Itse laittelen vasta 57:ttä hakemusta. Olen paljon kuullut, että hakuajat ovat puolesta vuodesta vuoteen ja hakumuksia lähtee sinä aikana sadasta kahteen. Kuulostaa pahalta
Miten on kokemukset eli jos ilman suhteita on liikkeellä? Onko ktm/ di:n työnhaku todellakin noin mahdotonta?
Omat hakemukset on hiottu useamman ihmisen kanssa ja aina soitetaan perään. 56 hakemusta on nyt tullut ei vastauksen kanssa eli ei edes haastattelua vielä. Joku proffa kirjoitteli hesarissa vast´ikään, että ilman suhteita työnhaku on vaikeaa/mahdotonta.
Miten on kokemukset eli jos ilman suhteita on liikkeellä? Onko ktm/ di:n työnhaku todellakin noin mahdotonta?
Omat hakemukset on hiottu useamman ihmisen kanssa ja aina soitetaan perään. 56 hakemusta on nyt tullut ei vastauksen kanssa eli ei edes haastattelua vielä. Joku proffa kirjoitteli hesarissa vast´ikään, että ilman suhteita työnhaku on vaikeaa/mahdotonta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En ole ktm enkä di, mutta vastaan silti.
Lähetin pari vuotta sitten kiinnostaviin yrityksiin 13 hakemusta, joista yksi tärppäsi heti (yrityksellä oli juuri silloin tarvetta juuri minunlaiselleni työntekijälle). Muista ei vastausta tullut, paitsi yksi ilmoitti toimintansa loppuneen. Noin vuosi sitten lähetin 10 hakemusta, joista yksikään ei tuonut työpaikkaa tai haastattelua, muistaakseni vain yhden ei-vastauksen.
Kannattaa käyttää sähköpostia, itseltäni ainakin menisi hermot kirjeitä lähetellessä tai soitellessa, jos sen joutuisi noin monta kertaa tekemään.
Itse lähdin 2 vuotta sitten tekemään gradua vielä loppuun ja irtisanouduin silloin vuoden kestäneestä työsuhteesta. Silloin hakemiseen ei tarvittu kuin pari hakemusta. Itsellänikin tärppäsi 5:stä 2 paikkaa mistä valita.
Nyt on tilanne näköjään toinen.
t: 67 kirjoitettu =)
Itselläni on riittänyt yleensä muutama hakemus. Esim. puolisen vuotta sitten etsin uutta työpaikkaa, ja lähetin kaksi hakemusta, toinen tärppäsi. Muutama vuosi takaperin vaihdoin työpaikkaa kolmen työpaikkahakemuksen voimalla...
Pisin haku oli valmistumisen jälkeen, jolloin lähetin kahdeksan hakemusta ja kävin kahdessa haastattelussa. Ilmeisesti minulla on rima turhan alhaalla (tai palkkavaatimus) :)
Minulla on korkea-asteen tutkinto tietotekniikasta, vaikka en ole koskaan suoranaisesti tehnyt ko. hommia ;)
10 hakemusta olen tämän vuoden puolella laittanut, näistä kolme avointa ja kahteen on tullut peräti ei-vastaus. Olen hakemassa tietylle paikkakunnalle toiselta paikkakunnalta, mieheni siellä uudella paikkakunnalla on ilmoitellut kaikille tutuilleen myös.
Kiirettä ei ole ollut, koskapa olen ihan hyvässä työpaikassa täällä. Tulevalta paikkakunnalta ei tunnu samantasoista paikkaa löytyvänkään, joten olen hakenut aika monenlaisia paikkoja. Nyt alkaa kuitenkin kärsimättömyys iskeä, enkö koskaan pääse muuttamaan... (tämä paikkakunta ei meille muuten sovi yhteiseksi asuinpaikaksi).
Minkä "tasoisia" paikkoja olet hakenut, ktm ja haetko ympäri Suomen?
haen stadin suunnalta ja myyntipäällikkö yms tyyppisiä hommia, mitä olen aiemminkin tehnyt. Nyt kaikki vaan puhuu, ettei töitä hakemalla saa kun tulee koulunpenkiltä.
