Mitä jos rakkaus loppuu??

Ei elämä ole pelkästään tunteita, se on arkipäivää ja kun on tasapaksua silloin asiat yleensä on hyvin, suuret tapahtumat elämässä ovat yleensä ikäviä.
Avioliitto on liitto, on luvattu rakastaa myötä ja vastamäessä.
Yleensä antaessaan saa, kannattaa keksiä pikkujuttuja ja yllätyksiä saadakseen toisen hyvälle mielelle, ne on mahdollista saada takaisin korkojen kanssa.

Toivon teille pelkkää hyvää.

Sellaistahan se parisuhde on, varsinkin pitkä. TUnteet ja tuntemukset vaihtelevat. Ero on helpoin ratkaisu mutta jos parisuhteessa aikoo olla, pitää opetella sietämään myös negatiivisia tunteita ja vaikeita asioita. Miten muuten parisuhde taidot kehittyisivät?

Mikään hyvä parisuhde ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista vaan nimenomaan erilaisten tunnetilojen ja tilanteiden sietämistä ja niistä yhdessä selviämistä. Mikään ei ole palkitsevampaa kuin pitkä parisuhde, jossa molemmat tuntevat toisensa ja itsensäkin, tukevat toisiaan, voivat olla omia itsejään ja siitä huolimatta tietävät, että suhde kestää ja kantaa. Rakastaminen on taitolaji, jonka jokainen haluaisi oppi mutta
harva on valmis näkemään vaivaa sen eteen.

On hienoa antaa lapselle elämä jossa ollaan kokonainen perhe. Se on lahja jota monilla ei enää ole. Kouluelämässä näen liian paljon lapsia joilta perhe on särkynyt, myös lapsen sielussa särkyy jotakin arvokasta.

Ongelmasi ei ole parisuhteesi vaan sinä itse. Hoida itsesi kuntoon ja mieti vasta sitten näitä.

Masentuneena ihmisen tunneäly ja syvimmät tunteet on jäässä ja kaikki tuntuu tylsältä, pahalta, ei miltään. Puolison pitäisi tuntua hyvältä, toisen kropan pitäisi kiihottaa, seuran mukavalta... ja kun ne ei tunnu miltään, niin sitä alkaa ajattelemaan. Jos vaikka listaisit itsellesi, että mikä on elämässäsi tärkeää ja mikä ei ja katsot sitten, että miten saat ne asiat kuntoon.

Olisi varmaan viisasta istua miehesi kanssa rauhassa alas ja kysyä "mitä sinä haluat meiltä?" ja kysyä sama itseltäsi. Sitten toinen saa kuunnella hiljaa kun toinen kertoo. Jos itse haluat vaikka "ehjän perheen, nauttia elämästä lapsen ja miehen kanssa", niin sitten katsotte itsellenne rehellisesti että mitä pitää muuttua jotta se onnistuu. Riitely ja huuto ei vie mihinkään kun meteli peittää järjen ja vihan voima hukuttaa tunteet.

Tee uusia asioita, murtaudu ulos rutiineista, ota aikaa & tilaa ollaksesi paras oma itsesi, tee jotain millä alat rakastamaan itseäsi. Vasta kun olet sinut itsesi kanssa ja pidät siitä mitä näet peilissä, voit rakastaa ja olla rakastettu.

Masennuksen ja sitä kautta retuperälle jääneen parisuhteen vuoksi eroaminen ei tuota muuta kuin lisää masennusta. Toki monet kehuvat elämänsä pelastuneen eron myötä, mutta hekin olisivat voineet ottaa lusikan kauniiseen käteen paljon aiemmin ja katsoa, että mistä heidän paha olonsa syntyy. Sehän on ihan mahdollista, että mies onkin yksi niitä positiivisempia asioita elämässäsi mutta et sisällä vellovan kivun salamöykkysi vuoksi pysty tunnistamaan, että tuleeko paha olo & etäisyyden tunne puolisostasi vai jostain muusta.

Usko pois, kannattaa ensiksi olla todella rohkea ja yrittää kunnolla... ja jos päädyt lähtemään, ainakin tiedät miksi lähdit, tiedät että teit oikein ja tiedät, että yritit katsoa kaikki kortit.

Sori nyt vaan... "been there, done that" - pätee minuun tässä ja ylläoleva on vain mielipiteitäni kovan kautta itse oppimastani. En ala viisastelemaan siitä, että mitä sinun pitää tai ei pidä tehdä.

Kansio kädessä istuva hymähtelevä terapeutti ei sinun elämääsi puolestasi järjestykseen laita vaan se on ihan sinun oma hommasi. Sinun ja puolisosi yhteinen homma.

Kiitos kaikille kommenteista. Etenkin Perheenisälle. Osasit kyllä todella hyvin asiasta kirjoittaa.
Terapiassa ollaan käyty lähinnä sen vuoksi että saataisiin paikka ja tilaisuus puhua asioista ilman että aletaan riitelemään tms. En odota että terapeutti meidän elämän laittaisi raiteilleen. Odotan vaan saavani häneltä hyviä neuvoja siihen mistä aloittaa tai mitä tehdä kun parisuhde junnaa paikallaan.
Mielestäni olen terapiassa ottanut esille kaiken tarpeellisen.
Mulla on masennukseen lääkitys ja hoitosuhde mielenterveyspoliklinikalla, koen että se puoli on siltä osin kunnossa.
Ehkäpä tuo masis taas on nostamassa päätään kun ajatukset ovat tällaisia...