Kirjoitan tässä havaintojani ns. ikisinkuista.
Tunnen erilaisia ikisinkkuihmisiä.
Olen huomannut heissä samankaltaisia piirteitä. Jo yksikin näistä piirteistä voi estää pariutumisen ja monesti pariutumisen estäviä piirteitä on useampia.
1) mielenterveysongelmat tai persoonallisuushäiriöt. tämä on aika yleinen. tiedän mm. yhden miehen jonka tavattuani tiesin heti miksi hän on sinkku ja miksi hänellä ei vielä 30 korvillakaan ollut yhtään suhdetta. hän oli täysin neuroottinen, takertuva ja ahdistunut ongelmatapaus. ensimmäinen ajatus oli että hän tietäisi vain ongelmia jos hänen kanssaan suhteeseen alkaisi ja jo lyhyen tuntemisen jälkeen hän oli takertuva. itsetunto hänellä vaikutti välillä olevan liiankin kunnossa ja hän oli ylimielinen.
tunnen myös naispuoleisen henkilön, joka vuodesta toiseen on sinkku. hän on aivan liian takertuva, impulsiivinen ja pakkomielteinen saadakseen miehen ja hänen elämänsä on ollut melko tasapainotonta. jos on ongelmavyyhti tuskin pystyy parisuhteeseen. tuskin kukaan haluaa moiseen vuoristoratasuhteeseen, jossa joinain aikoina saa olla toisen omaishoitaja. nainen katselee itseään paljon korkeammalla parisuhdemarkkinoilla olevia miehiä, jotka tuskin ovat kiinnostuneita tällaisesta naisesta, joka on lukion jälkeen yli 10 vuotta poukkoillut kykynemättä edes työelämään. yhdenillanjuttuja hänellä on takanaan myös aivan liikaa mikä kertoo tasapainottomuudesta ja hänellä on yksi perisynti parisuhdemarkkinoilla - huono itsetunto.
tosin tunnen myös mielenterveysongelmaisen naisen joka on parisuhteessa mutta hän on alentanut tasoa. hän on suhteessa ei niin komean miehen kanssa jolle kelpaa nainen, joka ei pysty käymään esim. töissäkään tai välillä edes lähtemään kotoaan ja hän elättää naisen.
miksi esim. narsistit taas saavat puolisoja on siksi, että he tietävät suunnilleen miten tulee käyttäytyä hurmaavasti ja vaikuttaa että heillä on hyvä itsetunto. tietystikin karu todellisuus tulee jossain vaiheessa eteen. toki mielenterveysongelmaiset voivat löytää kumppanin jos ongelmat eivät ole kovin suuria eivätkä ilmene heti. omasta lääkityksestä ei kannata heti ekoilla treffeillä alkaa puhua suurimmassa osasta tapauksia.
2) ulkonäöstään välittämättömät ihmiset. tiedän yhden mukavan miehen, joka on todella ylipainoinen ja hädin tuskin huolehtii hygieniastaan. naissuhteita ja normaalia miehen elämää kompensoi tietokonepelimaailma. mies haluaisi suhteeseen mutta haluaisiko hän naisen joka ei huolehdi hygieniastaan, vaatteet ovat kulahtaneet ja haisevat ja ylipainoa on kymmeniä kiloja? tällaisten henkilöiden kohdalla elämäntapamuutos saattaisi tuoda mahdollisuuden vastakkaisen sukupuolen kanssa mutta monesti kyseessä saattaa olla korvienvälinenkin juttu. oma persoona on rakennettu siihen että hyväksyy että parisuhdemarkkinat eivät ole omalle kohdalle ja on rakentanut elämän muulle pohjalle. siitä on vaikea lähteä etsimään puolisoa, jos ei näe itseään miehenä tai naisena vaan esim. hyvänä tyyppinä vaan jolla ei käy ikinä flaksi. monesti kotoakin, jos on sinne linnoittautunut on hieman vaikea löytää ketään. tuskin kukaan ovelle kävelee.
