Muslimimiehet muistuttavat narsisteja

Kerron tarinani varoituksena muille.

3 vuotta sitten ystäväni (naispuolinen ja olen itsekkin nainen) antoi esitteen islamista. Kiinnostuin, en voinut kääntyä kristityn aviomieheni vuoksi. Asia jäi elämään.

Tapasin aasialaisen, komean ja pitkän miehen diskossa. Ensin hän iski kaverini, harrasti yhden illan jutun hänen kanssaan ja sen jälkeen lähtikin minun perääni. Olin häkeltynyt. Monien viikkojen jälkeen tyhmänä naisena ajattelin, että joku oikeasti rakastaa minua. Ensimmäinen ulkomaalainen, eikä minulla ollut kokemusta heidän kulttuurista tai taustoistaan.

3 kuukautta elin taivaassa, me olimme ystävinä parhaita ja samankaltaisia. Unohdin, että hän on toisesta kulttuurista ja että hän on mies. Elämässäni ensimmäistä kertaa olin rakastunut tulisesti, hän oli minun peruskallioni. Ryppyjä alkoi tulla kun hän otti minun puhelimeni ja selasi ystävieni viestejä. Mies- ja naispuoliset kaverini olivat lähetelleet illanviettokutsuja. Siitä se syyttely alkoi. Minulla oli mm. suhde 10-vuotta nuorempaan poikaan joka treenasi samassa seurassa sekä samanaikaisesti 7-vuotta nuorempaan treeniseurakaveriini. Olin käynyt heidän luonaan ja minun piti todistella kauppakuiteista, soittaa ex-aviomiehelleni ja vaikka mille, etten ole käynyt heidän kotonaan. Ja minä tein kaiken mitä hän pyysi. Minulla ei ole ollut elämässäni edes yhdenillanjuttuja.

Tätä kaikkea ja vielä pahempaa jatkui pitkään. Käännyin muslimiksi ja etsin tukea ja turvaa islamista. Joku veti minua moskeijaan. Hän halusi tulla mukaan. Seuraavaksi päiväksi hän varasi avioliiton. Valehteli moskeijaan, että asumme yhdessä. (jatkan tätä kohta..)

Jatkoa tarinaani. Teimme Nikahin ja 3 viikkoa hän kohteli minua melkein hyvin. Sen jälkeen hän ilmeisesti väsyi. Islamin mukaan hänen pitäisi olla kärsivällinen ja elättää, meillä tulisi olla samat oikeudet. Hän oli ostanut kotiini ruokaa. Ensin alkoi temputtelu siitä, että hän syytti minua stressistään. Hän ei voi rukoilla ja haluaa olla 20 päivää yksin. Hän otti kaikki ostamansa ruuat kaapistani ja tuomansa omat tavarat/vaatteet. Soitin hädissäni, että haluaako hän erota. Ei halunnut. Hän ei oikein halunnut seksiäkään kanssani. Halusin olla hyvä miehelleni, ettei hän hylkää minua. Rakastin -ja rakastan häntä vieläkin.

Viikonloppuna hän sitten lähti baariin vaikka nikahissa oli luvannut, että ei enää juo alkoholia, emmekä enää käy baarissa. Tuli asuntooni kännissä ja loukkasi minua sillä, että hänellä oli kuulemma jo suomalainen vaimo (Suomen lain mukaan naimisissa) ja vaimo oli raskaana. 2.-3. kuukaudella. Minä romahdin. Tämä oli vitsi, hän vaan nöyryytti minua. Kun hän meni sitten yksin baariin, minun piti maata sohvalla valot päällä Skype-kameran edessä, ettei kukaan vaan koskisi minuun. Hän tuli kännissä kotiini, minä olin vaan onnellinen, että hän oli turvassa.

