Olen 19-vuotias, ja erosin nelisen viikkoa sitten ensimmäisestä, puolitoista vuotta kestäneestä parisuhteestani. Suhteemme entiseni kanssa oli alkanut viime kuukausina rakoilemaan, eikä se enää tuntunut samalta, mitä ennen. Aloimme riitelemään enemmän ja mitä enemmän aikaa kului, sitä vähemmän enää tunsin halua olla hänen kanssaan. Me siis erosimme noin neljä viikkoa sitten. Olen ollut henkisesti suhteen yli jo varmaan viimeiset kaksi kuukautta, enkä edes halunnut jatkaa juttua hänen kanssaan ja hän myönsi ettei hänkään tunne enää sitä liekkiä. Erosimme suhteellisen hyvissä väleissä kaikesta huolimatta.
Viikko sitten viikonloppuna menimme kaveriporukalla mökille ja näin jälleen pojan, jonka kanssa minulla oli ollut pientä silmäpeliä kaksi vuotta sitten. Aloimme juttelemaan mukavia ja (olimme yötä yhteisen ystävämme mökillä) valvoimme aamuun asti. Palasimme kotiin ja poika otti minuun heti yhteyttä ja muutaman päivän ajan viestittelimme ja juttelimme puhelimessa. Sitten hän kysyi kahville. Kävimme eilen kahvilla ja meillä oli niin mukavaa ja juttumme luisti todella hyvin. Olimme lähdössä ja kuinka ollakkaan, ovella meitä vastaan käveli entinen poikaystäväni. Hän vilkaisi meitä nopeasti, tervehti melko viileästi ja käveli sitten ohitsemme. Valehtelisin jos väittäisin etteikö hänen kylmyytensä olisi sattunut. Kun poika jonka kanssa kävin kahvilla kysyi olenko päässyt yli entisestäni ja suhteesta, vastasin että kyllä, mutta kuitenkaan en. Hän ei oikein tiennyt, miten suhtautua vastaukseeni. Sanoimme siis heipat ja lähdimme eri suuntiin. Soittelimme kuitenkin vielä illalla.
Olen aika sekaisin tästä jutusta enkä tiedä, mitä ajatella. Aikaa on mennyt kuitenkin melko vähän erostamme, mutta kun en ole enää rakastunut häneen enkä tunne häntä kohtaan mitään ihmeellistä, niin miksi sitten minulle tuli niin outo olo, kun hän tuli vastaan? Tunsin sellaisen inhottavan kylmän humahduksen vatsassani, ja ihan kuin olisin jotenkin pettänyt häntä, vaikka niin ei ole. Johtuuko se siitä vanhasta tunteesta, joka suhteesta on jäänyt vielä jäljelle, että olen tottunut olemaan vain entiseni kanssa? Olen sitä paitsi alkanut kiinnostumaan/ehkä jo ihastumaan siihen toiseen poikaan, vaikka olemmekin nähneet vasta pari kertaa ja jutelleet iltaisin puhelimessa.
Kuinka kauan edes pitäisi odottaa, ennen kuin voi alkaa miettimään uutta ihmistä ja harkitsemaan asiassa etenemistä? Tiedän etten halua jatkaa enää entiseni kanssa eikä hänkään minun, mutta silti en kuitenkaan halua tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että haluan siirtyä eteenpäin suhteestamme. Onko siis oikein että katson mihin "juttumme" tämän uuden pojan kanssa johtaa? Tämähän on tietysti yksilöllistä, mutta mielipiteet olisivat silti varsin mukavia!
Viikko sitten viikonloppuna menimme kaveriporukalla mökille ja näin jälleen pojan, jonka kanssa minulla oli ollut pientä silmäpeliä kaksi vuotta sitten. Aloimme juttelemaan mukavia ja (olimme yötä yhteisen ystävämme mökillä) valvoimme aamuun asti. Palasimme kotiin ja poika otti minuun heti yhteyttä ja muutaman päivän ajan viestittelimme ja juttelimme puhelimessa. Sitten hän kysyi kahville. Kävimme eilen kahvilla ja meillä oli niin mukavaa ja juttumme luisti todella hyvin. Olimme lähdössä ja kuinka ollakkaan, ovella meitä vastaan käveli entinen poikaystäväni. Hän vilkaisi meitä nopeasti, tervehti melko viileästi ja käveli sitten ohitsemme. Valehtelisin jos väittäisin etteikö hänen kylmyytensä olisi sattunut. Kun poika jonka kanssa kävin kahvilla kysyi olenko päässyt yli entisestäni ja suhteesta, vastasin että kyllä, mutta kuitenkaan en. Hän ei oikein tiennyt, miten suhtautua vastaukseeni. Sanoimme siis heipat ja lähdimme eri suuntiin. Soittelimme kuitenkin vielä illalla.
