Moikka! Minua on vaivannut tämä asia jo pitkän aikaa ja haluan nyt hakea ulkopuolista mielipidettä asiaan.
Tapasin 2010 aivan mahtavan miehen, jonka kanssa olen nyt kihloissa ja asumme yhdessä. Rakastan miestäni aivan mielettömästi ja näen meillä olevan yhteinen tulevaisuus. Ongelmanani on miehen perhe ja exä.
Mies seurusteli ennen minua kaksi vuotta erään naisen kanssa. Miehelläni on suuri perhe, jotka ottivat naisen avosylin vastaan. Mieheni ja naisen ero oli todella myrskyinen ja he eivät ole olleet väleissä enää sen jälkeen. Ongelmana on nyt vain se, että exä ei ole erosta huolimatta poistunut heidän elämästään. Exä on ihan joka paikassa mukana! Ristiäiset, häät, illanistujaiset ihan mitkä tahansa tilaisuudet ja hän on paikalla. Vaikka nainen on joka paikassa mukanamme, ei hän puhu minulle tai miehelleni sanaakaan. Istuu nurkassa hiljaa, ja kun yritän keskustella hänen kanssaan vastaukset ovat lyhyitä ja hän ei anna itsestään mitään.
Minua ahdistaa aivan kamalan paljon, että kun ihmiset eroavat ei MINUN mielestäni kuulu perheeseen jäädä. Itselleni ei tulisi mieleenkään mennä kahville entiselle anopille kun paikalla ovat myös entiseni ja hänen nykyinen kumppaninsa. En ole mustasukkainen naisesta! En pelkää, että mies haluaa hänet takaisin ja jättää minut. Naisella on uusi mies ja asuu tämän kanssa. Ahdistaa se, että tunnen jääväni kakkoseksi. Meitä vertaillaan toisiimme, ja ei tunnu kovin mukavalta kun miehen perhe keskustelee "vanhoista hyvistä ajoista" siitä kuinka he yhdessä tekivät asioita. Exä estää minua tutustumasta miehen perheeseen.
Tilanne kärjistyi viime kesänä kun pinna meni niin kireälle, että päätin laittaa naiselle viestin. Siitä syntyi kamala riita, jonka päätteeksi exä ja minä päätimme tavata. Saimme asiat sovittua ja syy puhumattomuuteenkin selvisi. Nainen oli vihainen koska olin kuvioissa kun miehen ja naisen ero ei ollut selvä. olin ns "toinen nainen"
Nyt exän ja minun välit ovat "kunnossa"
Se ehkä suurin ongelma on miehen perhe ja yksi siskoista. Sisko manipuloi jokaista perheen henkilöä ja häntä pidetään kuin ylijumalana! Mielestäni hän on kamala selkäänpuukottaja ja hyvin itsekäs ihminen. Sisko on exän parasystävä. Exä on siis paikalla siskon takia. Olen puhunut siskon kanssa siitä että meitä vaivaa naisen paikalla olo, ja vastaus on joka kerta ollut : "Me olemme kaikki aikuisia ihmisiä ja minun ja mieheni tulee vain hyväksyä tilanne" Hyväksyn siskon ja exän ystävyyden ja olen oppinut elämään asian kanssa, mutta näen että se haittaa miestäni, joka ei uskalla perheelleen sanoa mitään. En sanoisi minäkään jos eron jälkeen äiti sanoisi, että hyväksy tilanteeseen exä on mukana loppuelämämme.
Miehelläni on kaksoisveli ja tarkoituksena on heille järjestää yllätyssyntymäpäivät. Exä on tulossa paikalle. Utelin mieheltäni miltä hänestä tuntuisi naisen paikalla olo. Hän sanoi ettei iki maailmassa halua häntä sinne. Sanoin siskolle tästä ja vastaus oli "exä on miehen veljen kaveri ja eritoten mun! Mieheni pitää vain hyväksyä tilanne!" Olen todella vihainen! Miksei miehen perhe ajattele mieheni tunteita? Kyseessä on HÄNEN syntymäpäivänsä! Veli tuskin kuolee siihen että yksi kolmestakymmenestä ihmisestä ei ole paikalla. Siskolle asia on aivan ylitsepääsemätön. En tiedä mitä minun pitäisi tehdä? Perhe on aivan sekaisin ja tilanne vaivaa. Itselläni ei ole pokkaa nousta siskoa vastaan. Eikä miehelläkään. Pitääkö meidän vain hyväksyä tilanne? Yritän olla tilanteessa kypsä ja aikuinen, mutta kun ei tunnu hyvälle!! APUA! Tätä menoa exä voi olla kaasoni häissämme!