Ja toissapäivänä tajusin vihdoin ja viimein katsoa hänen puhelimensa. Siellä oli viestejä suomalaiselta Salla-nimiseltä tytöltä (Hei vaan, jos joskus luet tätä) Olivat tavanneet hänen liikkeessään ja minulle valehteli, että tämä tyttö oli nähnyt hänet Tigerissä ja hänellä olisi miehelleni työpaikka. Olivat tapailleet baarissa Hakaniemessä mieheni töiden jälkeen ja viestejä oli vaikka kuinka ja paljon. Minä romahdin. Kun hän paljastui valheistaan, hän alkoi syyttää minua ja vihata minua. Narsismia? Minä olin aina se, jolla oli toisia miehiä. Kaikki naiset olivat pettäneet häntä -joopajoo.

Olemme eläneet kuin aviopuolisot, seksiä ilman ehkäisyä. Nyt pelkään sitä, että tulisin raskaaksi. Hän ei enää minua halua. Olin liian kiltti, tein kaiken mitä hän halusi. Laitoin huivin, lopetin harrastukseni (siellä kun oli muita miehiä) ja olin kotona. Tämä tarina vaan pintaraapasuna ja en ole ainoa. -sen tiedän.

Todella ikävä kuulla millaista olet joutunut kilttinä ihmisenä kestämään. Toivottavasti pääset tilanteesta eroon vaikka rakkauden tunne ja pettymys kaikkeen varmasti hankaloittavat elämää. Toivon että löydät kunnollisen miehen, ulkomaalaiset osaavat olla ihania ja hurmaavia, mutta harvoin yhdelle naiselle ja monesti ovatkin pelureita. Yleensä sen järjellä tiedostaa mutta tunteet eivät sitä ymmärrä ja kaipaavat ehkä kaikesta huolimatta takaisin. Älä kuitenkaan anna periksi, kirjoita paljon että saat selkeytettyä / vahvistettua päätöstä ja että näisit tilanteen realistisesti. Olen kokenut itsekin kovia ulkomaalaisen takia ja pyrkimässä eroon ja vaikeaa on, mutta uskotaan että Yksi päivä tämä kaikki on ihan oikeasti menneisyyttä ja takana, kun vaan opitaan ja tehdään nyt niitä oikeita päätöksiä häilyvistä tunteista huolimatta. Jaksamista!

Islam=Alistuminen.

Sinun pitää alistua muslimimiehellesi kuten hän on alistanut itsensä Islamille.

"Olin liian kiltti, tein kaiken mitä hän halusi. "

Liian kiltti on kyllä rajua vähättelyä. Se mitä sinä todella tuon tarinasi perusteella olit ja teit, on mielestäni jotain paljon huolestuttavampaa ja suorastaan patologista. En voi muuta kuin ihmetellä, miten ja miksi ihminen voi antaa kohdella itseään noin.

"Kun hän meni sitten yksin baariin, minun piti maata sohvalla valot päällä Skype-kameran edessä, ettei kukaan vaan koskisi minuun. Hän tuli kännissä kotiini, minä olin vaan onnellinen, että hän oli turvassa."

Ei tämä ole tervettä käyttäytymistä kummaltakaan osapuolelta.

Ihmiset luulee ja eivät halua nähdä oikeasti sitä totuutta,että YLEENSÄ muslimi miehelle uskonto/islam pelaa 1 sijaa elämässä sillä tavalla,että mitä koraaniin ja haditheihin on kirjoitettu niiden mukaan saa elää kuten esim:käyttää valehtelua=Al-Taqiya.vaikka kyse olisi maallistuneestakin muslimi miehestä niin lopulta tai aika ajoin tulee näitä tilanteita tai asioita esille missä Uskonnon mukaan tehdyt asiat pelaa isoa roolia.Tiedän myös omakohtaisesta kokemuksesta mistä puhun.Kulttuuri ja islamissa on vaan jotain sen verran erillista mitä meissä länsimaalaisissa tai se ajatus,käytös,elämä on..Siksipä minua ei yllätä ap:n viestissä mainitseminen valehteleminen ja kun rysänpäältä jäädään kiinni asiat käännetään niin,että se on naisen vika kaikki.Minäkin olen kokenut samaa,mutta en ole ollut muslimin vaimo,ystävä kylläkin