3) huono itsetunto. yleinen asia miksi ei pääse parisuhteeseen. vähän kärjistettynä esimerkkinä on, että ei kai kukaan osta autoakaan, jota myyjä vähättelee ja haukkuu. pitää tietää omat vahvuudet, mitä korostaa ja oppia heikkouksistaan.
4) huonot sosiaaliset taidot. ei uskalleta tehdä aloitetta, ei uskalleta lähestyä tai sitten uskalletaan liikaakin eikä tajuta missä menee ahdistavuuden raja.
Tunnen erilaisia ikisinkkuihmisiä.
Olen huomannut heissä samankaltaisia piirteitä. Jo yksikin näistä piirteistä voi estää pariutumisen ja monesti pariutumisen estäviä piirteitä on useampia.
1) mielenterveysongelmat tai persoonallisuushäiriöt. tämä on aika yleinen. tiedän mm. yhden miehen jonka tavattuani tiesin heti miksi hän on sinkku ja miksi hänellä ei vielä 30 korvillakaan ollut yhtään suhdetta. hän oli täysin neuroottinen, takertuva ja ahdistunut ongelmatapaus. ensimmäinen ajatus oli että hän tietäisi vain ongelmia jos hänen kanssaan suhteeseen alkaisi ja jo lyhyen tuntemisen jälkeen hän oli takertuva. itsetunto hänellä vaikutti välillä olevan liiankin kunnossa ja hän oli ylimielinen.
tunnen myös naispuoleisen henkilön, joka vuodesta toiseen on sinkku. hän on aivan liian takertuva, impulsiivinen ja pakkomielteinen saadakseen miehen ja hänen elämänsä on ollut melko tasapainotonta. jos on ongelmavyyhti tuskin pystyy parisuhteeseen. tuskin kukaan haluaa moiseen vuoristoratasuhteeseen, jossa joinain aikoina saa olla toisen omaishoitaja. nainen katselee itseään paljon korkeammalla parisuhdemarkkinoilla olevia miehiä, jotka tuskin ovat kiinnostuneita tällaisesta naisesta, joka on lukion jälkeen yli 10 vuotta poukkoillut kykynemättä edes työelämään. yhdenillanjuttuja hänellä on takanaan myös aivan liikaa mikä kertoo tasapainottomuudesta ja hänellä on yksi perisynti parisuhdemarkkinoilla - huono itsetunto.
tosin tunnen myös mielenterveysongelmaisen naisen joka on parisuhteessa mutta hän on alentanut tasoa. hän on suhteessa ei niin komean miehen kanssa jolle kelpaa nainen, joka ei pysty käymään esim. töissäkään tai välillä edes lähtemään kotoaan ja hän elättää naisen.
miksi esim. narsistit taas saavat puolisoja on siksi, että he tietävät suunnilleen miten tulee käyttäytyä hurmaavasti ja vaikuttaa että heillä on hyvä itsetunto. tietystikin karu todellisuus tulee jossain vaiheessa eteen. toki mielenterveysongelmaiset voivat löytää kumppanin jos ongelmat eivät ole kovin suuria eivätkä ilmene heti. omasta lääkityksestä ei kannata heti ekoilla treffeillä alkaa puhua suurimmassa osasta tapauksia.
2) ulkonäöstään välittämättömät ihmiset. tiedän yhden mukavan miehen, joka on todella ylipainoinen ja hädin tuskin huolehtii hygieniastaan. naissuhteita ja normaalia miehen elämää kompensoi tietokonepelimaailma. mies haluaisi suhteeseen mutta haluaisiko hän naisen joka ei huolehdi hygieniastaan, vaatteet ovat kulahtaneet ja haisevat ja ylipainoa on kymmeniä kiloja? tällaisten henkilöiden kohdalla elämäntapamuutos saattaisi tuoda mahdollisuuden vastakkaisen sukupuolen kanssa mutta monesti kyseessä saattaa olla korvienvälinenkin juttu. oma persoona on rakennettu siihen että hyväksyy että parisuhdemarkkinat eivät ole omalle kohdalle ja on rakentanut elämän muulle pohjalle. siitä on vaikea lähteä etsimään puolisoa, jos ei näe itseään miehenä tai naisena vaan esim. hyvänä tyyppinä vaan jolla ei käy ikinä flaksi. monesti kotoakin, jos on sinne linnoittautunut on hieman vaikea löytää ketään. tuskin kukaan ovelle kävelee.