Tapasin 2010 aivan mahtavan miehen, jonka kanssa olen nyt kihloissa ja asumme yhdessä. Rakastan miestäni aivan mielettömästi ja näen meillä olevan yhteinen tulevaisuus. Ongelmanani on miehen perhe ja exä.
Mies seurusteli ennen minua kaksi vuotta erään naisen kanssa. Miehelläni on suuri perhe, jotka ottivat naisen avosylin vastaan. Mieheni ja naisen ero oli todella myrskyinen ja he eivät ole olleet väleissä enää sen jälkeen. Ongelmana on nyt vain se, että exä ei ole erosta huolimatta poistunut heidän elämästään. Exä on ihan joka paikassa mukana! Ristiäiset, häät, illanistujaiset ihan mitkä tahansa tilaisuudet ja hän on paikalla. Vaikka nainen on joka paikassa mukanamme, ei hän puhu minulle tai miehelleni sanaakaan. Istuu nurkassa hiljaa, ja kun yritän keskustella hänen kanssaan vastaukset ovat lyhyitä ja hän ei anna itsestään mitään.
Minua ahdistaa aivan kamalan paljon, että kun ihmiset eroavat ei MINUN mielestäni kuulu perheeseen jäädä. Itselleni ei tulisi mieleenkään mennä kahville entiselle anopille kun paikalla ovat myös entiseni ja hänen nykyinen kumppaninsa. En ole mustasukkainen naisesta! En pelkää, että mies haluaa hänet takaisin ja jättää minut. Naisella on uusi mies ja asuu tämän kanssa. Ahdistaa se, että tunnen jääväni kakkoseksi. Meitä vertaillaan toisiimme, ja ei tunnu kovin mukavalta kun miehen perhe keskustelee "vanhoista hyvistä ajoista" siitä kuinka he yhdessä tekivät asioita. Exä estää minua tutustumasta miehen perheeseen.
Tilanne kärjistyi viime kesänä kun pinna meni niin kireälle, että päätin laittaa naiselle viestin. Siitä syntyi kamala riita, jonka päätteeksi exä ja minä päätimme tavata. Saimme asiat sovittua ja syy puhumattomuuteenkin selvisi. Nainen oli vihainen koska olin kuvioissa kun miehen ja naisen ero ei ollut selvä. olin ns "toinen nainen"
Nyt exän ja minun välit ovat "kunnossa"
Se ehkä suurin ongelma on miehen perhe ja yksi siskoista. Sisko manipuloi jokaista perheen henkilöä ja häntä pidetään kuin ylijumalana! Mielestäni hän on kamala selkäänpuukottaja ja hyvin itsekäs ihminen. Sisko on exän parasystävä. Exä on siis paikalla siskon takia. Olen puhunut siskon kanssa siitä että meitä vaivaa naisen paikalla olo, ja vastaus on joka kerta ollut : "Me olemme kaikki aikuisia ihmisiä ja minun ja mieheni tulee vain hyväksyä tilanne" Hyväksyn siskon ja exän ystävyyden ja olen oppinut elämään asian kanssa, mutta näen että se haittaa miestäni, joka ei uskalla perheelleen sanoa mitään. En sanoisi minäkään jos eron jälkeen äiti sanoisi, että hyväksy tilanteeseen exä on mukana loppuelämämme.
