Nyt se päivä on koittanut.Kaikki ystäväni seurustelevat.Mä olen ainoa sinkku!
Vituttaa niin ettei veri kierrä!
Täytynee vaan tottua siihen,et oon aina ja ikuisesti yksin,koko vitun loppuelämäni.Kehdosta hautaan.YKSIN!
Vituttaa niin ettei veri kierrä!
Täytynee vaan tottua siihen,et oon aina ja ikuisesti yksin,koko vitun loppuelämäni.Kehdosta hautaan.YKSIN!
Vastaukset 17
Vanhimmat
mutta taidat olla vielä aika nuori, joten ei vielä hätää. Itsellä on jo ikää enemmän. Toisaalta menee se elämä näinkin. Mieluummin yksin kuin epätyydyttävässä parisuhteessa.
olin kotonani kaksin..yksin
joten ero tuli
Yksin oleminen ja yksinäisyys ovat eri asioita..
Ota positiivinen asenne niin löydät sen oikean..
ei se tosin "väkisin" tule jos tulee niin sydänsuruja siitä tulee..
joten rennosti eteenpäin yksin.. niin ehkä kohta olet kaksin
niin minäkin yritän
unohdin kiittää asiallisesta vastauksesta,että kiitos vaan :)
Tuo kuulostaa ihan siltä kun vielä asuisit kotosalla vanhempien luona. Muuta nyt ensin omaan asuntoon, sinne voit kutsua kenet haluat ilman häpeän pelkoa.
Tuolla asenteella elämästä tulee pitkä siviilisäädystä riippumatta. Minulle oman itseni herrana oleminen on asia, josta en koskaan luovu.
Olen 37v ja ollut koko ikäni sinkku, joten oletettavasti tiedän mistä puhun.
Olen kyllä aikuinen,vaikkei kieltämättä tuosta viestistäni sitä juurikaan voi huomata.. no, NUORI aikuinen,22v-vuotias nainen..ja kyllä sitä asennetta on kuulkaas pidetty positiivisena aina tähän päivään saakka,en ole mikään hampaat irvessä paahtava nipottaja,mutta nyt vaan suoraan sanottuna vituttaa niin rankasti,ettei tässä juurikaan kiinnosta kovin sanojansa kaunistella.Muut kauan yksin olleet sinkut varmasti tietävät tunteen..tämä,ilman rakkautta oleminen,on todella turhauttavaa!Ja varsinkin, jos ystävät,joiden kanssa on sitä aikaansa viettänyt,ovat alkaneet seurustelemaan.
Naurakaa pois vaan!Sanokaa vain että olen nuori ja löydän Sen Oikean kyllä,mutta se,että olen nuori,ei lohduta minua pätkän vertaa.Minä haluan aloittaa seurustelun juuri NYT,en sitten kun olen 63-vuotias eläkeläinen.Onko se paljon vaadittu?!
Sä sentäs olet suht nuori. Odotahan, kun alat lähestyä kolmeakymppiä, sitten se kriisi yksinäisyydestä vasta alkaakin.
Itse olen muutaman pidemmän suhteen jälkeen taas sinkku ja ahdistaa aika prkleesti. Kyllä kait sitä miehen joskus jostain (mistä? ei ainakaan baarist..) löytää, mutta kun tässä iässä olisi jo mukava perustaa perhettä, eikä vaan hillua kylillä toisten sinkkujen kanssa. Varsinkin näin sunnuntai-iltoina kaipaisi toisen seuraa. Kaikki seurustelevat kaverit kun kököttävät miehineen/naisineen kotona sohvalla, katsoen olympialaisia...
..Samassa veneessä ollaan.Niin,toi perheenkin perustaminen..huokaus.Ja joo,ei kyllä baarista löydy yhtään ketään.Tuntuu et kaikki sitoutumishaluiset miehet on kuolleet sukupuuttoon tai jo varattuja.No,tää mun valitus ei varmaan piristä sun sunnuntai-iltaa,sori..mutta jos yhtään lohduttaa niin täälläkin on yks yksinäinen kainalon kaipuussa.. No,eihän se kyllä lohduta.Voi jösses tätä elämää.
