APUA,pelottaa?

apuaaaa1

Olen ollut jo jonkin aikaa raskaana ja olin tosi innoissani aluksi varsinkin koska minusta on aina kiehtonut ajatus millainen omasta lapsesta tulee,no on tähän asti ihan hyvin selvitty eikä ole pelottanut synnytys tai mikään mutta nyt alkaa pelottaa minulla on tosi matala kipukynnys ja pelkään sairaalloisesti sairaaloita, leikkauksia ja kaikkia kanyyleita, piikkejä tai mitä vaan ihon alle laitettavaa! :( En ole ikinä joutunut sairaalaan joten siksi kahta kauheammin kun tilanne tulee synnytyksessä aika uutena sitten! Pelottaa ihan hirveesti ne kivut, tiedän että saa puudutuksia mutta pelkään sitten niitä piikkejäkin, mitä jos pyörryn synnytyksessä..:? tai vaikka kuolen...? olen pienikokoinen ja paikat voi revetä , eikö siihen verenhukkaan voi kuolla.
.. olen vakavissa pohtinut aborttia tämän takia. Hirvittää, apua puhukaa mulle nyt järkeä kertokaa miten selviän!

4

225

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Abortista

      sen verran että se sattuu kamalasti, jos sen tekee lääkkeellisenä niin siinä tavallaan synnyttää, supistukset voivat olla todella kamalia.
      Kaveri joutui tekemään lääkkellisen tyhjennyksen keskeytyneen keskenmenon takia ja sanoi että makasi kippurassa vessanlattialla koska sattui niin paljon että pystyi tuskin hengittämään.
      Että jos pelkäät kiua niin abortti ei kyllä ole vaihtoehto. Synnytyksen jälkeen sinulla on kuitenkin palkintona se oma rakas lapsi.

      • ............

        Ei nyt aina ihan niinkään. Olen tehnyt lääkkeellisen abortin enkä pahemmin kipuja tuntenut. Kyllä sitä varten saa tehokkaat kipulääkkeet jotka hyvissä ajoin otettuna auttavat.
        Mutta siis synnytyspelon takia ei aborttia kannata tehdä! Saat apua kyllä noihin pelkoihin kun neuvolassa asiasta puhut. Minäkin pelkäsin pyörtyväni synnytyksessä yms. pelkkä verikoekin on saanut minut pyörtymään. Mutta raskausajan ehtii työstää noita pelkojaan ja itse menin lopulta hyvillä mielin synnyttämään. Ja hyvin se synnytyskin meni :)


    • plussa1

      Kannattaa neuvolassa puhua peloistasi, ja saat ehkä lähetteen pelkopolille, missä voit käydä ammattilaisten kanssa asioita läpi, vaihe vaiheelta.

      Sen verran voin lohduttaa, että hyvin harva enää kuolee synnytyksessä sairaalassa.

      Pelko on pahin vihollisesi tällä hetkellä, koska pelko lisää kivun tuntemuksia ja nostaa stressitasoasi.

      Mutta ehdottomasti nyt vain ammattilaisten kanssa juttelemaan, ja puimaan pelkojasi, ei aborttia kannata synnytyspelon takia tehdä!

      • Yhden äiti

        Mullakin oli kovat pelot raskausaikana. Kun sain tietää olevani raskaana, mietin ehkä itsekin aborttia. Ja vain kovan synnytyspelon takia. Asiasta puhuttiin neuvolassa ja pelkopolilla. Pelkäsin alatiesynnytystä ja sektiota yhtä paljon. Olen myös hyvin piikkikammoinen. Enkä koskaan ennen ollut sairaalassa, joten sekin ahdisti... Rv 36 jotain huomattiin ihan normaalilla kontrollikäynnillä, että vauva on perätilassa. Minä ensisynnyttäjä. Automaattisesti tuli sektiopäätös. Kyllä pelotti! Pelkäsin, ettei puudutus toimi oikein. Pelkäsin kuolevani verenhukkaan. Pelkäsin panikoivani leikkauspöydällä.

        Kun sovittu sektiopäivä sitten koitti, kaikki eteni omalla painollaan. Ripeällä tahdilla ja ihana henkilökunta kevensi tunnelmaa :) kaikki sujui niin hyvin kuin toivoa voi, piikkejäkin olin pelännyt turhaan. Itse operaationkin koin helppona ja olo oli koko ajan hyvä. Toipuminenkin oli nopeaa. Nyt 2,5kk vanhan tyttövauvan äitinä olen todella onnellinen, että päätin olla tekemättä aborttia. Tyttö on, niin kliseiseltä kuin ehkä kuulostaakin, paras asia elämässäni :) voin jopa ajatella, että haluan joskus toisenkin lapsen. En vielä, olkoon tuo ensimmäinen nyt se silmäterä ainakin pari vuotta ;) mutta jos joskus uudelleen raskaudun, yritän olla pelkäämättä tulevaa synnytystä/sektiota etukäteen.

        Kaikki menee hyvin, luota siihen. Ja kun se lapsi syntyy, se on kaiken sen arvoista :)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä sä pelkäät

      Ettei tää etene?
      Ikävä
      101
      3761
    2. Satuit vain olemaan

      Ensimmäinen joka avasi minussa sen nähdyksi ja rakastetuksi tulemisen puolen. Pitäisi vain muistaa että et ole ainoa. Se
      Ikävä
      48
      2681
    3. Vieläkö toivot, että kuulisit

      Minusta? Vai suutuitko kun en pystynyt vastaamaan sinulle?
      Ikävä
      114
      2519
    4. 24/7 sinä mielessä, ihan jatkuvalla syötöllä

      Aamulla herätessä, päivällä melkein nonstop, illalla nukkumaan mennessä, öisin herätessä. Mikä viddu tässä on 🤣
      Ikävä
      39
      2008
    5. Jotain pitää nyt keksiä että sinut näkisi

      Ensiviikolla viimeistään. Tälle on pakko saada kunnon piste tai sitten aloitetaan loppuelämä yhdessä, tulen hulluksi muu
      Ikävä
      30
      1797
    6. Mulla tulee vaan niin

      Paha olo siitä mitä teidän välillä on. Vaikka se on sun päätös mitä haluat. Tuntuu että menetän jotakin vaikka tiedän et
      Ikävä
      22
      1571
    7. Rakastan sua

      Tänäänkin, eilenkin, varmaan huomennakin..
      Ikävä
      27
      1542
    8. En tunne, en ymmärrä

      enkä muista 😱
      Ikävä
      22
      1348
    9. Mitkä olivat viimeiset sanasi ikävoinnin kohteellesi

      Ja milloin? Mitä olisit sanonut jos olisit tiennyt että ne jäävät viimeisiksi -ainakin toistaiseksi?
      Ikävä
      70
      1295
    10. Olikohan se

      Kuitenkin niin, että kiinnostuit minusta ihan tosissaan. Loukkaannuit, kun en ollutkaan valmis tapaamaan sinua.. Pelkäsi
      Ikävä
      8
      1281
    Aihe