En tiedä mihin muuallekaan tulla avautumaan.. Mutta niin, kyseessä on elämäni yksi tärkeimmistä ihmisistä, paras ystäväni, ja hänen muuttunut käytöksensä seurustelun takia. Klassinen tarina, jossa poikaystävä menee kaiken muun edelle, jopa entisten ystävien.
Tämä on hänen ensimmäinen suhteensa ja poikaystävä on mukava, ei siinä mitään. Minua vain rasittaa kun hän tekstailee ja soittelee hänelle jatkuvasti, silloinkin kun yritän jutella ystävälleni vakavista asioista tai kun vietämme aikaa kerrankin yhdessä. Ymmärrän kyllä, että seurustelusuhteiden alkuvaiheessa ihminen haluaa nysväillä kumppaninsa kanssa mahdollisimman paljon. Oman poikaystäväni kanssa olemme kuitenkin olleet jo vuosia yhdessä, joten tiedän millaista se aluksi on.
Olen onnellinen ystäväni puolesta, hän ansaitsee kaikkea hyvää, mutta olen yrittänyt keskustella hänen kanssaan tunteistani. Hän ei näytä vielä ymmärtävän mitä yritän sanoa.. Haluan olla ikuisesti hänen ystävänsä ja tiedän että tulen aina olemaan, mutta miehiä tulee ja miehiä menee. Ystävyys jää.
Käymme joka vuosi myös matkoilla kahdestaan mutta ilmeisesti tämän vuoden reissu peruuntuu, koska ystäväni haluaakin mennä poikaystävänsä kanssa matkalle samaan aikaan kun meidän olisi pitänyt mennä.
Useasti käy myös niin, jos olemme sopineet yhteistä tekemistä, niin odottelen ystävääni jossain, kunnes sitten hän soittaa ja sanoo menevänsä poikaystävänsä kanssa johonkin. Olisin itse voinut olla oman mieheni kanssa tai sopia muita menoja, mutta koska olin lupautunut viettämään aikaa ystäväni kanssa jouduin odottelemaan häntä turhaan. Hän on myös aina myöhässä kaikista sovituista menoistamme, koska hänen poikaystävänsä roikkuu hänen kintereillään, eikä ystäväni osaa pyytää häntä lähtemään aiemmin.
Sinällään koko juttu tuntuu vähäpätöiseltä, mutta silti se tuntuu pahalta. Toivon heille pariskuntana kaikkea hyvää, sillä ystäväni on sen ansainnut. Aion kyllä tukea häntä ja olla hänen ystävänsä jatkossakin. Huh saipas purettua..
Tämä on hänen ensimmäinen suhteensa ja poikaystävä on mukava, ei siinä mitään. Minua vain rasittaa kun hän tekstailee ja soittelee hänelle jatkuvasti, silloinkin kun yritän jutella ystävälleni vakavista asioista tai kun vietämme aikaa kerrankin yhdessä. Ymmärrän kyllä, että seurustelusuhteiden alkuvaiheessa ihminen haluaa nysväillä kumppaninsa kanssa mahdollisimman paljon. Oman poikaystäväni kanssa olemme kuitenkin olleet jo vuosia yhdessä, joten tiedän millaista se aluksi on.
Olen onnellinen ystäväni puolesta, hän ansaitsee kaikkea hyvää, mutta olen yrittänyt keskustella hänen kanssaan tunteistani. Hän ei näytä vielä ymmärtävän mitä yritän sanoa.. Haluan olla ikuisesti hänen ystävänsä ja tiedän että tulen aina olemaan, mutta miehiä tulee ja miehiä menee. Ystävyys jää.
Käymme joka vuosi myös matkoilla kahdestaan mutta ilmeisesti tämän vuoden reissu peruuntuu, koska ystäväni haluaakin mennä poikaystävänsä kanssa matkalle samaan aikaan kun meidän olisi pitänyt mennä.
Useasti käy myös niin, jos olemme sopineet yhteistä tekemistä, niin odottelen ystävääni jossain, kunnes sitten hän soittaa ja sanoo menevänsä poikaystävänsä kanssa johonkin. Olisin itse voinut olla oman mieheni kanssa tai sopia muita menoja, mutta koska olin lupautunut viettämään aikaa ystäväni kanssa jouduin odottelemaan häntä turhaan. Hän on myös aina myöhässä kaikista sovituista menoistamme, koska hänen poikaystävänsä roikkuu hänen kintereillään, eikä ystäväni osaa pyytää häntä lähtemään aiemmin.
Sinällään koko juttu tuntuu vähäpätöiseltä, mutta silti se tuntuu pahalta. Toivon heille pariskuntana kaikkea hyvää, sillä ystäväni on sen ansainnut. Aion kyllä tukea häntä ja olla hänen ystävänsä jatkossakin. Huh saipas purettua..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kannattaa antaa ystävälle tilaa koska hän on nyt oikeasti onnellinen.