3) huono itsetunto. yleinen asia miksi ei pääse parisuhteeseen. vähän kärjistettynä esimerkkinä on, että ei kai kukaan osta autoakaan, jota myyjä vähättelee ja haukkuu. pitää tietää omat vahvuudet, mitä korostaa ja oppia heikkouksistaan.
4) huonot sosiaaliset taidot. ei uskalleta tehdä aloitetta, ei uskalleta lähestyä tai sitten uskalletaan liikaakin eikä tajuta missä menee ahdistavuuden raja.
Vastaukset 23
Vanhimmat
jatkoa...
5) pessimismi. estää aika pahasti pariutumisen. ajankäytöstä suurin osa menee katkeruuteen ja sen voisi käyttää oman elämän positiiviseenkin rakentamiseen. moni mies joka ei ole ulkonäöllisesti a-luokkaa naisten parissa löytää kuitenkin naisen jossain vaiheessa kun on keskittynyt omiin asioihinsa,pärjännyt urallaan jne, kehittänyt itseään ja persoonaansa sen sijaan että katkeroituisi katkeroitumistaan. toinen osio on naiset, jotka hokevat jatkuvasti pettymyksiään miesmaailmassa. monesti ratkaisu vastakkaisen sukupuolen syyttämisen sijaan olisi peiliin katsominen ja itsensä kehittäminen.
6) liian suuret odotukset ja riman asettaminen liian korkealle. tiedän sinkkunaisia, jotka ovat melkein harrastuksenomaisesti tapailleet isoa joukkoa miehiä. odotukset miehelle vain kasvavat ja kasvavat. pitää olla hyvin toimeentuleva, komea, lihaksikas... lista vain jatkuu. mitä vanhempia naiset ovat, sen epätodennäköisempää tällainen mies on löytää, ellei sitten ala etsimään eronneiden joukosta tai jo varattuja. Täydellisiä ihmisiä ei ole olemassakaan. yksi sektori on naiset/miehet jotka tapailevat liian nuoria. tarina on melko usein samanlainen. toinen ei vielä pysty / ole tarpeeksi aikuistunut sitoutumaan ja siihen se sitten romuttuukin.
7)oman markkina-arvon nostaminen mielessään liian korkealle. vähän sama kuin liian suuret odotukset. ei tajuta omaa tasoaan, mikä johtaa siihen ettei löydä puolisoa. ratkaisuna on tason laskeminen tai sitten vain odotella että ihme tapahtuu. ei se usein kyllä tapahdu. maalla tai paikoissa joissa ei niin suurta valikoimaa ole voi helpommin löytää omaa markkina-arvoa korkeamman puolison. internetaikoina valikoima on laajentunut. tietysti vaihtoehtona on nostaa omaa markkina-arvoaan, mutta sekin on haastavaa.
8)aikuistumattomuus. ei joko pystytä sitoutumaan, kun ei olla kehitytty sille tasolle, joku asia on ehkä vaikuttanut omassa elämässä sillä tavalla, kuljetaan omien impulssien perässä fantasiamaailmassa, seksi on ylikorostuneessa osassa eikä osata muodostaa parisuhdetta, liian hallitseva äitisuhde jne.. jolloin on päädytty peräkammarinpojiksi/tytöiksi.
9) oma päätös. halutaan olla yksin tai yksinkertaisesti parisuhde ei kiinnosta ja muut asiat kiinnostavat enemmän. monesti tosin "tykkään niin yksinolosta ja elämä sinkkuna on niin hienoa" on muka oma vahvuuden osoitus, mutta todellisuudessa kaivataan kuitenkin parisuhteeseen. se kuuluu normaaliin elämään että haluaa kumppanin.a
Teillä näyttää olevan sellainen virheellinen käsitys maailmasta, että kaikki yksinäisyyteen johtavat ominaisuudet ovat negatiivisia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan monia yleisesti positiivisiksi miellettyjä ominaisuuksia löytyy, jotka vaikuttavat yksinäiseksi ajautumiseen. Tämän lisäksi asianlaidassa on määrällisesti mitattavia laadullisia tekijöitä, eli kyse voi olla useista pienistä tekijöistä suurien tekijöiden sijaan.