Ja jopa tässä ystävyys suhteessa minulle esitettiin vaatimuksia aivan,kuin oliin vaimo jne..Kun keskustelua käytiin aivan normaali asioista esim:islamista ja faktoilla pystyin todistamaan tiettyjä asioita ja kumoamaan niin ei tästä mies tykännyt ollenkaan.Reagtio mitä käytettiin oli vihaisuus,hermostuminen,äänen korotus "nyt hiljaa" eli ei saa puhua koko asiasta ja Huom! itse halusi kovasti alunperin kertoa uskostaan ja käydä keskustelua.Sain kuvan,että kaikki olisi pitänyt uskoa,mutta mitään kysymyksiä ei esittää saati kyseenalaistaa mitään.

Ja otetaan tämäkin huomioon kyse oli miehestä joka oli maallistunut muslimi,paitsi ettei juonut alkoholia.mutta muuten eli melko vapaata elämää ja ajatus alkuun melko länsimaalais tyylinen.Mutta ajan saatossa tuli uusia todellisia puolia esille.Tätä jatkui aikansa olin ystävä ja autoin tarvittaessa mistä pystyin jopa yli voimienkin.Mutta ajan mentäessä sainkin kuulla tälläistä.Olen itsekäs,olen huono nainen jne..Aivan käsittämätön sanallainen hyökkäys minua vastaan ja aina yleensä asiat mistä keskusteltiin jutut käännettiin niin,että toinen osapuoli on AINA syyllinen ja muslimi ei.Puheen aiheina maailman politiikka,eri maiden tilanne,uskonnot, yms.. asiat maan ja taivaan väliltä.

Yhdyn kanssasi samaan vieläkin ap.narsistin piirteitä on heissä ja tämän on sanonut tarpeeksi moni nainen,että voin käyttää sanaa HEISSÄ..muuten voin muslimeiden kanssa keskustella mutta mieheksi en taatusti ota,ja ystävyys suhteenkin katson tarkoin kenen kanssa solmin jos asia niikseen etenee.

Olkaa varovaisia naiset oikeesti..Tämä mun juttuni mitä kirjoitin oli vain tiivistettynä.Todellisuus on karmivaa.Heikko ja huono itsetuntoinen ihminen tuhotaan taatusti jos ei muuten niin henkisesti.

En missään nimessä väittänytkään olevani terveellä pohjalla hänen kanssaan. Hän oli pitkään uuvuttanut minua unettomuudella ja monta kuukautta yössä nukuin ainoastaan 4 tuntia yössä. Päivisin hän soitteli 15-20 minuutin välein kun pienempi lapsi nukkui päiväunia, etten vaan pystyisi itse nukkumaan tai kutsuisi vieraita miehiä asuntooni. Elämä oli kuin sumua, pääsin helpommalla kun tein kaiken mitä hän sanoi. Voimia ei ollut lähteä suhteesta, hyvä kun sain lapset hoidettua. Tutkinto on pahasti kesken, en ole yksinkertaisesti jaksanut ajatella mitään aivojen paikalla olevalla riisipuurolla. Ajattelin, että joko nyt tapan itseni kun en pysy enää herellä, (kolaroin kuukausi sitten auton liikenteessä) Pakko oli kerätä rohkeuteni ja katsoa hänen puhelimessaan olevat viestit.

On varmasti olemassa (jossain) hyviä muslimeja, mutta itse olen niin loppu ja pelkään hänen yhteydenottojaan, ettei näihin liittyvät ajatukset ole painokelvottomia. Hän etsii nyt seuraavaksi uuden uhrin, hurmaa; tekee hänelle aasialaista ruokaa, käy hänen kanssaan baareissa, kertoo etsivänsä hyvää vaimoa ja haluaa mennä naimisiin, pitää tiukasti kiinni koko yön syleilyssä jne jne. Mutta 2-3 kk jälkeen alkaa syyttely, kännykkä takavarikoidaan huomaamatta ja raivotaan miespuolisista ystävistä...