Miehelläni on kaksoisveli ja tarkoituksena on heille järjestää yllätyssyntymäpäivät. Exä on tulossa paikalle. Utelin mieheltäni miltä hänestä tuntuisi naisen paikalla olo. Hän sanoi ettei iki maailmassa halua häntä sinne. Sanoin siskolle tästä ja vastaus oli "exä on miehen veljen kaveri ja eritoten mun! Mieheni pitää vain hyväksyä tilanne!" Olen todella vihainen! Miksei miehen perhe ajattele mieheni tunteita? Kyseessä on HÄNEN syntymäpäivänsä! Veli tuskin kuolee siihen että yksi kolmestakymmenestä ihmisestä ei ole paikalla. Siskolle asia on aivan ylitsepääsemätön. En tiedä mitä minun pitäisi tehdä? Perhe on aivan sekaisin ja tilanne vaivaa. Itselläni ei ole pokkaa nousta siskoa vastaan. Eikä miehelläkään. Pitääkö meidän vain hyväksyä tilanne? Yritän olla tilanteessa kypsä ja aikuinen, mutta kun ei tunnu hyvälle!! APUA! Tätä menoa exä voi olla kaasoni häissämme!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olin naimisissa 12-vuotta ja tulin miehen perheen kanssa läheiseksi. Eron jälkeen olen edelleen mukana. Olin synttärijuhlissa, juhannuksen vietossa, kävin jouluna. Miksi en olisi? Ei ne välit kuulu koko sukuun katketa. Meillä ei ole edes lapsia mutta ex-mieheni perhe toivottaa edelleen tervetulleeksi. Ei ne sukulaiset ala sinusta pitämään jos savustat ihmisen ulos. Voivat tehdä sen miehesi takia mutta samalla rakennat aidan itsesi ja niitten välille. Ja sanoit vielä olleesi kakkonenkin....
Ongelma on se, että perhe ei ota miehen tunteita huomioon. Minulla ei ole naista vastaan mitään ja pidän hänestä, mutta tuntuu pahalta katsoa vierestä kun mies kärsii. Ja mielestäni mieheni tunteet ovat tärkeämmät kuin exän. Tarkoitus ei ole "savustaa" ketään ulos. En halua korvata tätä naista, se ei missään nimessä ole tarkoitus. Tavoitteeni ei ole olla anopin lempi miniä tai sisarusten parasystävä. Jos suku ei minusta pidä -voi voi! Haluan vain, että jokaisella osapuolella olisi hyvä olla tilanteessa. Nyt asia ei ole niin!
Onko miehesi aikuinen? Jos on, niin hän kykenee ihan itse selvittämään asian. Et ole hänelle äiti eikä sinun tehtäväsi ole ratkaista hänen ongelmiaan. Ymmärrän sen, että sinustakin tuon exän mukanaolo on outoa, mutta et voi kääntää sitä niin, että teetkin tässä vain palvelusta miehellesi.
Miten sinun mies sitten hoiti eron?
älkää menkö miehesi kanssa tilaisuuksiin jossa exä on. yksinkertaista.
eiköhän sitä aleta pikkuhiljaa järjestämään erilaisia tilaisuuksia jonne mietitään paremmin ketä kutsutaan kun te jättäydytte niistä pois
Miksi yrität väkisin puhua exälle, anna hänen olla rauhassa. Ei ole mitään järkeä väkisin tunkea toisen seuraan. Et voi saada välejä hyviksi koskaan.. sataprosenttisesti. Ellei sitten löydy yhtäkkiä joku yhteinen sävel. Sitä ei löydy jos et ymmärrä hänen tuntemuksiaan täysin ja mitä mies teki. Miehen pitäisi korjata menneet teot jättäessään hänet kuin roskan maahan ilmeisesti. Kaikkea ei voi edes korjata enää, rikki.
Se on miehen perheen asia lopulta, jos he kutsuvat exän mukaan. Et voi kuin olla poissa juhlista itse (kannattavaa) tai kestää nurkassa olevaa exää. Ehkä hän on miehen vuoksi ja perheen vuoksi siellä. Ei sinun vuoksesi. En osaa sanoa onko tunteita mieheen, mutta hän on kokenut vääryyttä miehen taholta todennäköisesti. Perhe tietää varmasti että nainen voi loukata sinua tai eivät ajattele muiden tunteita riittävästi. Mutta myös sen tietävät, että se pitäisi jotenkin sietää...ilmeisesti? Ikävää. On se outoa että ex ja uusi on samassa suvussa tai juhlassa yhtä aikaa! Itse en tekisi niin kenellekään. Muistan kerran, kun erään miehen ex-nainen oli ystävä miehen äidin kanssa ja yökyläili siellä. :O
Anoppi pitää ehkä myös ex naisesta tai suku. Et pääsen exän paikalle suvussa nyt juuri - vielä. Unohda paikkasi hankalassa suvussa tai heidän miellyttämisensä puoliväkisin - ja keskity mieheen. -Mies hoiti eron väärin jos olit toinen nainen.... Jäi selvittämättömiä asioita exnaiselle ja miehelle. Se on täysin väärin exää kohtaan tehty. Vaikka miehen rakkaus saattoi tulla yhtäkkiä, mutta jossain hän seuraa kai haki silloin.. Ei ihme että exnainen on vihainen, pitääkin olla! Olet ehkä sinisilmäinen miehen suhteen, hän voisi sinunkin tilalle ottaa lennossa toisen - jos et olisikaan sopiva hänen mielestään. "Vika" ei ole siis exässä vaan, vaikka suhteessa onkin kaksi osapuolta luonteineen, vaan miehessä eroamistavan suhteen. Suvulla onneksi riittää sympatiaa naiselle(?) jos miehellä ei sitä ole. Ei tosin voi tietää minkälainen heidän suhteensa oli, mies kertoo ehkä vain oman näkemyksensä kaikesta.
