helppo kuolema minulle

En osaa vastata tuohon kun en ole koskaan suunnitellut itsemurhaa. Misä tiedät ja voit vakuuttaa, että sinulla ei ole valoisaa tulevaisuutta. Kerrohan nyt mikä on noin kudistanut elämältäsi toivon?

Elämäni on todella synkkää, ei ole työtä, eikä tulevaisuutta lainkaan. Poikani on homo ja isäni pahoinpiteli minua kun olin lapsi. Olen siis trauma tapaus. Olen muuttunut lesboksi, kun ikää on tullut nyt 40 v täyteen. Miehet eivät kiinnosta, elämä ei kiinnosta. Millä nyt tapan itseni. Pakokaasu,, juna alle, lääkkeet vai hyppäänkö korkealta alas? Millä saa nirrini veks?

Mieti tosi joku varma keino, ettei käy kuin eräälle . Ei onnistunutkaan, mutta vammautui niin pahasti että on sairaalahoidossa autettavana loppuelämänsä. Eikä edes hypännyt minkään alle tai eteen. Että jos lääkkeitäkin ottaa niin paras tietää mitä ja kuinka paljon ettei jää kitumaan.

Joku mot voisi tehdä ohjelman näistä epäonnistuneista vihanneksista ja muista autettavista niin muiden ei tarvisi ihan hetken mielijohteesta alkaa hölmöilemään. Mitäs elämää tuo sitten on kun ollaan ihan toisten armoilla kalliissa laitospaikassa ja varmaan ei kykene uuteen yritykseen. Että ehkä se vuokraluukussa maksalaatikon äärellä käpistely ei kuitenkaan ole tässä elämässä se kaikista pahin vaihtoehto, vaikka rahaa ei olekaan ja "masennus painaa".

Tämä geegt kakkos kirjottaja ei ole alkuperänen kirjoittaja vaan minä olen keskustelun alkuun pania. minulta loppuu voimat ja minulla ei ole minkäänlaista tulevaisuutta tämän olen jo hyväksynyt sisimmässään ja tekopäivä on vielä vireillä ja sen jälkeen pääsen pois kaikesta.

Olen kyllä 100 %:n varma että itsemurha ei ole pako ongemista. Kyllä sinullakin on vielä apu ja saat voimaa jatkaa tämä ajallinen loppuun. Älä haudo pahaa vaan ota vain hetki kerrallaan. Ajattele kauheista keskitysleiriolosuhteistakin monet ovat selvinneet ja noilla leireillä ei ole tehty itsemurhia, vaikka on kidutetttu vuosia mitä kauheimmilla tavoilla. Elämä ei ole monella helppoa. Ei sinua ole tänne luotu vain tappamaan itsesi: Ja kirjotiat tänne juuri toviossa saada apua - et kuollaksesi.
Muistan sinua, rakas tuntematon ystävä, sielusi kärsii ja kanna sinua Iankkaisuuden käsivarsille!
Enkeleitä ja voimahalit!

SOS-kriisikeskus vastaa

Hei,

Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on raskasta. Tällaisessa tilanteessa usein tarvitsee ulkopuolista apua. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.

Keskusteluapua on saatavilla soittamalla Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelut maksavat vain operaattorin veloittaman puhelumaksun. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22.

Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.

Jos koet, että haluat kertoa olostasi kirjoittamalla voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinet päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.

Ystävällisin terveisin,
SOS-kriisikeskus / Viivi

Jos oot ihan varma asiasta autan sua sanomalla näin: lääkkeillä tulee todella kivullinen hidas kuolema, hirttämisen jos tekee oikein selkäranka lähtee pois paikalta , mutta jos sitä ei tee oikein nii todella kivullinen ja hidas kuolema hirttosilmukka on vaikea tehdä,ja junan alle hyppääminen saattaa vaa johtaa halvaannukseen,ja viinan juonti on tyhmä vaihtoehto kun se tuskin johtaa edes kuolemaa, ja pakokaasu.. ajattele nyt omilla aivoilla äläkä hae suomi24 ohjeita vaa ota ohjat elämääsi.

NIINKKÄÖ

Haluun kuolla pois nyt

Magnum 44 tai 357 aika tehokkaita, myös 9mm tehoaa