....:lle, nyt voimia, ystävä hyvä!
Tiedän mistä puhut, olen itsekkin menneisyydessäni haksahtanut samantapaiseen. Mies ei tosin ollut aasialainen, mutta kiihkomuslimi kylläkin. Loistava puhumaan, äärettömän kiltti ja huolehtivainen, romanttinen, ja patologinen valehtelija, mikä selvisi minulle vasta monen vuoden jälkeen.
Meillä myös kännykät, sähköpostit ym. tarkastettiin, tiettyjä ystäviä ei saanut enään tavata, ei käydä ravintoloissa, uimassa, elokuvissa. Kaikkeen piti kysyä lupa, tarkistus soittoja tunnin välein, tekstareita vielä useammin, kuvaviestejä piti lähettää mistä kävi ilmi missä olin. Itse hän ei juonut tippaakaan eikä käynyt baareissa ja halveksi syvästi kaikkia jotka kävivät. Onnistui olemaan sekaisin kuin seinäkello ihan ilmankin alkoholia.Muslimiksi en käänntynyt, armoton hiillostus jatkui tämän tästä. Vaatetusta, hiustyyliä ja meikkausta oli pakko muokata. Listani on LOPUTON ja nyt en voi muuta kuin ihmetellä missä mahtoivat aivoni olla kaikki nuo vuodet. Eroon pääsin kuitenkin lopulta, vaikka jaksoikin vainota joitakin vuosia eron jälkeen, edelleenkin kuulemma etsiskelee minua aina välillä.
Sanon sinulle saman kuin ystäväni aikoinaan kun tähän mieheen tutustuin: JUOKSE, PAKENE, niin lujaa kuin pystyt. Oman itsesi, mutta ennenkaikkea lastesi tähden. Löydä itsestäsi sisäinen tiikeriäiti, joka ei altista lapsiaan tuollaiselle elämälle. Aseta lapsesi etusijalle, he ovat ansainneet rauhallisen kodin ja onnellisen äidin. Tulen itse rikkonaisesta kodista, ja edelleen olen äidilleni katkera kun hän vuosikausia jatkoi suhdetta jossa henkinen ja/tai fyysinen väkivalta oli lähes aina läsnä. Lapset huomaavat kaiken ja kantavat niitä arpia mukanaan koko loppuelämänsä. Voimia sinulle!!! PYSTYT SIIHEN!

joo samaa minäkin olen kokenut. exäni oli asunut Suomessa lapsesta asti, muttei vaan koskaan sopeutunut Suomeen tai kulttuuriimme.

kaikki ongelmat oli aina muiden syytä. ei ollut töitä mutta mies ei ollut kouluttautunut peruskoulua pidemmälle ja silti kuvitteli ansaitsevansa työpaikan jostakin graafisena suunnittelijana, kun hän osasi käyttää photoshoppia, huoh. hän sai harjoittelukaupan eräästä liikkeestä, mutta oli "kipeä" 1-3krt viikossa, mutta oli tarpeeksi terve käydäkseen salilla. pomo oli rasisti, kun hän ei palkannutkaan exääni.

naiset jotka kävivät baareissa tai joivat olivat huoria. ironisesti hän pyöri itse välillä baareissa mutta siinä ei tietenkään mitään pahaa ollut.

miehen piti aina tietää missä liikun kenen kanssa ja hän soitteli välillä 10min välein, jos olin kaupungilla päivällä. jos en tullut töistä suoraan kotiin ja en vastannut puhelimeen hän kävi jopa työpaikalla kyselemässä olenko vielä siellä.

hänellä oli ainut oikea näkemys ja maailmankatsomus KAIKESTA. hän joutui usein tappeluihin. hän oli tosi agressiivinen ja löi minua pari kertaa rikkoi tavaroitani. kaikki oli minun syytä, kun olin niin hankala ja suututin häntä. kuulema olen ainoa nainen ketä hän on lyönyt (luultavasti kun en pelännyt häntä ja puolustaudun, jos joku koittaa alistaa minua) mutta sitä on silti hankala uskoa, kun hän joutui tappeluihin vartijoiden, lipuntarkastajien ja jopa bussikuskin kanssa.

