Mieheni on selvinpäin erittäin negatiivinen henkilö. hänen tympeytensä on kuin suuri puu joka varjollaan tukahduttaa ja varjostaa pienenpää puuta. minua riivaa tunne,että
pitäisi yrittää itsemurhaa ainoastaan vaan päästäkseni eroon hänestä tai että hän ymmärtäisi käytöksensä seuraukset. Joka Maantai alkaa jatkuva koko viikonkestävä valitus,asiasta kuin asiasta. Viikonloppuna on sitten aikuiset lapset kotona.Onhan hänessä hyvääkin,ero ajaisi minut köyhyysloukkuun,eikä olisi oikein häntäkään kohtaan. Hän on myös käytöksensä ja ajatusmalliensa vanki. Ja onhan minussakin vikaa.
pitäisi yrittää itsemurhaa ainoastaan vaan päästäkseni eroon hänestä tai että hän ymmärtäisi käytöksensä seuraukset. Joka Maantai alkaa jatkuva koko viikonkestävä valitus,asiasta kuin asiasta. Viikonloppuna on sitten aikuiset lapset kotona.Onhan hänessä hyvääkin,ero ajaisi minut köyhyysloukkuun,eikä olisi oikein häntäkään kohtaan. Hän on myös käytöksensä ja ajatusmalliensa vanki. Ja onhan minussakin vikaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Minun mieheni on samanlainen. En kyllä noin kepeästi lähtisi itsemurhasta puhumaan, vaikka hirveä luonne olisikin. Nauttii edes niistä hetkistä kun on juonut itsensä mukavaksi.
Niinpä,kännissä se on kiva ja meillä on helppoa olla yhdessä.selvinpäin sulkeutunut.
Viikolla jatkuvaa pahaa oloa,koko ajan on tunne että pitäisi vaan siivota koko ajan(se yksi mainoskin tulee koko ajan) tehdä jotain,kaikki on väärin, mitä teen. Ainoa mikä meidän suhteen pelastaa on tv-suht samanlainen ohjelmamaku. Ai,niin ja jatkuva syyllisyys. En ole oikein osannut elää ns.omaa elämää,olen aina ollut kiinni jossain;lapset ym.viimeset 20v elämästäni on mennyt kuin sumussa. Miehelle ei voi puhua,hän kääntää kaiken minua vastaan,joskus ajattelen onko hänellä narsistisia piirteitä.
Miksi siivoat koko ajan? Ei tarvitse. Syyllisyys pois, sinulla ei ole mitään syytä siihen. Toinen antaa vääristyneen kuvan että tekisit jotain väärin, hallitsee sillä sinua. Kannattaisi opetella elämään omaa elämää, ettei tuo mies tee henkisesti enempää tuhojaan sinuun.
Joko hän on tyytyväinen sinun jälkeesi ja on hiljaa, tai tekee sitten itse sen mitä pitää. Sinä olet onnistunut hyvin kaikessa.
LAITOIN VAHINGOSSA NIMIMERKIN VÅÅRIN JA CAPS LOCKIN JÄI PÄÄLLE JA Å-kirjain ei toimi.Blaah!
No,enhän mä siivoakkaan koko ajan vaan sellanen näkymätön tunne ajan päällä.Ja se helkkarin mainos,jossa mies siivoaa, pyörii koko ajan televisiossa!
Ja omaa elämäähän mulla ei ole koskaan ollut se aina ollut ensin vanhempien,sitten perheen ja nyt miehen taskussa. Tiedän kuka olen,en siis ole menettänyt muistiani.
Mutta en oikeasti tiedä KUKA OLEN.En tunne itseäni. Kiitos positiivisista sanoistasi.
No, sitä en tiedä kuinka hyvin olen onnistunut kaikessa,sitä pitää kysyä muilta.
Ehkä kaikki on vaan mun pään sisällä ja syytän suotta miestäni kaikesta.
"pitäisi yrittää itsemurhaa ainoastaan vaan päästäkseni eroon hänestä tai että hän ymmärtäisi käytöksensä seuraukset"
Aika sairas ajatus. Kannattaisi ehkä lähteä purkamaan sitä pääkopan sisältöä ihan ammattiauttajan kanssa, normaali ihminen ei tuollaisia vaihtoehtoja mieti.
No luuletko etten ole käynyt? Ja mitä se hyödyttää istua vastapäätä jotain lehtiötä polvellaan pitävää hymistelijää.Depressio on diagnisoitu,sen takia tk-eläkkeellä.
Pääkoppani sisältö,se onkin hyvä kysymys. Sairas tai ei. Helppohan sellasen on puhua jolla elämässä kaikki okei? No en tiedä sinun elämästäsi ja toivon että sulla on kaikki okei, mutta helpoiten itsemurhan tuomitsee ne jolla elämässä kaikki hyvin,eivätkä he tiedä mitään toisen,yleensä tuntemattoman mielen syvyyksistä.
