Olen ihmetellyt mikä minussa on vikana kun en voi ajatellakkaan parisuhdetta. Se todella on vastemmielistä että pitäisi olla ja elää jonkunkanssa samassa kämpässä. Seksistä kyllä pidän ja olen aktiivinen, hellä ja hellivä.
Olen toki seurustellut tässä taannoin monta vuotta. Koin ne ajat (viikonloput/lomat) joita oltiin koko ajan yhdessä niin ahdistavana. Seksi oli hyvää siinä ei ongelmaa. Muuten tökki. Minua oikeasti säälittää katsoa avio/avopareja ajattelen heistä että siinä toista pidetään vankina ja yritetään muovata jommankumman ajatusmallin mukaiseksi.
Nyt kun olen ollut yksin niin kaikki on OK. ei ahdista, mutta heti jos joku mies haluaisi suhteen kiinteämmäksi niin jätän.
Olenko erakko luonne joka haluaa itselleen vain rakastajan ei muuta.
Olen toki seurustellut tässä taannoin monta vuotta. Koin ne ajat (viikonloput/lomat) joita oltiin koko ajan yhdessä niin ahdistavana. Seksi oli hyvää siinä ei ongelmaa. Muuten tökki. Minua oikeasti säälittää katsoa avio/avopareja ajattelen heistä että siinä toista pidetään vankina ja yritetään muovata jommankumman ajatusmallin mukaiseksi.
Nyt kun olen ollut yksin niin kaikki on OK. ei ahdista, mutta heti jos joku mies haluaisi suhteen kiinteämmäksi niin jätän.
Olenko erakko luonne joka haluaa itselleen vain rakastajan ei muuta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sit vaan se rakastaja. Tee vaan pelisäännöt selväksi alusta asti, ettei mene kinkkiseksi.
mikä ihme oletus se on, että jos seurustellaan niin asutaankin yhdessä?
Hyvänen aika ei tietenkään asuta yhdessä, mutta vietetään aikaa viikonloput ja lomat yhdessä. Muuten tietenkin omat kämpät. Mutta jo nuo pidempiaikaiset yhdessä olot oli kidutusta.
mikäs tässä on ongelma? ollaan yhdessä esim tyyliin ilta-yö-aamupäivä, jonka jälkeen sitten mennään omaan kotiin. ei tule ahdistusta ja saadaan omaakin aikaa
suhde säilyy tuoreempana-toimivampana kun ei olla 24/7 nokat vastakkain
kun molemmat ihmiset ovat tälläisiä ketkä tarvitsevat sitä omaakin aikaa niin homma toimii. ei tietenkään saata toimia sellaisen kanssa joka on tottunut siihen, että ollaan kokoajan yhdessä
Et ole tavannut ihmistä, joka pistää pääsi sekaisin ja jonka takia tekisit ihan mitä tahansa. Se on paras tunne maailmassa.
En minäkään voisi kuvitella asuvani kenenkään kanssa. Viikonlopun verran olen yleensä ihan hyvin kestänyt, mutta se myös riittäisi minulle.
Ei kenenkään ole pakko tehdä jollain tietyllä tavalla edes parisuhteessa. Tärkeintä on, että riittävän ajoissa puhutaan asiasta niin ettei toinen luo mielessään ihan vastakkaisia odotuksia.