hän ei halunnut, että poistuisin klo 6n jälkeen kotoa. sisällä piti olla verhot kiinni, ja jos edes vein roskia tai menin lähikauppaan hän alkoi kiroilla ja taas mainitsi miten kaikki hänen ahdistuksensa joutui minusta.

sain kauheita rytmihäiriöitä ja onneksi onnistuin katkaisemaan suhteen, mikä ei ollut helppoa, kun asuttiin yhdessä ja mies syyllisti minua hänen asunnottomuudestaan. nyt on 1,5 vuotta kulunut ja mies edelleen yrittää olla minuun yhteydessä vaikka olen blokannut hänet jo niin monta kertaa.

en sano, että kaikki muslimit olisivat samanlaisia. tiedän hyviäkin tyyppejä jotka ovat korkeasti koulutettuja ja heidän maailmankatsomuksensa ei ole niin rajoittunut. silti en pystyisi enää seurustella muslimin kanssa. minusta on ihanaa, ettei minun nykyisessä suhteessani tarvitse tehdä mitään suurempia kompromisseja, kun meidän arvot ja ajattelutapa ovat niin paljon lähempinä toisiaan.

Mahtaa olla eläminen sietämätöntä näille puhdasoppisille muslimeille, kun koko ajan päässä kummittelevat stereotyyppiset Lego-palikat, Muhammed-sarjakuvat, sianliha kaupassa "puhtaan" lihan kanssa samassa laarissa, munkkipossut, betoniporsaat, persujen blogi-kirjoitukset, länsimaalaisen vaimon tavat jne. Ja sitten pitäisi kaiken muun ohella muistaa vielä pyllistää pois päin Mekasta monta kertaa päivässä...

Myönnän myös, että kohtelu oli kristittynä kamalampaa. Ja totta, vääräuskoiselle saa valehdella vaikka käsi koraanilla, jos se edistää islaminuskoa. (?)

Näissä yhteiskunnissa (tiukasti islamistisissä) naisella ei ole oikeuksia liikkua ulkona ollenkaan. Miehet näkevät länsimaisen kulttuurin, esimerkiksi diskossa tanssivat naiset täysinä huorina eivätkä yleensä kunnioita heitä. Ja länsimaalaisten mukaan ihan täysin normaalit Pirkot ja Leenat käyvät tuulettumassa ilman alkoholia tai alkoholin kanssa lähikuppilassa. Muslimimaissa miehet menevät tiettyyn taloon/alueille ja saattavat maksaa älyttömiä summia naiselle, joka ainoastaan tanssii heille. (Tanssi = Sheitaan) Kulttuuri ero on aivan liian raju, mitä naiset ja esimerkiksi minä, en ymmärtänyt.

Mieheni ei ole ikinä lyönyt, mutta henkistä väkivaltaa meillä on, niinkuin kerroin. Se mikä meidän yhteiskunnassa on vahtimista ja vapauden rajoittamista, on heille suojelua. Sielläpäin naiset kulkevat aina miehen kanssa, mikä on ihailtavaa jos miehet ovat hyviä heille. Minäkin pidän ajatuksesta, että mieheni kulkisi minun kanssaan jokapaikkaan mahdollisuuksien mukaisesti.

