Leipä maistuu jälleen suomalaisille muutaman vuoden tauon jälkeen. Karppausbuumi pudotti leipomot polvilleen eivätkä viljatuotteet käy kaupaksi vieläkään entiseen malliin. Suunta on kuitenkin ylöspäin, kertovat suurimmat leipomot. Vaikka matkaa entisiin lukuihin on vielä, lasku on taittunut.
Karppauksen ollessa kiivaimmillaan leipomot kehittelivät kukin omia vähähiilihydraattisia leipiä. Nyt niitä on kaikessa hiljaisuudessa karsittu pois. Esimerkiksi Perheleipureiden seitsemästä karppausleivästä enää kolme on tuotannossa, ja myös Fazer on lopettanut "karppileipänsä" vuoden alusta.
Vaasan Oy:n tuoreleipien liiketoimintajohtaja Thomas Isaksson vahvistaa niin ikään, että ne ovat menneen talven lumia.
Karppausleivillä ei ole enää merkitystä. Nyt tehdään paluuta perusasioiden pariin.
- Thomas Isaksson
- Koko leipäkysynnästä puolitoista prosenttia menee tänä päivänä matalahiilihydraattisiin tuotteisiin ja meidän osuus siinä on noin prosentin. Sillä tuotteella ei ole enää merkitystä. Nyt tehdään paluuta perusasioiden pariin ja leipä ehkä jatkossa maistuu paremmin kuin aikaisemmin.
Täysjyvää "höttöleivän" tilalle
Leipäkoreihin haetaan aiempaa terveellisempiä vaihtoehtoja, ruista ja täysjyvää. Se on huomattu myös Perheleipureissa, jonka alla toimii useita eri leipomoita ympäri Suomen.
- Kyllä perinteinen ruisleipä näyttäisi olevan aika suosittua. Myös erinäköiset täysjyvätuotteet ovat selvästi suosiossa ja ottaneet perinteiseltä vehnätuotteelta osuutta, Perheleipureiden toimitusjohtaja Pasi Kuosmanen vahvistaa.
Myös tavat käyttää leipää ovat muuttumassa. Enää ei ole itsestäänselvyys, että leivänkannikka kuuluu aamupalaan tai aterialle. Tämän tietää myös Vaasan Oy:n leipomon johto.
- Jos aamiaisten määrä vähenee ihmisten arjessa, myös leivän kulutus vähenee ja toisaalta tarjonta välipalatuotteissa on kasvanut räjähdysmäisesti ja silloin täytyy miettiä uudestaan, että onko leivällä tilaa ihmisen arjessa. Meidän tähtäin on luonnollisesti siinä, että tilaa on ja halutaan palauttaa leipä esimerkiksi osaksi sitä aamiaista, Isaksson vakuuttaa.
Uudistuksilla kovuutta kilpailuun
Vaikka pahin on siis takana, on kilpailu "vehnäsestä" jatkossakin kovaa. Siinä pärjätäkseen Vaasan on tekemässä suurimman investointinsa kymmeneen vuoteen. Uudistettu ja tehokas tuotantolaitos kohoaa Vantaalle, sillä Vaasan haluaa olla jatkossa vahva etenkin väkirikkaassa Etelä-Suomessa.
- Summat pysykööt yhtiön sisäisenä tietona, mutta se on erittäin merkittävä investointi ja nyt on kaikki keinot otettava käyttöön tällä erittäin kilpailulla alalla missä ollaan. Se, että investoimme Vantaalle on osa suurempaa struktuurin muutosta meillä missä varmistamme, että täällä pääkaupunkiseudulla meidän asetelma säilyy, Isaksson sanoo.
Yt-neuvotteluja käy myös Perheleipurit, joka keskittää toimintaansa syksyllä Järvenpäähän - samaan tehtaaseen, joka ajoi perinteisen Primulan leipomon konkurssiin. Toimitusjohtajan puntti ei kuitenkaan tutise taikauskosta. Hän myös uskoo, että kilpailu tekee alalle hyvää.
- Kyllä leipomomarkkinoilla on tiukka kilpailu eikä pelkästään isojen kanssa, vaan alalla on noin 700 leipomoyritystä, mikä on ihan mahtavaa. Kilpailu pitää virkeänä ja toimintoja pitää aina tehostaa, muuten ei pärjää, Pasi Kuosmanen summaa.
Karppauksen ollessa kiivaimmillaan leipomot kehittelivät kukin omia vähähiilihydraattisia leipiä. Nyt niitä on kaikessa hiljaisuudessa karsittu pois. Esimerkiksi Perheleipureiden seitsemästä karppausleivästä enää kolme on tuotannossa, ja myös Fazer on lopettanut "karppileipänsä" vuoden alusta.
Vaasan Oy:n tuoreleipien liiketoimintajohtaja Thomas Isaksson vahvistaa niin ikään, että ne ovat menneen talven lumia.
Karppausleivillä ei ole enää merkitystä. Nyt tehdään paluuta perusasioiden pariin.
- Thomas Isaksson
- Koko leipäkysynnästä puolitoista prosenttia menee tänä päivänä matalahiilihydraattisiin tuotteisiin ja meidän osuus siinä on noin prosentin. Sillä tuotteella ei ole enää merkitystä. Nyt tehdään paluuta perusasioiden pariin ja leipä ehkä jatkossa maistuu paremmin kuin aikaisemmin.