Ei tuo näy helppoa olevan vaihtaessakaan, vaikka on pitkä työkokemus takana. Minullakin on erityyppisiä töitä vaikkakin olen samassa firmassa tehnyt. Mutta pikkukaupunkiin hakemassa joten eipä siellä juuri ole tarjollakaan. Mieheni sanoi kyllä vähän samaa että suhteet vaikuttaa aika tavalla työnsaantiin.
Lykkyä vaan, meille molemmille...
Voivoivoi pientä prinsessaa...
Hei oikeesti jos oot hakenut yli 50:tä työpaikkaa, niin otapa nyt järki käteesi.. Jotain on pielessä.
-Pyydätkö liikaa liksaa (yli 3000)?
-Haetko liian vaativia tehtäviä ilman työkokemusta?
-Pystytkö katsomaan peiliin?
Ite hain viittä paikkaa valmistumisen jälkeen. Neljään tuli haastattelukutsu. Otin jo toisen paikan vastaan (paras vaihtoehto) ja peruutin kaksi haastattelua.
DI-opinnot kesti melkein 7 vuotta, mutta kävin koko ajan koulutusta vastaavissa osa-aik. töissä. Silloin otti päähän jättää dokailuja keskellä viikkoa väliin, mutta nyt on kunnon duuni ja kova palkka vastavalmistuneeksi.
Kyllä kannatti hankkia kunnon työkokemus ja venyttää koulua pidempään! Oikeesti.
Sääli että monet ekonomit, maisterit ja mitkälie luulee että ilman työkokemusta pääsee koulutusta vastaaviin "hyviin" töihin. Valitettavasti se ei pidä paikkaansa, vaan akateemisen koulutuksen hankkineet nuoret ihmiset joutuvat alimpiin toimihenkilötehtäviin jne. yhä useammin.
Ehkä di-koulutuksella saa helpommin oman alan töitä, mutta sama tilanne voi tulla sielläkin vastaan.
SIIS: tehkää jo kouluaikana töitä ja hankkikaa työkokemusta muualtakin kuin puisto-osastolta ja mäkkäristä.
lisäksi: Noissa lukuisissa haastatteluissa käyneelle vinkiksi ihan sitten ulkonäköjuttukin. Eli laittaudu haastatteluihin, ylipukeudu hieman. Näyttävät ja kauniit ihmiset saavat todistetusti parempia työ/uramahdollisuuksia.
piste.
Tuosta paistaa jo niin täydellisen itseriittoinen omahyväisyys, että lienee vain turhaa naputtaa pientä universumia rikki.
"SIIS: tehkää jo kouluaikana töitä ja hankkikaa työkokemusta muualtakin kuin puisto-osastolta ja mäkkäristä."
Ei toimi jos niitä töitä ei ollut tarjolla osa-aikaisena opiskeluaikanakaan. Vai unohtuiko jo kova kilpailu pelkistä kesätöistä? Mukavaa kun on ollut onnea, mutta älä kuvittele sen oikeuttavan pitämään itseäsi jonain muuna kuin olet - onnekkaana.
Hah. Onnellahan se uraputki aina luodaan. Ja työhakemus vastaa lottokuponkia. NOT!
Toki onneakin pitää hivenen olla, mutta kyllä ne kunnon mahdollisuudet yleensä ansaitaan ahkeruudella ja muilla hyveillä.
Itse olen onnistunut saamaan työpaikkani opiskeluaikana sekä ylennyt niissä sillä keinolla, että olen osannut tehdä hommani! PRKL.
Ja tässä KTM-2:lle pikku ekonomivitsi (tunnethan tasosi):
-Mitä diplomi-insinööri sanoo ekonomille McDonaldsissa?
-Big Mac ja Cokis, Kiitos.
Omasta kokemuksesta tiedän, että vastavalmistuneen on vaikea saada töitä. Pääainevalinta ratkaisee paljon, esim. markkinoinnin alan töihin hakee tällä hetkellä n. 400 ihmistä (jos ilmoitus esim. Hesarissa). Yritä siinä nyt sitten erottoutua. Ja kun ei saa töitä, ei saa työkokemustakaan. Itse hain puoli vuotta ennen kuin tärppäsi.