Islamin mukaan jokaiselle on kirjoitettu oma kohtalo (kuin sikiö on 4 kk ikäinen, äidin kohdussa) Mietin joskus, että mikä on minun kohtaloni, miksi tapasin hänet. Lupasin hänelle, etten jätä häntä. Kun käännyin, tiedän, että menetän kaiken. Siihen olen valmis. Mutta länsimaalaisille naisille haluaisin kauniisti sanoa, että muslimiksi itseään kutsuva EI OLE MUSLIMI, jos ei rukoile 5 kertaa päivässä ja noudata ns. heidän sääntöjään. Turha on lyödä muita koraanilla päähän, jos ei itsekkään pysty elämään sen mukaisesti.

det samma: jos olet ap,
Tiedän mistä puhut. Olet oikeassa siinä että joissakin asioissa kulttuurimme näyttävät törmäävän perusteellisesti. Oma muslimi mieheni, joka on joissakin asioissa länsimaalaistunut eikä erityisemmin harjoita uskontoaan, saattaa edelleenkin möläytellä/tehdä jotain kovinkin sovinistista, vaikka ei pahaa tarkoitakkaan. Jotkut asiat vain ovat itsestäänselvyyksiä, niin meille kuin heillekkin kun on niihin pienestä pitäen tottunut.
Toisesta huolehtiminen ja toisen täydellinen nujertaminen ovat sen sijaan kaksi täysin eri asiaa, niinkuin olen sittemmin onneksi saanut oppia. Sinulla on oikeus elää elämääsi parhaaksi katsomallasi tavalla. Varmaankin olet joutunut luopumaan joistakin vanhoista harrastuksista ja tavoista kääntyessäsi, mutta niitä voi varmasti korvata joillain uusilla. En usko että pelkän kääntymisen vuoksi menettäisit kaiken, miehesi takia kylläkin. Toivottavasti sinulla on vahva perhe/ystäväpiiri jonka sallisit luotsata sinua kohti terveellisempää elämää/parisuhdetta. Ja vaikka sitten päättäisitkin jäädä miehesi luokse ja olisit miehesi tai Islamin tähden "valmis menettämään kaiken", niin muista että sinä olet ENSISIJAISESTI ÄITI. Lapsesi ansaitsevat rauhaisan ja tasapainoisen kodin sinun luonasi, tai jossain muualla jos sinä et siihen juuri nyt kykene. Uskon että koranissakin julistetaan äitiyden tärkeyttä. Jos kuitenkin koet että elämäsi tarkoitus on olla sekavasti käyttäytyvän miehesi vaimo ja sylkykuppi, tee se oman, ei lastesi elämän kustannuksella.

Karua kuultavaa että noin sairaita miehiä on olemassa. Pitää silti huomauttaa että on olemassa myös erittäin hyviä muslimimiehiä (oma aviomies yksi heistä). Kirjoittamanne miehet eivät ole "oikeita" muslimeja jos teitä kohdellaan tuolla tavalla ylentääkseen omaa miehistä arvoaan. Kysymys siis ei ole uskonnosta vaan mielenterveydestä. Länsimaalaisessa kulttuurissa ("uskonnossa") löytyy myös näitä narsisti/sovinisti/naistenhakkaaja/valehtelija/pettäjä-tyyppejä vaikka muille jakaa eikä tässä kyllä uskonnolla ole minkäänlaista painoa, toistan vaan siitä mitä siltä pääkopasta löytyy. Lukekaa vaikka koraanit ja raamatut läpi ja vertailkaa huviksenne että perusrunko on hyvin pitkälti samaa skeidaa. Ihmisiä kohtaan käyttäydytään tasaarvoisesti oli kysymys miehestä tai naisesta. Myös ELÄIMIÄ kohdellaan tietyllä kunnioituksella koska jumala on nekin luonut, samoin NAISEN. Toki monet kulttuurit ovat muokanneet islamia suuntaan tai toiseen mutta silloin on jo vähän huonompi vedota uskoon. Myös KASVATUKSELLA on suht suuri merkitys miten osataan kunnioittaa. Itseäni ei olla alistettu vaan tunnen itseni tärkeämmäksi kuin koskaan aiemmin. Herkkänahkaisimmat voisivat nyt vaikka avautua niskavillat pystyssä kun väitän että minua suojellaan ja välitetään kun kysytään ehkä kerran että minne menen jos olen ovesta astumassa pihalle. Ei soitella fanaattisesti perään, saatetaan kysyä milloin tulen kotiin. "Aivan kamalaa vainoamista muslimimieheltäni" :D Kuka tahansa kristittykin edes vähän tiedustelisi jos rakastama henkilö on lähdössä. Pointtini oli että helpointa on aina vedota uskontoon ja yleistää jos joku käyttäytyy kuin täysy mielipuoli. Toki onhan tämä teidän muslimimiestenne syy myös että tukeutuvat aina siihen heidän ns uskontonsa piikkiin jos ovat teitä kohdelleet kuin roskaa. Tädentäisin myös että kaikki kiihkouskoisuus luetaan myös mielenvikaisuudeksi. Kaikki uskonnot ovat tarkoitettu alunperin vain antamaan hyvää, onnellista ja terveellistä elämänohjetta KAIKILLE.