Olen aika sekaisin tästä jutusta enkä tiedä, mitä ajatella. Aikaa on mennyt kuitenkin melko vähän erostamme, mutta kun en ole enää rakastunut häneen enkä tunne häntä kohtaan mitään ihmeellistä, niin miksi sitten minulle tuli niin outo olo, kun hän tuli vastaan? Tunsin sellaisen inhottavan kylmän humahduksen vatsassani, ja ihan kuin olisin jotenkin pettänyt häntä, vaikka niin ei ole. Johtuuko se siitä vanhasta tunteesta, joka suhteesta on jäänyt vielä jäljelle, että olen tottunut olemaan vain entiseni kanssa? Olen sitä paitsi alkanut kiinnostumaan/ehkä jo ihastumaan siihen toiseen poikaan, vaikka olemmekin nähneet vasta pari kertaa ja jutelleet iltaisin puhelimessa.
Kuinka kauan edes pitäisi odottaa, ennen kuin voi alkaa miettimään uutta ihmistä ja harkitsemaan asiassa etenemistä? Tiedän etten halua jatkaa enää entiseni kanssa eikä hänkään minun, mutta silti en kuitenkaan halua tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että haluan siirtyä eteenpäin suhteestamme. Onko siis oikein että katson mihin "juttumme" tämän uuden pojan kanssa johtaa? Tämähän on tietysti yksilöllistä, mutta mielipiteet olisivat silti varsin mukavia!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tee miltä sinusta tuntuu. Jos tykkäät olla sen uuden pojan kanssa, niin ei siitä kannata mitään huonoa omaatuntoa mielestäni potea. Mutta jos tuntuu kurjalta niin ei tietenkään kannata liian äkkiä lähteä uuteen suhteeseen.
Ei tässä mielestäni ole mitään "oikeaa" tai "väärää" aikaa aloittaa uusi suhde, kunhan se sinulle sopii :)
Olen itsekin seurustellut vain nykyisen poikaystäväni kanssa enkä osaa paremmin neuvoa..
kannattaa kuitenkin toiselle mainita, että on vasta eronnut, ettei tämä ala odottamaan liikoja tilanteesta
Niin kannattaa, ehdottomasti.
et sinä vielä kuukaudessa saa tunteitasi järjestykseen, hyvä että olet vielä edes käsittänyt, että olet "vapaa"
Kysymys, kuinka pitkään pitäisi odottaa, on aiheeton. Itse asiassa useimmat suhteet loppuvat siihen, että löytyy miellyttävämpi. Suhteet ovat vaihtovaiheessa usein jonkin aikaa päällekkäin. Entisestä suhteesta on vaikea irrottautua, ellei ole uutta. Et siis kuulu tilanteessasi enemmistöön. Jatka uuden poikaystävän kanssa. Siitä voi tulla jotakin. Vanhan kanssa ei taatusti tule.
Tunne-elämäsi korjaantuminen vaatii vain aikaa. Jos olet suhteessa uuden kanssa, aikaa tarvitaan vähemmän. Onnea teille molemmille!
"Entisestä suhteesta on vaikea irrottautua, ellei ole uutta"
paskapuhetta.
tuo on vain selkärangattomien ihmisten tekosyy ihmisillä leikkimiselleen
Mielestäni ei kannata alottaa uutta suhdetta, jos ei ole vanhasta päässyt vielä täysin, sekä emotionaalisesti että fyysisesti yli. Jos vieläkin kaipaa ja miettii entistä, ei kannata lähteä suhteeseen uuden kanssa, koska se vain vahingoittaa uuden jutun pohjaa. Kannattaa siis ensin laittaa oma pää ja tunteet järjestykseen, ennen kuin lähtee katselemaan sen suuremmin ympärilleen.
Mikäli tuo alkava juttu uuden pojan kanssa tuntuu hyvältä, pidä siitä kiinni, mutta tee selväksi, että tarvitset aikaa. Jos poika ei ole valmis ymmärtämään ja antamaan tätä sinulle, ei hän ole tarpeeksi kypsä ja valmis suhteeseen. Tee myös selväksi, että etenette rauhassa turhia hätiköimättä ja katsomme, mihin suuntaan juttu alkaa luistaa.
