"Jos olisin pienituloinen, hankkisin sijoitusasunnon, jonka laittaisin vuokralle. Asunto on aina 10-20 vuoden kuluttua arvokkaampi kuin ostohetkellä."
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288545132270.html
Joskus ihan vetää sanattomaksi nämä todellisuudesta ja oikeasta elämästä etääntyneiden henkilöiden "asiantuntijamielipiteet"
No onhan niistä toki hupia tässä kaurapuurolautasen äärellä, samalla kun miettii, kuinka saisi rahat riittämään ruokaan viimeisen viikon ajan ennen tilipäivää. Ja minulla sentään on vielä töitä, mutta tosiaankin melko pienipalkkaista.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288545132270.html
Joskus ihan vetää sanattomaksi nämä todellisuudesta ja oikeasta elämästä etääntyneiden henkilöiden "asiantuntijamielipiteet"
No onhan niistä toki hupia tässä kaurapuurolautasen äärellä, samalla kun miettii, kuinka saisi rahat riittämään ruokaan viimeisen viikon ajan ennen tilipäivää. Ja minulla sentään on vielä töitä, mutta tosiaankin melko pienipalkkaista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kukaan ei kommentoi? Kaikki kittiläläiset samaa mieltä kyseisen rouvan kanssa?
Eksyin sattumalta tänne Kittilän keskusteluosiolle.Olen itse Itä-Suomesta.
Yllä kirjoittanut rouva on oikeassa.Aiva järjetön artikkeli.
Ei pienituloinen pysty miettimään sijoittamista.
Kävin katsomassa teidän kiinteistöhintojanne Kittilässä.Teillä on kalliit hinnat siellä.On meillä täällä itäisellä alueella noita yli sahantuhannen taloja myynnissä,mutta etupäässä menee reilusti alle.Asun 20 tuhannen asukkaan pikkukaupungissa ja halvimmat kiinteistöt lähtevät täällä alle kymppitonnin.
Olen itse myös pienituloinen lähihoitaja naisihminen ikää on 33v.Tuossa kuutisen vuotta sitten minulle tuli vastaan tilanne jossa sain ostaa itselleni tällaisen pienen 45m2 mummonmökin 7 tuhannen euron hintaan.Tosin talo sijaitsi Itä-Suomessa.Asuin Helsingissä,tein pätkätöitä ja maksoin vuokraa 670e kuukaudessa pienestä yksiöstä.Todelliset asumiskulut olivat sellaista 740e:n kuukausiluokkaa.
Lainasin summan eri sukulaisiltani ja ostin talon.Hyppäsin tyhjänpäälle muuttaessani vieraalle paikkakunnalle.Mutta töitä löytyi melkein heti.Remppasin itse.12 tonnin remontoinnin jälkeen talo on oikein miellyttävä asua ja elää.
Pienestä talosta on minulla erittäin vähän kuluja ja asun nyt täysin velattomasti.Vuokria aiemmin maksoin reilusti yli talon ostohinnan verran vuodessa.Eli muutto ja talonosto on ollut erittäin kannattava bisnes.Nyt remppaan talon matalaa vinttiä ja saan 40m2 asuin-neliöitä lisää.
Remppaan hissukseen varojen mukaan.
Se että pystyy asumaan itse edullisesti omassa mökissään mahdollistaa jonkinlaisen tulevaisuuden.
Joskus on vain lähdettävä omasta kaupungistaan pois jos eläminen ei ole kannattavaa.Hauska seurata kun muuttoliike vie pääkaupunkiseudulle.Itse puolestaan jouduin lähtemään sieltä pois.Nyt periaatteessa ei edes haittaa vaikka töitä ei olisikaan kokoaikaisesti.Pärjään joka tapauksessa.Vähemmän stressiä.Enemmän aikaa.Helsingissä oli lisäksi hyvin ahdistava juppi-ilmapiiri.Nyt saa olla rauhassa ja lähteä verkkareissa kauppaan :D
Ehkä joskus tulevaisuudessa pystyn säästämään ja vaikkapa osamaan toisen vastaavan talon ja vaikkapa remontoimaan sen vuokralle.Mutta siihen varmasti menee vielä aikaa.
Mahtava juttu!! Tollasta asennetta voi vaan ihailla! Hatunnosto sulle lähihoitaja 33v.!! Ite oon funtsinu samaa vaikka suht edullisesti asustelen tällä hetkellä vanhassa talossani. Asumiskulut jos saa muutamaan sataseen kuussa, niin eipä oo stressiä elannon suhteen. Pikku viljelyllä ja kasvimaalla saa riittävän elannon, muutama kana ja jokunen muu elukka päälle lisäks niin sais lihat ja kanamunat. Kalastelut lähijärvistä ja joista. Käsityöammattien hallinta auttaa asiaa myös kummasti, remppataidot, puusepäntyöt, metallihommat, sepänhommat, moottorin korjailut, lvi-hommat sun muut. Kyse on asenteesta, kaikki voi oppia hallitsemaan vähintään suurinpiirtein, jos on uteliaisuutta ja uskaltaa ryhtyä! Ei työt tekevältä lopu!! Tsemppiä!!