En väitä, että kaikki syyt ovat pääosin noita. Väitän vain, että tuntemillani ihmisillä melkolailla suurin osa on tuosta listasta ja tiedän paljon sinkkuja. Tietysti esim ujous voi olla syynä sinkkuuteen tai että viihtyy liikaa omissa oloissa. Tai että keskittyy vaikka muiden auttamiseen liikaa eikä osaa ajatella itseään.
Toki yleisesti positiiviseksi miellettyjä ominaisuuksia voi olla syynä yksinäisyyteen. En kiellä niitä.
Eli puhut koko ajan vain itsestäsi narsisti.
Tämä listaa pätee varmasti oikein hyvin naisille, en epäile hetkeäkään.
Miehille lista on paljon, paljon lyhyempi. Se menee näin: mikäli olet keskiverto 16-30 vuotias mies, saatat aivan hyvin olla sinkku vasten tahtoasi, vaikka mikään listaamistasi yhdeksästä kohdasta ei toteutuisi.
Kolmenkympin jälkeen naiset alkavat vähitellen arvostaa myös tavallisia miehiä, koska tuossa iässä sekin alkaa olla osoitus tietynasteisesta onnistumisesta. Mutta sitä ennen, ehei.. naisten valtava valinnanvara heidän nuoruudessaan karsii auttamatta parisuhdekandidaateista ne pois, jotka eivät herätä "kipinää".
Enpäs puhu.
Yritin vain miettiä positiivisia puolia miksi joku ei päädy miltei ikinä parisuhteeseen noiden negatiivisten puolien lisäksi. Tosin hankalampi niitä on keksiä.
Monesti ne vain tuppaavat olevaan negatiivisia ja allekirjoitan myös omat neg. puoleni.
No luettelepas niitä positiivisia, yksinäisyyteen johtavia ominaisuuksia, kiitos!
Sinulle kyllä pitäisi käydä laittamassa nappi otsaan. Vitun idiootti. Esimerkiksi se on vitun hyvä ominaisuus ettei ole sinkut palstalla kommentoimassa yksinäisyyttä kuin tuommoinen saatanin pelkuri pikkukikkeli.
Mitä positiviisia tai hyviä ominaisuuksia sinussa on tai mitä osoitat täällä?
ET MITÄÄN. You're fucking zero.
Ratikalla sinusta yli. Ketään ei kiinnostais.
Fucking Piece of shite.
Ja sitten on suuri joukko ATM:iä, jotka ovat sinkkuja vaikkei yksikään listaamistasi ongelmista päde.
Hyviä arvioita. Minä olen kolmosen ja nelosen yhdistelmä.
Olen sinkku koska en ole komea. Mulla ei ole mitään mielenterveysongelmia.
Antaisin oikeesti taloni ja koko omaisuuteni jos saisin rakkautta kokea. Mulle raha tai mikään muu ei ole tärkeää. Naiset on pinnallisia ja ulkonäkö merkkaa enemmän kuin mikään muu naisille. Näin uskon vakaasti.
Sinulla on tuossa vain negatiivisia asioita listattuna, enpä siis tunnista itseäni noista millään ilveellä, voin toki laittaa tähän omat syyni mitkä ovat johtaneet ikisinkkuiluun
- Kohtaat jo nuorena jonkun kaikin puolin niin ihanan tytön jonka kanssa kuitenkaan suhdetta ei voi muodostaa vaikka kemiat ja kaikki synkkaa niin kuin ei kenenkään kanssa, tällainen vie kaikilta muilta naisilta mahdollisuuden kelvata kun väkisin aina vertaat siihen mitä menetit, voit pitää hauskaa muttet voi vaimoksi ottaa, olisi väärin heitä kohtaan kun et olisi kuitenkaan 100%:sesti hommassa mukana.