Täysjyvää "höttöleivän" tilalle
Leipäkoreihin haetaan aiempaa terveellisempiä vaihtoehtoja, ruista ja täysjyvää. Se on huomattu myös Perheleipureissa, jonka alla toimii useita eri leipomoita ympäri Suomen.
- Kyllä perinteinen ruisleipä näyttäisi olevan aika suosittua. Myös erinäköiset täysjyvätuotteet ovat selvästi suosiossa ja ottaneet perinteiseltä vehnätuotteelta osuutta, Perheleipureiden toimitusjohtaja Pasi Kuosmanen vahvistaa.
Myös tavat käyttää leipää ovat muuttumassa. Enää ei ole itsestäänselvyys, että leivänkannikka kuuluu aamupalaan tai aterialle. Tämän tietää myös Vaasan Oy:n leipomon johto.
- Jos aamiaisten määrä vähenee ihmisten arjessa, myös leivän kulutus vähenee ja toisaalta tarjonta välipalatuotteissa on kasvanut räjähdysmäisesti ja silloin täytyy miettiä uudestaan, että onko leivällä tilaa ihmisen arjessa. Meidän tähtäin on luonnollisesti siinä, että tilaa on ja halutaan palauttaa leipä esimerkiksi osaksi sitä aamiaista, Isaksson vakuuttaa.
Uudistuksilla kovuutta kilpailuun
Vaikka pahin on siis takana, on kilpailu "vehnäsestä" jatkossakin kovaa. Siinä pärjätäkseen Vaasan on tekemässä suurimman investointinsa kymmeneen vuoteen. Uudistettu ja tehokas tuotantolaitos kohoaa Vantaalle, sillä Vaasan haluaa olla jatkossa vahva etenkin väkirikkaassa Etelä-Suomessa.
- Summat pysykööt yhtiön sisäisenä tietona, mutta se on erittäin merkittävä investointi ja nyt on kaikki keinot otettava käyttöön tällä erittäin kilpailulla alalla missä ollaan. Se, että investoimme Vantaalle on osa suurempaa struktuurin muutosta meillä missä varmistamme, että täällä pääkaupunkiseudulla meidän asetelma säilyy, Isaksson sanoo.
Yt-neuvotteluja käy myös Perheleipurit, joka keskittää toimintaansa syksyllä Järvenpäähän - samaan tehtaaseen, joka ajoi perinteisen Primulan leipomon konkurssiin. Toimitusjohtajan puntti ei kuitenkaan tutise taikauskosta. Hän myös uskoo, että kilpailu tekee alalle hyvää.
- Kyllä leipomomarkkinoilla on tiukka kilpailu eikä pelkästään isojen kanssa, vaan alalla on noin 700 leipomoyritystä, mikä on ihan mahtavaa. Kilpailu pitää virkeänä ja toimintoja pitää aina tehostaa, muuten ei pärjää, Pasi Kuosmanen summaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sokeria? Kysyt kokojyväleipä kädessäsi. Tämäkö sokeria??
Yhdellä sanalla vastaus on, Kyllä
Joitakin tärkeitä poikkeuksia lukuunottamatta on hiilihydraateilla ja elintarvikkeilla kasveista kuten vihannekset, vilja ja hedelmät sama vaikutus verensokeriin kuin tavallisella hienolla sokerilla. Syötpä sitten palan ruisleipää, juot Coca.Colan tai syöt täyden kapustallisen perunamuhennosta niin vaikutus verensokeriisi on täysin sama, verensokeri kohoaa, nopeasti.
Miten se on mahdollista?
Kuten alussa mainittiin, hajoittaa ruoansulatusprosessi jokaisen elintarvikkeen alkutekijöihinsä, joita keho sitten käyttää tarpeisiinsa. Suurin osa hiilihydraateista glukoosiksi. Ajattelemme usein että yksinkertainen hiilihydraatti on puhdasta sokeria ja hedelmät, vilja ja vihannekset ovat joptai muuta. Todellisuudessa useimmat hedelmä- ja viljatuotteet ovat, jos minulta kysytään, nopeita hiilihydraatteja. Meidän sylki ja suolisto sisältää enzyymejä joiden tehtävänä on nopeasti katkoa pitkät ketjut lyhyemmiksi ja makeammiksi. Elimistössämme ei ole enzyymejä jotka pystyisivät hajoittamaan joitakin hiilihydraatteja kuten celluloosa tai liukenemattomia kuituja. Kuitenkin pystyy sylkemme murtamaan tärkkelyksen lyhyiksi ketjuiksi joutuessaan sen kanssa kosketuksiin.
Pastaa, joka usein valmistetaan durum vehnäjauhosta ja vedestä (voidaan myös valmistaa tavallisesta valkeasta jauhosta ja munan keltuaisesta, tai muina muunnelmina) on usein kutsuttu unelmaravinnoksi- erikoisesti hiilihydraattilataukseen ennen maratoonia-mutta se muuttuu nopeasti glukoosiksi ja voi nostaa verensokerin erittäin nopeasti.
http://lchf3356.blogit.fi/diabeteksen-hoidosta-j-vesti-nielssen/
(kyllä kai nyt yksinkertaisemmankin pitäisi ymmärtää että leipäteollisuuden hätä voi johtaa monen tyyppiseen mainostukseen ja jopa harhaanjohtamiseen)