieläkö täällä suomalaisessa yhteiskunnassamme ois sellaista nuorta, joka olis samalla asialinjalla kanssani ja jolla olis elämää kohtaan ryhdikäs ja järkevä asenne? Ja sitä minä oon aatellu, että löydänkö koskaan itselleni ees vaimoa. Jokapäivä suuresti toivon, että vastaan tulis joku sellainen joka minua ymmärtäis, ja sellainen, joka minua arvostas tällaisena kuin olen.
Vieläkö täällä suomalaisessa yhteiskunnassamme ois sellaista nuorta, joka olis samalla asialinjalla kanssani ja jolla olis elämää kohtaan ryhdikäs ja järkevä asenne? Ja sitä minä oon aatellu, että löydänkö koskaan itselleni ees vaimoa. Jokapäivä suuresti toivon, että vastaan tulis joku sellainen joka minua ymmärtäis, ja sellainen, joka minua arvostas tällaisena kuin olen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minusta vaikutat hyvältä tyypiltä :). Sinunlaisia saisi olla useampikin (ja itse olen kohta 18-vuotias, joten en kovinkaan paljon vanhempi) ja itsekkin olen vanha sielu, toisaalta ehkä vähän "jakaantunut" (tahtoisin viettää boheemia elämää kaupungissa mutta samalla tahtoisin maatilan ja elää sellaista ns. "yksinkertaista" elämää ilman draamoja ja olla sellainen maalaistyttö ja kasvattaa kasvimaata ja kaikkea sellaista) ja keskustella ihmisten kanssa OIKEISTA asioista...
Itsekin olen miltei absolutisti (en juo, korkeintaan maistan, pahaa...)
Mutta usko pois, kyllä heitä on :) Nuorena on se sosiaalinen paine olla samanlainen kuin kaikki muutkin, hyväksytty. Vanhemana ihmiset alkavat arvostaa eri asioita. Ja kyllä sinunkaltaisia nuoriakin löytyy, heidät pitää vain löytää :)
Voi, harvoin oon törmännyt nuinkin viisaita ajattelevaan kaheksantoistavuotiaaseen...
Kyllä siihen saa kovasti tehä töitä, että minunkaltaisia nuoria löytyis. Oon kauan sitä työtä tehny, ja ehtiny heitä, mutta eipä niitä vastaan oo tullu:( kyllä sitä sitten taas jaksaa, kun on päivä toiseksi vaihtunu, vaikka täytyy kyllä sanoa että välillä on niin kovin raskasta olla erilainen ihminen. Helepommalla ois saanu ystävät, jos ois ollu ns "massaporukkaa". Mutta sisimmässäni en haluais olla todellakaan sellainen...
Mutta, vielä ei oo yötöntä aamua ollu!:) Koitan vaan valaa itseeni toiveikkuutta ja valoa.