No en ehkä edes pysty ittelleni mitään tekemään,mutta pääsisi edes pois.
Mutta tämä hemmetin talvikin vaan jatkuu ja jatkuu.
Eivät miehet muutu millään keinolla. Joten turhaa tehdä miehen vuoksi sellasta. EROA! Köyhänäkin on parempi, kuin elää negatiivinen ihminen varjossa. Sinussa ei ole mitään vikaa. Saatat vaikka parantua ja löytää energiaa kun pääset eroon miehestä. Jos ei mikään ammatti-ihminenkään miestä muuta, niin ei kukaan nainenkaan. Perusluonne pysyy. Tuskin mies rakastaa sinua kun on sellainen... Onko hänellä toinen nainen? Ja edelleen: sinussa ei ole mitään vikaa edelleenkään. Sinun syysi ei ole mikään.
Miksi sinä lapsillesi tai itsellesi tekisit niin että itsesi tappaisit? Sinun pitää ajatella heitä, olet hyvin tärkeä heille. Ja pitää huolta itsestäsi, erota ajoissa. Läheisen itsemurha on niin suuri trauma, ettei sitä kukaan halua kokea. Soita kriisipuhelimeen ja käy keskustelemassa ammattilaisten kanssa mitä teet tilanteessasi. Pääset hyvin eteenpäin. Sinua masentaa jo toisen teot ja asenne.
Jättäkää ne narsistimiehet tai luonnehäiriöiset ongelmatapaukset! Ihan sama vaikka olis insinööri tai yritysjohtaja. Mikään ei oikeuta olemaan negatiivinen 24h, silloin pitäisi vähentää työpaineita ja vastuuta jos on kuin leijonan luolassa. Nalkutus ja valitus voi aiheuttaa ahdistusta ja jopa kuoleman, kannattaa lähteä valittavasta ja epätyytyväisestä miehestä kauas!!! SE EI OLE RAKKAUTTA. -Jos saat korvatulpat pysymään korvissa, eikä mies ota niitä pois, kannattaisi ostaa ja laittaa ne korviin sopivassa tilanteessa... Mutta jos toinen on hullu se repii ne pois. Ei auta kuin erota.
Miehen pitäisi tietää itsekin aiheuttaako työ ja levon puute äksyyttä. Vai onko jokin muu vialla. Rakasta ihmistä ei kohdella miten tahansa, eikä käytös voi olla epäkunnoittavaa naisia kohtaan. Omaa varsinkaan. Naisillakin on itsekunnioitusta sen verran, ettei katsele mitä tahansa. Parisuhteen pitäisi olla positiivinen suureksi osaksi. Henkistä väkivaltaa ei tule sallia yhtään tai jatkuvaa arvostelua..... Zemppiä jatkoon!
Ja tuskin mies on kasvanut henkisesti eteenpäin aikuisena (jos on ollut koko ajan parisuhteissa), ja jos ei osaa hellittää paineita ja olla positiivisempi. Huolet / pelot mies voi purkaa muualla puhumalla, ei vihaisuudella. Alistava suhde ei ole myöskään terve, jos mies on hallitseva... Asemaansa käyttää väärin. Tasa-arvoisuus pitäisi olla 2013. Liekö liika viinankäyttö tehnyt hallaa suomalaisille miehille. Siivous tai mikään, ei voi olla loputon nalkutuksen lähde.
No eihän se nalkutakkaan koko ajan, meillä vaan tuppaa jäämään liikaa viikonlopun jäljiltä ruokaa jääkaappiin ym. Onhan silläkin stressiä. Janäköjään se helpotu kuin viinalla.
Oletteko kumpikin 24/7 nenä neää vastakkain 4 seinän sisällä. Onko teillä mitään muuta tekemistä kuin TV.n katselu, syonti ja juopottelu?
Siltä se kuulostaakin.
Laittaessa täysin elinvoimaisen ja terveen ihmisen tuohon tilanteeseen , varmasti viikossa hänestäkin tulisi täysi sekopää!!!!!
Tämänhetkinen ratkaisu tilanteeseen on kummankin vuoronperään poistua kämpästä. Näyteikkunaostoksille, kirjastoon, lukusaliin, lenkille, hiihtämään, rullatuolikierrokselle (jos olette sidotut rullatuoliin), auttamaan todella avun tarpeessa olevia - palkatta, ellei muuten. Nuo kaikki ovat maksuttomia hommia ja niistä saa happea aivoihin jota te kipeästi tarvitsette.
