Kun Ihmemies on peruttu - Sinkkulaiva

Miksi pyysit anteeksi kassaneidiltä? Olipa nössö veto.

Eilen näytetyssä Girlsin päätösjaksossa oli muuten itseironinen pullukka joka sai naista, jopa kaunista sellaista. Tuli Lordi mieleen siitä, vaikka fiktiotahan tuollainen itseironisten pullukoiden naisensaanti on.

Minä yritän koskettaa vähän tahallani kassatyttöjen käsiä, kun saan kuitin. Se on, ja tulee olemaan ainoa kosketukseni naisiin ikinä ja varmasti noin joka kolmannen asiakkaan sormet osuvat kassatytön sormiin. Siitä ei voi saada mitään paheksuntaa. Kerran minulla oli paljon irtokolikoita ja annoin kassatytölle rahat niin, että kaadoin ne nyrkistä varovasti hänen kämmeniinsä ja ihokosketus oli aktiivisena koko prosessin ajan. Tyttö hymyili ja päiväni olikin yhtäkkiä vähän parempi.

Katsoin pätkiä noista jaksoista, ja omat tuntemukset olivat hyvin ristiriitaiset. Välillä tunsin itseni eläkeläiseksi, joka katselee nuorison menoa, että tuollainenko se maailma on nykyään. Tämä fiilis pysyi päällä oikeastaan silloinkin, kun haastatellut olivat minun ikäisiäni (30 ) tai vanhempia, ja myös silloin, kun he vaikuttivat sympaattisilta ja miellyttäviltä. Siis tämähän ei suinkaan ollut kaikilta osiltaan pelkkää sosiaalipornoa; paljon pahempaakin on nähty ja tullaan näkemään.

Onhan tuo ohjelma tietenkin painottunut poikkileikkaus, kuten Lordi sanoo. Mutta jotkut haastatelluista tyypeistä tuottivat tunteen, että onkohan tämä nyt parodiahahmo (mm. Jaanan intiimiosien tatuoinnit ja niiden taustoitukset). Parodiavaikutelmaa vielä täydentää se, että juontaja puhuu koko ajan tutusti naistenlehtikieltä riippumatta siitä, mitä ruudussa tapahtuu. "Puhaltaako rakkauden tuuli esteet nurin Örden ja Jannan väliltä?" -> kamera näyttää, miten mies kaljatuoppi kädessä yrittää tanssilattialla hivuttautua puristeluetäisyydelle ja nainen koettaa tungoksessa vetäytyä kauemmas ja tähyillä, löytyisikö jostain uusi mies tanssittajaksi. "Saako yhteinen ateria Samin ja Marzin näkemään toisensa uusin silmin?" - > krapulaiset tyypit mättävät lautaselle lihapullia ja kanankoipia buffetissa, näyttävät täydellisen kypsyneiltä toisiinsa ja koko risteilyyn.

Sosiologinen havaintoni ohjelmasta on, että eri ihmisryhmien todellisuudet etääntyvät vauhdilla toisistaan. Mikä ei sinänsä ole kenellekään uutinen. Mutta silti se vauhti jaksaa hämmästyttää. Minusta tuntuu, että realityohjelmien alkuaikoina olin vielä jotenkin kartalla siitä, mitä niissä tapahtui ja miksi. Esimerkiksi Big Brotherin ensimmäistä kautta - olikohan se 2004 tai 2005 - katselin silloin tällöin, ja talossa olevat tyypit vaikuttivat minusta enimmäkseen taviksilta, joiden sielunmaisemaa saattoi ymmärtää. Nyt tuntuu niin kuin katselisi jotain amerikkalaista ohjelmaa, näistä jää samanlainen vierauden ja absurdiuden tuntu.

Markkina-arvoanalyysiahän tuosta laivameiningistä ja eri päähenkilöistä olisi kiintoisaa tehdä, mutta olkoon. Eiköhän tässä nyt ollut avautumista tarpeeksi.

Pariutuminen on miehelle numeropeliä ennen kaikkea. Sinun pitää oppia ensinnäkin päästämään irti "tällainen minä vain olen" -egostasi ja alkaa kehittää itseä. Aloittaa vaikka siitä, ettei pyytele anteeksi sitä että koskettaa ihmisiä.

Numeropeliä kehiin eli järkyttävät määrät lähestymisiä useiden kuukausien ajan joka viikko, useana päivänä. Jos olet pienellä paikkakunnalla, muuta isompaan.

Kaljaa juoden baarissa istuen ei koskaan saa mitään. Se on ihan varma miehenä!

Suurin osa miehistä on sellaisia, että pitää vaan ampua sarjatulella ja jossain vaiheessa osuu vitoseen.

Lordin aika-avaruus sai minut takaumaan. Jatkuva itseironiointi upottaa usein. Mutta jos se on Lordin specialiteetti kuten vaikkapa, öhöm, tämän valkeatukkaisen techno-germaanin Scootterin tyyli huutaa musiikin päälle? Faster, Harder- Lordi?

Pointtini oli että kun sitä jatkaa ja yleisö diggaa niin siitä tulee suosittua. Ehkä. Vähän show'ta, vähän kipinää ja kyllä se siitä lähtee liitoon!

Ja käänteinen psykologia on aina parempi Suomessa kuin "mä oon universumin paras mies siinä sulle muija faktat"- iskeminen.
Ps. Jos lähtisin millekkään botskille, joisin niin paljon että luulisin että olen apina.

Olisi kyllä tosi hienoa nähdä taltiointi siitä, kun kotiseutuyhdistyksen tiimi kohtaa yksinäisen kaljan juojan lavan reunalla.

toisesta ketjusta bongattua:

"Minusta tästä olisi voitu tehdä ihan kiva sarja, seuraa etsivät ovat ainakin tähän asti olleet elämänmakuisia tavallisia tallaajia, jotka tosissaan etsivät elämäänsä seuraa.

Jotenkin ohjelman pilaa kyyninen ja ikävä kommentointi, tästä saa tosiaan sen käsityksen ettei tavallisen näköisen normaalia arkea elävän kannattaisi mitään yrittääkään kun kommentaattorin mielestä kaiken pitäisi sujua sulavasti kuten pelimiehillä/naisilla ja tärkein udeltava on että mitäs hyttiin saatiin mukaan ja mitä siellä tapahtui.

En nyt tarkoita että maajussille morsian tyylistä "ihqutusta" kaipaisin, vaan lähinnä pientä kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan. Nämäkin hakijat aika avoimesti kertovat yksinäisyydestään ja haaveistaan. "

Olen aika samaa mieltä, vaikka sarjaan melkoisia ressukoitakin on eksynyt.