En taida löytää ikinä miestä

Miksi et halua lapsia?

munaa säännöllisesti, eli mikä pulma?

Et usko itsekään väittämääsi. Ok, 3 tai usemamman lapsen hankkiminen yleistyy, mutta samalla yleistyy vapaaehtoinen lapsettomuus. Uskoakseni on huomattavasti helpompaa löytää velamies kuin -nainen, sillä miehiltä puuttuu sama hormooninarkoosivaihe, jota naiset kutsuvat biologiseksi kelloksi.

Vaimoni vinkui lapsia vuosia, sain lykättyä tätä milloin milläkin verukkeella ja nyt hän on selvittänyt päänsä tuosta narkoosista ja tullut järkiinsä, kykenee taas ajattelemaan aivoillaan kohtunsa sijaan.

Minä 6, nahkapokaaliräkätapit 0. Voitto, lopullinen, makea voitto.

Ei-lapsia-haluavan naisen tilanne ei ainakaan parane vanhemmiten, koska vapaita miehiä on koko ajan vähemmän. Ja tuskinpa sinullekaan tulee mieleen pariutua eronneen miehen kanssa, joka ei halua lapsia, mutta jolla on valmiiksi lapsia edellisestä liitosta?

Minä olen aivan varma, että lapsiahaluamattomia miehiä on enemmän kuin naisia, vaikka vähemmistönä olemmekin. Minäkin löysin melko kivuttomasti ikäiseni, silloin 30-vuotiaan vela-naisen. Niinpä sinäkin löydät vastaavan miehen, jos viitsit tehdä asialle jotain muuta kuin passiivisesti odotella.

Kyse ei ole siitä etteikö vela-miehiä olisi, taitaa enemmän kenkä puristaa siitä ettei aloittajan ja tällaisten miesten tiet kohtaa. Joka taas on hyvin tyypillinen ongelma - pyöritään niin eri ympyröissä että sattumalta ei valitettavasti törmätä niihin "parhaimpiin matcheihin".
Olen 25 ja aina tiennyt etten halua lapsia. Tässä vaiheessa elämää en olisi uskonut tämän olevan mikään kynnyskysymys seurustelusuhteelle, mutta viimeisen 4 vuoden aikana kaksi pidempää suhdetta (itseä vain 2-3v vanhempiin miehiin) kippasi, kun miehet tajusivat että minun kanssa niitä lapsia ei oikeasti koskaan tulla tekemään. On valtava harmi löytää muuten loistava ihminen, jonka kanssa on ihana olla - mutta sitten tuollainen yksi aspekti kaataa koko korttitalon, siinä mielessä kyllä ymmärrän aloittajaa.

Mielesi voi vielä muuttua. En minäkään vielä parikymppisenä halunnut lapsia mutta sitten jossain 25 vuoden tienoilla mieleen hiipi ajatus että tahtoisin joskus itsekin tulla isäksi. Joku viisas on sanonut että kun lapsi syntyy loppuu "suhde" ja aletaan opetella elämään perheenä.

Minulle eivät lapset ole mikään kynnyskysymys. Mutta se voisi olla jos nainen olisi ehdottomasti niitä vastaan, vaikka itselleni pieni vauvakuume iskisi. En vaan ylipäänsä jaksa ymmärtää tuollaista ehdottomuutta. Ehdotonta pitäisi olla vain niiden kahden ihmisen ja heidän välisensä rakkauden. Kaikki muu pitäisi olla neuvoteltavissa.

Eli lapsettomaksi jonkun fyysisen syyn takia jäävän ymmärtäisin täysin. Jos sellaiseen rakastuisin, niin se olisi sitten siinä, ei biologisia lapsia, eikä asia juuri harmittaisi. Adoptiosta toki voitaisiin vielä keskustella. Mutta lapsia vihaavaa naista olisi paljon vaikeampi hyväksyä.

En minä halua lapsia ja se on satavarma juttu. Eli aletaanko seurustelee?

juuri päinvastainen ongelma. Kaikki naiset, joita olen tapaillut ovat jo äitejä tai haluavat sellaiseksi mahdollisimman pian. Lapsettomasta el'ämästä kiinnostuneita naisia en ole tavannut. Tai jos olen tavannut, ne ovat jo parisuhteessa samanlaisen miehen kanssa.

Minäkin ajattelin ennen etten lapsia halua. En voinut edes kuvitella naimisiin meneväni. Kun olin 29 kaikki alkoi pikkuhiljaa muuttua. Tajusin että haluan jonkun kanssa olla ja kun lopulta löysin hyvän miehen ja rakastuin, halusin myös lapsen. Niin se mieli voi muuttua. On aika iso riski varta vasten etsiä mies joka ei lasta halua. Sinun mielesi voi vanhetessa muuttua vaikka nyt olisitkin varma. Mutta sen miehen mielipide välttämättä ei. Kannattais vain ilman suuria ehtoja etsiä mies jonka kanssa on hyvä olla. Katsoo sitten miten käy.

Mieli saattaa tosiaan muuttua mutta saattaa se muuttua myös toisin päinkin eli jos on nuorena ehdottomasti ollut sitä mieltä, että joskus haluaa lapsia mutta vanhemmiten ei sitten enää haluakaan. Miksi tuota mielenmuutosta ei koskaan korosteta?

Lasten hankkiminen tai hankkimatta jättäminenhän on kuin kiikkulauta ympäristön ja yhteiskunnan välillä. Yhteiskunnalle on tärkeätä, että väestö ei ikäänny liikaa joten uusia ihmisiä tarvitaan. Ympäristön kannalta taas lapsen hankkiminen on ympäristörikos.