- kun viimein pääset tai ainakin luulet päässeesi asiasta ylitse olet kuitenkin jo tottunut elämään sinkkuna niin ettet oikein enää osaa ajatella itseäsi perhe-ihmisenä, kun potentiaaliset seurustelukumppanit haluaisivat suhteen johtavan parisuhteeseen ja perheeseen itse suhtaudut ajatukseen jotenkin kyynisesti, ajattelet että on ihan hyvä näinkin kuin on etkä näe oikein mitään järkeä siihen perinteiseen kaavaan menemisessä.
Mielenvikast läpändeerost!!
Minä olen ikisinkku, koska suomalaiset naiset ovat, mitä ovat. Mutta kun saan rahat kasaan kaukomaille, niin päästään asiaan ja katselemaan naisellisia naisia. Jospa sieltä joku mukaan lähtisi.
1)Hänen elämänsä on ollut melko tasapainotonta. jos on ongelmavyyhti tuskin pystyy parisuhteeseen. tuskin kukaan haluaa moiseen vuoristoratasuhteeseen, jossa joinain aikoina saa olla toisen omaishoitaja. mies katselee itseään paljon korkeammalla parisuhdemarkkinoilla olevia naisia, jotka tuskin ovat kiinnostuneita tällaisesta miehestä, joka on amiksen keskeyttämisen jälkeen yli 10 vuotta poukkoillut kykynemättä edes työelämään. *CHECK*
2)Hänellä on yksi perisynti parisuhdemarkkinoilla - huono itsetunto. *CHECK*
3)vaatteet ovat kulahtaneet ja haisevat ja alipainoa on n. kymmemen kiloa (hyv'ä aineenvaihdunta..ei paljon lihastreeniä)? tällaisten henkilöiden kohdalla elämäntapamuutos saattaisi tuoda mahdollisuuden vastakkaisen sukupuolen kanssa mutta monesti kyseessä saattaa olla korvienvälinenkin juttu. oma persoona on rakennettu siihen että hyväksyy että parisuhdemarkkinat eivät ole omalle kohdalle ja on rakentanut elämän muulle pohjalle. siitä on vaikea lähteä etsimään puolisoa, jos ei näe itseään miehenä tai naisena vaan esim. hyvänä tyyppinä vaan jolla ei käy ikinä flaksi. monesti kotoakin, jos on sinne linnoittautunut on hieman vaikea löytää ketään. tuskin kukaan ovelle kävelee. *CHECK*
4)huono itsetunto. yleinen asia miksi ei pääse parisuhteeseen. vähän kärjistettynä esimerkkinä on, että ei kai kukaan osta autoakaan, jota myyjä vähättelee ja haukkuu. pitää tietää omat vahvuudet, mitä korostaa ja oppia heikkouksistaan. *CHECK* (Katso myös kohta 1)
5)huonot sosiaaliset taidot. ei uskalleta tehdä aloitetta, ei uskalleta lähestyä *CHECK*
6)Ei ole tarpeeksi aikuistunut sitoutumaan *CHECK*
7)aikuistumattomuus. ei joko pystytä sitoutumaan, kun ei olla kehitytty sille tasolle, joku asia on ehkä vaikuttanut omassa elämässä sillä tavalla, kuljetaan omien impulssien perässä fantasiamaailmassa, EI osata muodostaa parisuhdetta, liian hallitseva äitisuhde jne.. jolloin on päädytty peräkammarinpojiksi/tytöiksi. *CHECK*
8) oma päätös. halutaan olla yksin tai yksinkertaisesti parisuhde ei kiinnosta ja muut asiat kiinnostavat enemmän. monesti tosin "tykkään niin yksinolosta ja elämä sinkkuna on niin hienoa" on muka oma vahvuuden osoitus, mutta todellisuudessa kaivataan kuitenkin parisuhteeseen. se kuuluu normaaliin elämään että haluaa kumppanin.
Omaksi "viaksi" voisin myös laskea sen faktan, etten itseasiassa tiedä minkälaiset naiset edes ovat saavutettavissani.