"jennisssss", niinkuin näet näillä palstoilla saa täysin päinvastaisia neuvoja, Nimimerkki "terävä täti" argumentoi sillä, että entisen suhteen jäänteet voivat vaurioittaa uutta, itse taas argumentoin sillä, että vapautuminen jäänteistä on nopeampaa uudessa suhteessa. Valitse sitten näistä! Lopulta asian kuitenkin ratkaisee, miten tilanne kehittyy ja miltä sinusta tuntuu.
"itse taas argumentoin sillä, että vapautuminen jäänteistä on nopeampaa uudessa suhteessa"
ainut vaan että ihminen ei toimi noin. kun hän on vielä tunteissaan ja ajatuksissaan kiinni edellisessä ja nyt pitäisi sitten olla tunteitakin tähän uuteen ihmiseen, menee ihminen vain lukkoon ja tästä sitten seuraa ahdistusta ja masennusta yms kun pitää ns "vastoin omaa halua" alkaa "väkisin" jotain vääntämään, mihin ei ole todellakaan vielä valmis!
Ehkä sinun, lifemocker, pitäisi taas lukea, mitä sinusta kirjoitetaan palstalla S24/Suhteet//Naisen logiikka/Peppuaan yökerhon tanssilattialla tarjoavat naiset, 30.11.2012, kirjoittajat "härskiäää", "aika härskia joo" ym.
ehkä sinun pitäisi ymmärtää ettei minua voisi vähempää kiinnostaa mitä joku tuntematon minusta kirjoittaa ;)
Kyllä se ainakin viime kerralla jostakin syystä kiinnosti.
tuskin
Kyllä se näyttää kovin kiinnostavan, koska olet poistattanut kirjoitukset.
en ole mode, en voi poistella muitten kirjoituksia ;)
Modet yleensä poistava, mitä vain joku pyytää,
niin voidaan miettiä sitten niitä keskustelupalstan sääntöjä ;)
eikös ole jännä juttu että ainuttakaan mun kommenttia ei ole täältä milloinkaan hävinnyt ;)
Kiitos kaikille vastanneille! Olen puhunut tuon uuden pojan kanssa tästä asiasta ja hän tajuaa tilanteeni. Hän sanoi, että voimme tarvittaessa pitää tapailumme pelkkänä kaveripohjaisena tapailuna eikä meidän tarvitse vielä alkaa päättämään nyt mitään statuksia välillämme. Hän sanoi, ettei ole nyt kiinnostunut muista enkä minäkään, joten voimme ottaa aivan rauhassa ja katsella juttuamme ja antaa asioiden mennä omalla painollaan.
Näin entistäni eilen lenkillä. Hän myönsi, ettei nauttinut minun näkemisestä toisen seurassa, mutta ei siinä mitään, koska kyse ei ole kuitenkaan mistään mustasukkaisuudesta. Hän sanoi, että oli itsekin alkanut jutella jonkun tytön kanssa. Luulen, että se omituisuuden tunne johtuu siitä, että suhteestamme ei ole kuitenkaan ihan niin kauan aikaa ja koska olimme tottuneet toisiimme. Entiseni myös sanoi, molemmat ollaan vapaita nyt näkemään keitä haluamme eikä meidän pitäisi toistemme suhtautumista miettiä ja stressata enää.
Näinhän se on. En aio nyt allekirjoittaa uutta suhdetta uuden pojan kanssa, vaan haluan pitää sen ainakin näin alkuun sellaisena kevyempänä tapailuna. En halua, että hän ajattelee olevan jonkinlainen laastari. Koska pidän hänestä, mielestäni on parempi että itse saan oman pääni selväksi entisestä suhteestani ja kun voin varmuudella sanoa, että enää ei ole mitään tunteita jäljellä, voisimme alkaa katsomaan juttuamme tuon uuden pojan kanssa paremmin. Hän sanoi eilen illalla kun kerroin tästä, että niin on parempi tehdä. Tapailemme toisiamme, mutta emme puhu siitä, mitä välillämme nyt on ja mitä ei ole. Mitä sitä turhia kiirehtimään. Tänään illalla sovimme taas tapaavamme.
"Hän sanoi, että voimme tarvittaessa pitää tapailumme pelkkänä kaveripohjaisena tapailuna"
ei tule toimimaan. jos suhde on kuitenkin hakusessa. siinä kuolee se kipinä kokonaan ja teistä tulee vain kaverit, eikä friendzonelta ole paluuta