Yhteiskuntatieteilijät hoi!

Bumb

Voin sanoa suoraan että ketään ei huvita vastata tähän, mutta kirjottelen nyt itse jotain jos tästä joku onneton hyötyisi. Kun itse lähdin opiskelemaan valtiotieteitä, olin yhtä naiivi ja optimistinen. Haaveilin ihanasta kansainvälisestä urasta ja rakastin opintojani, koska ne olivat mielenkiintoisia. Tosiasiassa yhteiskuntatieteilijät akateemisia medianomeja, joita on ihan liikaa ja joka duunista saa tapella kynsin hampain. YK, EU ja UM ovat hierarkisia, byrokraattisia laitoksia joissa saa raataa paskahommia huonolla palkalla/ilmaiseksi, mitään unelmien työnantajia ne eivät todellakaan ole. Mutta työpaikat näissä organisaatioissa ovat silti kiven alla, ja maisterinakin joudut tekemään mooooooonta palkatonta/huonopalkkaista harjoittelua ennenkuin kannattaa uneksia edes kaikkein mitättömimmästä pätkäduunista. Voit huviksesi tutustua ko. työnantajien sivuilta tms että miten heille työllistytään... esim YK on asiantuntijaorganisaatio, eikä sinne haluta mitään tunareita opettelemaan, että miten töitä tehdään.

Jos yhden vinkin sinulle voisin antaa niin ei kannata opiskella mitään yhteiskuntatieteitä, vaikka pyrkisikin ns. kv-politiikan töihin. Nykyään tarvitaan substanssiosaamista, ja jos ei insinööriksi tai kirjanpitäjäksi huvita lukea, niin mene oikikseen tai kauppikseen/opiskele taloustieteitä. Jos politiikka kumminkin kiinnostaa, voit aina ottaa niitä sivuaineena. JOS jo kuitenkin opiskelet jotain valtio-oppia tai sosiologiaa, lue sivuaineena taloustieteitä/tilastotieteitä/lakia/ympäristötieteitä etc. Ala jo valmiiksi katselemaan niitä sellaisia työpaikkailmoituksia, jotka kiinnostavat. Niissä listataan aika hyvin vaatimuksia.

Lisäksi, vaikka henki menisi, hanki oman alan työkokemusta opintojen OHESSA. Jos valmistut maisteriksi ilman nimenomaan oman alan työkokemusta, olet todella kusessa. Mene vaikka ilmaiseksi töihin, vapaaehtoiseksi tms. Hanki kokemusta kansalaisjärjestöistä, erityisesti kehitysyhteistyösellaisista. Avusta kampanjoissa ja osallistu projekteihin. Julkaise artikkeleita. Harrasta kansalaisaktivismia/toimintaa. Mene vaihtoon. Mene harjoitteluun ulkomaille tai johonkin ministeriöön. Hae kaikkia mahdollisia palkallisia työharjoitteluita, esim CIMOn kautta ja keskeytä vaikka opinnot hetkeksi niiden takia. Jos teet nämä kaikki niin saatat jopa saada oman alan duunin jonain päivänä. Kaupan kassalta saat varmasti rahaa, mutta sitten on turha jälkeenpäin itkeä kun sitä ei voikaan pistää CV:hen.

Monet yhteiskuntatietelijät työllistyvät lopulta hommiin, jotka vastaatavat aika vähän heidän koulutustaan, esim. viestintä/tiedotus/journalismi, sihteerin työt, asiakaspalvelu, etc. Tämä sen takia, että näihin duuneihin usein vaaditaan jonkinlainen tutkinto, mutta periaatteesa kysessä on työ, mitä kuka tahansa pystyy tekemään. Vähän surullista sinänsä.

ps. Ota selvää, millaisia hommia milläkin koulutuksella saa ENNEN kun menet opiskelemaan ko. ainetta.