Miehen pitäisi ymmärtää naisen suuttumusta hieman, vaikka on itse vihainen. Sen sijaan hän vihaa ja välttää toista? Heti kun otti uuden. On siinäkin kanssa mies. Vai onko parempi selitys olemassa? Sisko voi olla hankala - eikä exnainen näe sitä. Hän on kuitenkin kaveri siskon kanssa. Miksi et itse ole poissa suvun juhlista?? Miksi veljen juhlat sinua niin kiinnostavat? Itse en menisi koko ajan suvun mukaan joka juhlaan. Tai keskittyisin muuhun kuin exnaiseen, ehkä. Toki se voi häiritä pahasti. Onnea jatkoon - ehkä keksitte jonkun ratkaisun asiaan omalla tavallanne. Mun ratkaisu olisi pysyä poissa suvun kekkereistä. Kaksin voi viettää tunnelmallista iltaa.
Miehellä pitäisi olla mu*aa sanoa asioita perheelleen suoraan. Mutta perheellä on oma pää. Heidän pitäisi ajatella, etteivät loukkaa sinua mitenkään ja kutsumalla exää kaikkiin paikkoihin!
Sekin että kuka on suvussa kenenkin puolella tai pitää kenestäkin enemmän. Uskon että suvussa on myös sinusta pitäviä tai molemmista. Itse en tosin luota kehenkään 30 vuotiaana, ellei ole varmaa että joku pitää.
Sinun syy ei ole suvun kiistat, eikä miehen ja exän tapahtumat. Ehkä heillä ei ollut rakkautta sitten enää, ainakaan miehellä.
No jos exä on siskon ystävä niin miksi heidän ystävyytensä pitäisi katketa teidän suhteen takia?
Mies varmaan osaa itse hoitaa asiat ja todeta perheelleen ettei halua tätä ihmistä paikalle. Se ei ole sinun tehtäväsi sanoa. Et voi mennä toiselle ihmisille sanomaan hänen ystävyyssuhteista ja pyytää niitä lopettamaan sinun vuoksesi. Ja vain sen takia että tämä nainen sattuu olemaan nykyisen miehesi exä.
Sisko ja exä ovat ystäviä. Ja sinun on vaan se kestettävä. Ja jos mies ei sitä kestä,hän varmaan sen sanoo näille ihmisille.
Meidän suvun tilanne meni niin, että lopulta aikuisten lasteni isä oli kutsuttu isäni hautajaisiin. Sisareni möläytti onneksi, annoin surevien olla rauhassa. Asiassa kuvaavaa oli, että lasteni isä itse väitti puh. ettei ollut vuosiin ollut isääni missään yhteydessä.
Ei ne kutsut turhille tule... Mutta, aidot voi äänestää jaloillaan toisten takia.
Ei ne ole sukukuviot helppoja.
Huippu että yksi sisarus kolmea osakasta käski(vastikkeetta) luopumaan pesäosastaan. Voitte arvata mitä kaikkea ajattelin, sen surun lisäksi. Jota piti surra yksin.
Poikani toki oisivat vieneet minut hautajaisiin, mutta itkin niin, ettei minusta ollut lähtijäksi. Kun en silloin, tänäänkään ole sukulaisiltani saanut mitään selitettä senaikaiseen.
En ole kriminaali, en suvun rahoilla elänyt, en ylipäätään vaivannut noin 15- v. lähtien vanhempia tai sukua elämälläni.
Katsoin, että parempi, kun välit poikki, jos originaalina lapsena en "minkään häiritsemättä", voi isäni hautajaisiin mennä.
Asiasta on yli 2 v. helpottaa, muttei unohdu.