Mua ärsyttää poikaystäväni,tulevan mieheni vanhemmat, se ei tunnu kauheen kivalta kun ollaan kuitenkin menossa naimisiin, mutta joskus ne vaan on niin rasittavia. Puuttuvat kaikkiin asioihin ja ovat aina neuvomassa ja niin olevinaan.
Pahinta on että mulla oli ennen mukavat, ihanat "appivanhemmat" mun ex:än vanhemmat, jotka olivat huippuja, ovat vieläkin monien vuosien jälkeen, näin heidät juuri ja halailivat mua ja juteltiin kauan. Monesti sanoivat silloin ennen että rakastavat mua ja että olen heille kuin oma tytär.
Nämä nykyiset,tulevat eivät halaa juuri koskaan, ehkä joskus syntymäpäivänä, ja ovat aina kaikkia mitä ikinä teemme niin vastaan, tuntuu tosi kurjalta. Pelottaakin että muuttuukohan tilanne koskaan paremmaksi..
Pahinta on että mulla oli ennen mukavat, ihanat "appivanhemmat" mun ex:än vanhemmat, jotka olivat huippuja, ovat vieläkin monien vuosien jälkeen, näin heidät juuri ja halailivat mua ja juteltiin kauan. Monesti sanoivat silloin ennen että rakastavat mua ja että olen heille kuin oma tytär.
Nämä nykyiset,tulevat eivät halaa juuri koskaan, ehkä joskus syntymäpäivänä, ja ovat aina kaikkia mitä ikinä teemme niin vastaan, tuntuu tosi kurjalta. Pelottaakin että muuttuukohan tilanne koskaan paremmaksi..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minkälaiset ovat suhteet omiin vanhempiisi, kun noin kaipaat appivanhempien halailuja ja rakkaudenvakutuksia? Saatko niitä omilta vanhemmiltasi vai oletko jäänyt niitä vaille?
Entä onko appivanhemmillasi yleensä tapana halailla, edes poikaansa? Ihmiset ovat niin erilaisia, ja aluksi toisten temperamentti ja tavat tuntuvat oudoilta.
Jos kaikki ihmiset olisivat mukavia, ihminen eläisi ikään kuin laput silmillä ja kuvittelisi, että kaikki ovat samanlaisia kuin hän itse. "Vaikeat" ihmiset opettavat meitä eniten.
Sitä sinun ei tietenkään tarvitse sietää, että appivanhempasi puuttuvat teidän asioihin. Mutta kannattaa miettiä, miten asian hoitaa - ystävällinen mutta jämäkkä puhetapa on parempi kuin "rähjääminen".
Tärkeintä on, että miehesi ja sinä olette tässä asiassa samalla puolella.
älä koskaan anna appi vanhempiesi kääntää miehesi päätä meille kävi näin että kun exsäni vanhemat pitänyt minusta niin he hommasivat meidän välille riitaa ja aivopesivät exsäni uskomaan kaikki asiat mitä he sanoivat ajatelaan vaikka näin että he pitävät sua ehkä uhkana jollaintavalla kun pelkäävät menetävänsä lapsensa tee heille selväksi että siitä ei ole missään nimessä kysymys
ne sinun appi vanhempasi ei ole henkisesti valmistautuneet naimisiin menoone ja seurusteluune pidä miehesi puolia ja luotakaa toisiine älkääkä anta minkään tai kenenkään vaikutaa millään tavalla te olette vain te kaksi siitä tulee suhde nyt en enään vaivaa päätäsi enempään mutta tämä on minun mieli piteeni vaikka olen vasta 24v mutta opin jotain 4 vuoden suhteesta ja luuen että osa ainakin voi pitää paikkansa
et ainakaan peruskoulussa ole oppinut. Pilkkuja ja pisteitä kannattaa käyttää. Teksti nimittäin kummasti selvenee. Selvät yhdyssanatkin olisi hyvä osata (esim. mielipide, appivanhemmat).
Mistä teitä kaiken maailman besserwissereitä oikein sikiää ja riittää joka tuuttiin kuivia leukojanne louskuttamaan? Ei tämä ole mikään oikeinkirjoituksen kurssi, vaan keskustelupalsta.