Antakaa toisillenne omaa tilaa ja tilaisuutta hengittää! Tee mitä tahaansa vaatiikin saadaksesi mies ulos kämpästä (terveellisiin asioihin!!!) muutamaksi tunniksi kerrallaan. Joka päivä.
Toinen vaihtoehto on että jos aikuiset lapsesi tarvitsisivat apuasi, viettäisit heidän luonaan aikaa päivän pari joka viikko. Voisit vaikka tarjoutua siivoamaan HEIDN kotinsa (jatkuvan omasi jynssäyksen sijasta).
Mitä tahaansa päätätkin, sinun on päästävä tuosta negatiivipussista eroon aika-ajoin. Mitä useimmin, sitä parempi.
Oletkohan todella oikeassa että et tule taloudellisesti toimeen ilman häntä? Että et pystyisi asumaan yhden huoneen asunnossa täysin itsenäisesti eikä tarvitsisi otta jatkuvaa saastaa negatiivipussista?
" Onhan hänessä hyvääkin,ero ajaisi minut köyhyysloukkuun,eikä olisi oikein häntäkään kohtaan. "
Haluutko vähän selittää, että miks köyhtyisit jos eroaisit miehes kanssa ? Jos sulla ei töitä ole nii löytyyhän sitä aina tukia. Ja mitenniin ei olisi oikein häntä kohtaan ? Ei teidän välillä (tai ehkä vain yksisuuntaisesti) ole rakkautta, joten miksi jatkaa ?
Mun mies on jotakuinkin samanlainen varjonsa alle jyrääjä. Hän määrää jopa mistä minä saan kotona puhua ja mitä hän ei halua kuunnella siitä minä en saa puhua. Hän ei käytä alkoholia juuri koskaan, ei myöskään harrasta muuta kuin kotona olemista työn lisäksi.
Joskus pyydän mukaan kävelylle mun ja vauvan kanssa, muttei häntä kiinnosta. Hän pelaa mielummin pleikkaria sisällä tai leikkii legoilla. Seksi kelpaa ja mun suu kelpaakin vain puhumaan asioita joita hän haluaa kuulla tai munan ympärille.
Itsemurhaa en kuitenkaan tekisi, lapsikin tarvitsee mua ainakin vielä ja minä tarvitsen itseäni.
Hän määrää mistä sinä saat puhua? Voiko hänen kanssaan keskustella? Voitko neuvotella hänen kanssaan mistään vai tekeekö hän aina yksin kaikki perhettänne koskevat päätökset?
Kuulostaa siltä että teillä on todellisia kommunikaatio-ongelmia. Mikä kumma näitä puhumattomia miehiä vaivaa?
Kannattaisi varmaan hakeutua pariterapiaan. Voi sinne yksinkin mennä, jos mies ei lähde. Saisit vähän näkökulmaa asioihinne, ja rohkeutta päättää itse omista ratkaisuistasi.
Hän kivahtaa minulle heti, jos puhun jotain sellaista asiaa jota hän ei halua kuunnella tai josta hänen mielestään ei tarvitse jutella. Joudun siis olemaan hiljaa asioista joista haluaisin itse joskus puhua, koska häntä ei huvita kuunnella.
Minä saan vielä päättää asioista jonkun verran, koska asumme minun nimissä olevassa kämpässä, mutta pian muutamme hänen omistamaan taloon. Pelkään, että sitten minulle vasta vaikeat ajat koittaa. Saanko edes istua enää siellä missä hän ei halua minun istuvan. Kyllä miehelläni on kaapin määrämis vimma. Hän mielellään sanoo kuinka joku asia on ja vastaan väittäjät ovat joko tyhmiä tai väärässä.
En tiedä pelastaako tätä mikään parisuhdeterapia, jos mies ei itse älyä muuttaa tyyliään. Olen kertonut, että mulla on paha olo ja syyn koska en saa puhua mistään mistä haluaisin. Olen kuulema marttyyri.
Lisään vielä, että mieheni pitää kaikkia lääkäreitä ja terapeutteja pelleinä. Ei vakavasti otettavina. Hän on heitäkin fiksumpi. Siis omasta mielestään.
On kehottanut minua jättämään eräänkin lääkärin odotusaikana väliin ja neuvolakäynnit tyystin. En ole anatnut periksi vaan käynyt kaikissa tarvittavissa. Minulla oli vielä riskiraskaus jonka vuoksi olin erityisen tiiviissä valvonnassa. Siitä sain narinaa kuunnella ja olisi pitänyt jättää käymättä. Siis mieheni mielestä.
Lapsi syntyikin sitten hätäsektiolla, sitten alkoi kilpailu kumpi on parempi vanhempi ja tekee enemmän lapsen eteen tai paremmin.