Islam kasvattaa helposti narsisteja etenkin miehistä. Heillä on muka ainoa oikea totuus, jota ei saa loukata.

Niinpä niin, naiset ovat viattomia enkeleitä ja miehet hirvityksiä, syy on aina toisessa, mutta ei itsessä. Kumma kyllä, kun lukee tarinoita ihan suomi-suomi -suhteistakin, samaan asiaan päätyy.

Vihdoinkin... ero. Rauha, yksinäisyys ja ikävä.
"Tuttu helvetti on parempi kuin tuntematon taivas". Olimme kaksi kuukautta naimisissa (nikah) joista heti ensimmäisenä kuukautena mies otti yhteyttä moskeijaan purkaakseen avioliiton. Elin ja hengitin hänelle. Hän ei halunnut edes, että menen kauppaan yksin. Wc:n ovi piti jättää lukitsematta, etten vaan lähetä tekstiviestejä muille miehille. Käsittämätöntä mustasukkaisuutta, epäluottamusta ja syyttelyä. Ongelma on, olen raskaana. Häntä se ei näytä hetkauttavan jättää raskaana oleva vaimo, ilmeisesti kyllästyi minuun. Kertoi hankkivansa seuraavana päivänä tyttöystävän. Vaihdoin numeron ja hän on kerran käynyt oven takana. Uhkasi tulla takaisin kun lapsi syntyy. Mihin lie ulkomaille pakenisin?

Se mikä näitä muslimiksi itseään kutsuvia ilmeisesti yhdistää on se, että aina se nainen on paha/pettää ja sillä varjolla hän mahdollistaa oman käytöksensä. Mies on yleensä hyvännäköinen ja hurmaava, alussa täydellinen! Kolmen kuukauden-puolen vuoden- nikahin jälkeen kaikki muuttuu. Osa naisista varmaan häkeltyy saamaansa liehittelyä ja kokevat itsensä vihdoinkin hyväksytyiksi. Osa varmasti hakee turvaa, tukea, elämänkumppania ja haaveilee perheestä. Kukapa ei haluaisi elämässään olla onnellinen ja tasapainoisessa parisuhteessa?

Irtiotto suhteesta tapahtui kun eteeni laitettiin kirja "Vapaaksi psykopaatin otteesta". Vaikka seisoisin päälläni jonglööripalloja heitellen, ei tämä mies tulisi ikinä hyväksymään minua. Hänen kaikki suhteensa noudattavat samaa kaavaa ja epäonnistuvat. Kumpa vaan voisin varottaa niitä naisia etukäteen!

Mulla oli lapsia ja siis liitto ulkomaalaisen kanssa. Ei ollut islamin uskoinen. Eikä afrikkalainen. Petti, käytti taloudellisesti hyväkseen, varasti, käytti henkistä ja fyysistä väkivaltaa eli on kuin eläin. Haukkui, vainoharhaisen mustasukkainen, valheteli siis ihan täys niljake. Ei mene mielestäni kulttuurin piikkiin, oli kristitty meneekö sen piikkiin että on kristitty? Veikkaan että menee ko ihmisen pään sisäisen vamman piikkiin. Nyt muslimi mies ja hän on paras mies mitö voi kuvitella, myös suomalaisesta kokemusta. Päihteet vei.