Ei ole kivaa seurustella naisen kanssa, joka olisi muuten sopiva, mutta ei pääse yli YTM poikaystävistään.
Miksi naiset eivät pääse ikinä yli YTM:istä?
vilpittömästi kysyn
7212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Katsoitko viime jakson Spartacuksesta, kuinka Crixus könsi Lucretiaa ja Lucretia muuttui hänen käsissään kiimaiseksi eläimeksi? Siinä on se selitys lyhyesti.
Kaikki miehet eivät kykene koskaan saamaan ketään naista siihen tilaan, jossa ihmisen kiimainen eläinpuoli ottaa ylivallan superegosta ja kiimaan vain kadottaa koko olemassaolonsa. Naisen on varmasti vaikea unohtaa sellaista miestä, ja jokainen ravintolassa käynyt nykynainen pääsee ainakin kerran elämässään huoraksi sellaiselle miehelle.
Viimeistä lausetta lukuunottamatta ihan asiallinen kommentti.
Siinähän se syy myös tuli siihen miksi ATM:t jäävät ilman. Katsokaa baareissa ympärillenne tai vaikka vain "romanttisia" leffoja. Ei ole mitenkään epätavallista, että nainen empii, vastustelee ja epäilee, mutta mies ottaa kädestä kiinni ja vetää naisen perässään, "nyt mennään" - naista viedään ja tulee tunne että mies on nyt vastuussa. Eli vaikka näyttää muulta, niin takaraivossa tuntuu turvalliselta, kun mies "tietää mitä haluaa ja tekee". Ja en siis todellakaan tarkoita, että nainen täytyy väkisin raahata kotiin vaan siinä vaiheessa kun nainen empii, mies näyttää kaapin paikkaa. Tähän tilanteeseen eivät tähän toimintaan ATM:t kykene. Ja ei, jokainen nainen ei tuosta lämpene (joidenkin kohdalla päinvastoin, iskee paniikki), mutta jos tuollaisia "naisenkaappauksia" näkyy ihan valtavirran romanttisissakin leffoissa melko taajaan, lienee melko selvää että aika monelle naiselle tuo kolahtaa.
Siitähän siinä YTM:n menestyksessä on kyse eli todennäköisyyksistä. Ei ole olemassakaan miestä, johon jokainen planeetan nainen retkahtaa, mutta heidän tyylin kun toimii yhdeksälle kymmenestä niin flaksi käy niin usein että titteli YTM on ansaittu.
Ihmettelen samaa asiaa. MIehenä olen kokenut jokseenkin täydellistä rakkautta naista kohtaan ja saanut häneltä mahtavaa seksuaalista tyydytystä, kyseessä oli siis ensimmäinen nainen joka minulla koskaan on ollut.
Kun suhde loppui olin tietenkin siipi maassa hyvinkin pitkään, varmaan toista vuotta jona aikana toiset naiset eivät juurikaan kiinnostaneet - mutta lopulta elämä voitti ja jätin menneen taakseni ja takana se on siitä lähtien pysynytkin, jo ennen kuin tapasin seuraavat naisystäväni - eli mitään laastareita ei tarvittu tai kaivattu.
Mutta kuunneltuani minulle uskoutuneiden naistuttavien tarinoita niin naisilla on lähes järjestelmällisesti joku mies historiassa joka on se "The Man" joka määrittelee kaiken. Tuota romantiikan ja seksin McGyveria jaksetaan kaivata ja olla hänelle omistautunut vuosia - ja vuosikymmeniä. Suhteita menee ja tulee samalla kun nainen rakentaa temppeliä tuolle mystiselle miehelle.
Ja mitä on realiteetti? Ei jumalauta. Enkös itsekin päätynyt olemaan tuo maaginen The Man eräälle naiselle- naisen pistin kiertoon lopulta hänen tarrauduttua minuun liikaa - ja viiden vuoden jälkeen tuo nainen etsii minut käsiinsä ja tönii minut lopulta avioon kanssaan. Ja mitä minä silloin olen? No olen tietenkin aika paska mies, kun en koskaan oikeastaan tykännyt tuosta naisesta. Mitä nyt olin vähän liian yksinäinen yhdessä vaikeassa elämänvaiheessa ja hän siksi pääsee kiemurtelemaan hetkeksi nahkani alle.
Tietenkin avioliitto katkeaa aikanaan. Ja kuitenkaan minulle varattu osuus ei murru, ei vaikka olen se paska jätkä, jättäjä. Päinvastoin, tuntuu että maagisuuteni senkun kasvaa ainakin mitä naisen mielipiteeseen tulee. Aivan sekopäisihän noi naaraat on, siis huomio on ok, mutta kun alkaa kyse olla täysin järjenvastaisesta yhden naisen ylläpitämästä kultti-fiksaatiosta minuun niin *PRIIIIIT* Aikalisä! Huomiolla ja omistautumisellakin on rajansa saatana, eikö jokaisen pitänyt elää oma elämänsä ja niinpoispäin?!
En tiedä... onko suhteet sitten jotenkin naisille niin pakkosauma onnistua että kun yhden kanssa ei suju niin siitä tulee se "joka pääsi pakoon" ja siksi "Haaste" ja oman rajallisuuden mittari joka riistää täydellisiltä naisilta täydellisyyden illuusion ja siksi se olisi pakko saada takaisin? Ei voi tajuta. Jokatapauksessa tuohon yhteen mieheen kiteytyy lopulta kaikki, ja kaikki muut miehet elämässä vetävät jonkinlaista sivusuoritteen ja aisurin roolia. Niihin muihin miehiin "tyydytään".
Juuri tämän takia kannattaa tähdätä olemaan se ensimmäinen. Tämä siksi että muuten käy helposti että ollessaan naisen kanssa onkin kyseessä ikuinen kolmiodraama jonka yksi jäsen ei ole koskaan henkilökohtaisesti paikalla - vaikka onkin joka hetki läsnä.
pääse yli YT-panijasta. Tstä syystä hluan aisen, jota ei ole vielä pantu.
Epäiletkö ettei sulla ole yhtä hyvät taidot vai? Kyllä tosimies luottaa omaan osaamiseensa ja panee naista niin ettei sen tarvi haikailla jonkun toisen panijan perään. Jos ei osaa niin ei osaa, se on sitte sun ongelmas.
Joo, vallan mainio vastuunasettelu.
Mies on vastuussa siitä että on niin super-panopukki että on aina parempi kuin kaikki muut miehet.
Nainen ei ole vastuussa siitä että käsittelisi päässään exien haikailunsa häiritsemästä nykyisiä tai tulevia suhteitaan.
Mitään ei voi koskaan laittaa naisten tehtäväksi, kaikki on jotain mitä superkykenevä mies-sukupuoli aina tekee, jotta naisten - eli heikkojen, tyhmien ja vastuuttomien - ei pidä edes yrittää.
Nainen kuuluu aina YTM-korkkaajalleen. Eikä nainen pääse hänestä irti. Eikä pääse aisuri-aviomieskään joka nuolee tämän sonnin sperman jämiä vaimonsa huoranpillusta.