Täällä vaihdetaan ajatuksia, ne täällä kiinnostavat. Ja Gonzolla oli ajatuksia, vieläpä aiheeseen liittyen.
Tee meille palvelus. Ole ystävällinen ja sulje tietokoneesi. Mene pitkäksesi sängyllesi ja pohdi seuraavaa: Josko muuttaisit pienehköön saksalaiseen kylään ja ryhtyisit päätöinäsi tarkkailemaan liikennettä. Vaikka saksalaiset tunnetusti tarkkoja ovatkin, aina voi joku kuitenkin syyllistyä liikennerikkeeseen. Sinä voisit aina sellaisen havaittuasi rientää oikopäätä paikalle, kehottaa kuljettajaa avaamaan sivuikkunan ja huomauttaa asiasta.
Oppisit kyllä nopeasti saksalaisten liikennesääntöjen pienimmätkin hienosäädöt, olethan oppinut suomen kieliopinkin noin ihailtavasti.
Eikä tarvitse pelätä, että joku ihmettelisi. Saksalaiset ovat kyllä tottuneet.
Ja ennen kaikkea, sinä pääsisit toteuttamaan ihmisyyttäsi ominaislaatuasi vastaavalla tavalla. Voisit elää onnellisen elämän ja nähdä työsi palkitsevat hedelmät aivan toisella tavalla kuin täällä, missä tuskin koskaan tulee jokainen pilkku olemaan oikealla paikallaan.
(Eikä tietysti sovi vähätellä sitäkään seikkaa, että samalla meillä olisi täällä yksi kaltaisesi vähemmän.)
Toivotan Sinulle menestystä!
... odottaa rikkonaisen perheen reppanalta, hyvä että tarkkiksella hänet edes opetettiin lukemaan ja auttavasti kirjoittamaan. Onneksi oma tyttäreni ei koskaan edes katsoisi tuollaisen linnakundin perään -- tuntevat nimen "white trash".
ei tule muutumaan tiedän sen kokemuksesta mulla oli sama tilanne mutta toiste päin koska olen mies ja nämä appi vanhemat eivät alun perinkään pitäneet minusta koska pelkäsivät menetävänsä tytärensä mutta älä luovuta missään tapauksessa muista hitaasti hyvä tulee ite tulin just rosiksesta missä olin just exsääni vastaan ja sieläkin tämä anopin piti olla haukkana paikkan päälä kuiskailemassa komentejaan mutta kyllä sulla viellä hyvät välit tulee kunhan et ite hermostu missään vaiheesa vaikka kuinka otaisi päähän muista että seurustelet heidän pojan kanssa etkä hänen vanhempiensa kanssa t: gonzo hyvää kesän jatkoa sulle ja miehellesi
Asia ei ole vielä ajankohtainen, mutta on aivan varma, että minä en tule halailemaan lasteni puolisoita enkä kumppaneita! Hyvänen aika, mitähän seuraavaksi ihmisparalta vaaditaan! Ennen riitti, ettei anoppi vedellyt sormella pianon pintaa tarkistaakseen, onko tomutettu, nyt pitäisi vielä halaillakin! Te nykynuoret katselette liikaa amerikkalaisia sarjoja, antakaa meidän keski-ikäisten suomalaisten olla rauhassa keski-ikäisiä suomalaisia.
Kiitos kaikille vastanneille!
En tarkoittanut että olisin halailun tarpeessa, on minulla omatkin vanhemmat. Se oli vaan vertailua, että edelliset olivat niinkin ihania ja nykyiset sitten vähemmän ihania, eivät niin tunteellisia, joskus jopa kylmiäkin, mikä ilmenee monella eritavalla.
Tulen kyllä toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa, ja tiedän että kaikki ovat erilaisia, mietinkin tässä vain että tulenkohan koskaan tuntemaan "kuuluvani sukuun" tai tähän perheeseen. Kihlattuni on aivan ihana ja tukenani. Kyllä häntäkin häiritsee vanhempiensa käytös usein, joten tämä ei ole oman mielikuvitukseni tuotetta. En ole koskaan epäillyt etteivätkö he hyväksyisi minua, mutta tulee vain paha mieli välillä kaikesta. Toivotaan kuitenkin että tilanne muuttuu paremmaksi ajan myötä..