Kuten sanoin, amiksen keskeytettyäni 2000 - luvun alussa, ei sen jälkeen ole oikein mikään tuntunut onnistuvan. Kursseja ja kouluja on tullut kokeiltua, joitakin aloja ollut missä olisi voinut jatkaakin, jos ei olisi ollut masennusta. Masennus johtui tosin siitä, että olin vuosia yksineläjä (n.8 vuotta) ja minun oli vaikea muodostaa minkäänlaisia vapaa-ajan sosiaalisia suhteita. Töitä olen tehnyt sen pyöreät nolla vuotta. Työharjoittelua olen kokeillut ja koulun penkeillä / kursseilla istumalla, niistä kuitenkaan mitän elämämänsuuntaa saamatta. Poisluen täten siis kaikki hyvin koulutetut ja menestyvät naiset.
Niille toisenlaisille naisille taas taidan olla liian kiltti ja en niin "paha poika" vaikka renttutyylillä mennäänkin. Renttutyylillä tarkoitan hieman hippimäistä olemustani; puoli pitkät n. olkapäille roikkuvat "Jim Morrison" hiukset, kun ei osaa paremmin kuvailla, samojen vaatteiden kierrätys (eli kun jokin paita haisee liikaa, vaihdan raikkaamman tuoksuiseen...en omista pesukonetta...talopesula ja aivan liian vähän käyttövaatteita) farkut varsinkin menee jopa pari kuukautta ilman pesua ja farkkuja omistan joitakin neljä kappaletta. Nykyisin aika tumma /harmaa voittoista pukeutuminen (ei gootti) ja halpahallin nahkatakki (tai jäljitelmä) päällä suurimman osan vuodesta (miinus kesähelteet) ja pyörin nykyään aika paljon sellaisissa porukoissa, joissa on näitä "renttuja" enemmänkin.
En silti tunne että kummastakaan suunnasta löytyis naista, joka oikeasti kiinnostuisi minusta.
Sanoin aikaisemmin myös että geeneistä (tai nopeasta aineenvaihdunnasta johtuen en saa helposti niitä kiloja, jotka saisivat minut "miehisemmän näköiseksi" (naiset diggaa) enkä pahemmin harrasta kuntoilua. Pidän itseäni liian pojanklopin näköisenä, että tosimiestä etsivät naiset tuskin mielestäni kiinnostuisivat. Poikamaisia kasvoja (sekin paha vielä!) yritän tasapainoittaa leukaparralla. Muuten ei partakaan oikein kasva (maitoposki, silonaama!)...oon tullut siihen tulokseen, että tälläisenä en kelpaa oikein kellekään.
PS. Ja olen pessimistikin vielä XD
Miksi lopetit isojen kirjaimien asiallisen käytön kolmen ensimmäisen kappaleen jälkeen? Onko tälle jokin muu syy kuin huolimattomuus ja kunnioituksen puute lukijaa kohtaan?
Hyvä lista! Ei voi väittää vastaan. Itse olen sinkku varmaan 3, 4 ja 9 takia. En ole ikinä halunnut oikeastaan seurustella. Olen naisia silloin tällöin vähän enemmän tapaillut, mutta ei mikään varsinainen suhde kiinnosta. Viihdyn liikaa yksin. Huonot sosiaaliset taidot on ainoastaan jos pitäisi "iskeä" joku. Tunnen paljon naisia ja vietän aikaakin monen kanssa ja en jännitä heidän seurassaan. Mutta jos joku pitäisi saada kiinnostumaan muutenkin kuin kaverina tai pyytää treffeille niin ei tule tapahtumaan. Kaikki aloitteet ovat aina tulleet oikeastaan naisilta. Naisten aloitteet ovat muutenkin niin suoria että siinä ei jää edes aikaa jännittää.
Siitä olen kyllä eri mieltä että kaikki jollain tasolla haluavat parisuhteen. Uskon, että se on enemmän opittu ajattelumalli. Nyt tulee todella huono esimerkki, mutta esim länsimaissa pidetään seksiä 12 vuotiaiden kanssa sairaana ja en itsekään voi sitä käsittää. Silti en voi uskoa että jossain lähi-idän maissa tai aasiassa ihmiset jotenkin syntyvät sairaina ja pitävät sitä hyväksyttynä. Kyllä se on kasvatuksen ja kulttuurin tulos että siellä sitä ei pidetä yhtä sairaana kun länsimaissa. Moni asia ihmisissä on kasvatuksen tulos. Parisuhdetta pidetään aina asiana joka kuuluu ns NORMAALIIN aikuisuuteen.
Tuohon ylläolevan tekstiin sen verran, että jos ei edes itseään saa siedettävässä ajassa työllistettyä tai mitään kouluja käytyä yms. ni siinä vaiheessa ei voi olettaa kenenkään kiinnostuvan. En kertakaikkiaan voi ymmärtää miten joku voi olla vuosia tekemättä mitään. Töitä on tekevälle. Työttömyyden ongelma on osittain sama kun ylikorkeat vaatimukset kumppanille. Työtä ei löydy nettihakemuksilla ja kotona istumisella. Pitää mennä kymmeniin ja kymmeniin paikkoihin esittelemään itsensä ja koittaa vaikuttaa palkkaukseen vaikuttavat henkilöt. Tunnen itsekin työttömiä ja pääosin heille ei kelpaa hanttihommat eivätkä he itse tee asian eteen muuta kuin korkeintaan laittele jotain nettihakemuksia. Vaikka yritys ilmottaisi että "meille haetaan netin kautta" niin voi sen hakemuksen laittaa, mutta silti paikanpäällä käynti on lähes pakollinen. Muuten en osoittanut tätä tuolle ROOBEANGALLE, koska hän ei kuitenkaan valittanut viestissään.
Ehkä olisin voinut valita sanamuodot tarkemmin viimeisessä kappaleessa. Noh se nyt vaan on niin, että suurin osa ihmisistä valitsee parisuhteen, sen normisetin, 2 lasta jne. Heitinkin nuo väittämät aika yleistäen. Ja uskon, että näkemykseni siitä, että kaipaa parisuhdetta, on melko lailla yleisempi, kuin että ei kaipaa parisuhdetta ollenkaan.
Kategoriaan meni se, että valitsee yksinolemisen vapaaehtoisesti. Tiedän monia sellaisia ihmisiä, jotka haluavat olla yksin, koska eivät kaipaa parisuhdetta.
Mutta monet sellaiset henkilöt, jotka väittävät nauttivansa yksinolosta, kuitenkin etsivät kumppania. En väitä, että kaikki tekisivät niin. Voi olla ihmisiä, jotka eivät päädy parisuhteeseen siksi, että ihan aidosti eivät halua niin tehdä. Ehkä sekin olisi pitänyt mainita. Siksi he pysyvät sinkkuna, koska he haluavat niin tehdä ja viihtyvät siinä. Siksi he ovat sinkkuja ja ovat asiaan ihan tyytyväisiä ja tärkeintähän on, että itse on tyytyväinen omaan tilanteeseensa. Tavoitteenani ei ollut moralisoida tuossa kohdassa.
Joo, tajusin kyllä mitä tarkoitat ja totta se on että suurin osa varmasti haluaa suhteen. Senhän takia tälläkin palstalla on niin paljon kirjoituksia varsinkin miehiltä kun he eivät suhdetta saa, vaikka kuinka yrittävät. Ei ole varmasti helppo olla mies jos haluaa suhteen, mutta ei ole kovin komea tai sosiaalinen naisteniskijä.
Sen olen omissa kavereissani huomannut miespuolisista että kaikki jotka haluavat suhdetta, mutta eivät sitä saa niin eivät kyllä väitä etteivät sitä haluaisi vaan surkuttelevat kun ei kumppania löydy. Naisista taas sinkut yleensä väittävät etteivät miestä halua, mutta heti jos komea mies heistä kiinnostuu niin ovat kuitenkin suhteessa. Kai se on naiselle jotenkin pahempi juttu myöntää ettei saa miestä ?
Väitän että valtaosalta parisuhteessa olevilta löytyy joku noista listaamistasi ominaisuuksista.
Kirjoitit vähän siihen sävyyn, että jos et ole patoutunut, olet automaattisesti jotenkin viallinen. Eipä se parisuhde ihmisestä sen parempaa tai täydellisempää tee.
Patoutunut > pariutunut. Autocorrect vai freudilainen?