Kiva kuitenkin kun vaivauduit vastaamaan valitusvirteeni :)
Oppikaa hyvät naiset nauttimaan elämästänne yksin. Ei kaikkien tarvitse mukautua yhteiskunnan muotteihin ja seurustella jatkuvasti, jatkuvasti väärien ihmisten kanssa.
Itse olen jo ainakin sen oppinut, että väkisin seurustelu vaan sen seurustelun takia puuduttaa ja kuluttaa enemmän kuin yksin olo ja surkuttelu.
Kyllä kaikille on se joku jossain, ihan oikeesti.
kirjoitteleepi, sinkkumies
Voi tätä itkun ja valituksen määrää. Mua ahdistais jos pitäis tehdä kompromisseja jonkun kanssa ja olla mieliksi, eikä vois päättää menemisistään itse.
Lopettakaa nyt ihmeessä se kitinä ja nauttikaa vapaudesta. Vai ettekö osaa?
ei voi.
Onko teillä ikinä sellaista tunnetta, kun olette niiden kavereiden kanssa jotka seurustelevat ja kiehnaavat oman kultansa kainalossa ja itse olette siinä yksin, niin tuntuu kuin he säälisivät sinua poloista.
Tuntuu niin turhauttavalta päivästä toiseen todistaa heidän onneansa. Näitä tilanteita tulee varmasti kovin usein. Sieltä he katsovat toistensa sylistä ja sanovat, että vielä sinäkin joskus jonkun löydät Buahahahahaaaa!
Eikö tämä tunnu pirulliselta jos miltä.. päivästä toiseen ja vuodesta toiseen.. ei prkl!!
ja se on niin helppoa niiden pariutuneiden sanoa että ei se seurustelukaan aina ole niin helppoa ja blaah blaah blaah...loppujen lopuksi seurusteleva voi kuitenkin päättää et jos homma ei toimi niin eroaa. mitä ikisinkku voi tehdä..? ei mitään! jos ketään ei löydy niin ei löydy...
ja toinen mitä inhoan on se kun ihmiset vaan sanoo että "en mä kyllä usko että sä et muka löytäis ketään"....juu en minäkään mutta siltä se nyt on jo aika kauan näyttänyt...
ja nimimerkille "Yks sinkkumies": ei, minä en ainakaan osaa pätkääkään nauttia "vapaudestani". ei vapaus kovin kummoiselle maistu kun sitä kaikki illat istuu yksin sohvallaan ja sitten ryömii itku kurkussa tyhjään kylmään sänkyyn. vuosi vuoden jälkeen.
kyllä, olen säälittävä.
Osta itelle hieno urheiluauto ja elä itteäs varten vaan!
Mä oon antanu periksi nämä tyttöystävä haaveet.
En kelpaa näköjään...
Oon kiltti ja kunnollinen, mutta se on pois muodista nykyään. Jos oisin rosvo tai narkkari, avott!! Kyllä olis jonoa! Oksettaaa vieliki...
..sen urheiluauton, kun muutenkin jo tekee tiukkaa, kun yksin maksaa asuntolainaa..? Joo ja kyllä mä ainakin yksinkin osaan asua ja olla, mutta kyllä se vaan tosi on, että joskus sitä kaipaa muutakin seuraa kuin omaa ja villakoirien. Itsekseen kun ei aina jaksa höpötellä. Ja sille tyypille, joka luuli, että suhteessa pitää tehdä kompromisseja sanoisin: "what?". Mun ei ainakaan suhteissani ole tarvinnut tehdä kompromisseja; olen saanut liikkua ja olla niinkuin nytkin saan. Samoin puolisoni sai. Tietenkin joissain asioissa pitää ottaa toinen huomioon, mutta onko se nyt liikaa vaadittu,jos jossain joustaa...?
Ja sitä paitsi kyllä ne kiltit miehet kelpaa meille naisille. En mä ainakaan mitään juoppoa/rosvoa ym. viitsisi katsella... Kait nämä kaikki ovat syy siihen, miksei miestä ole löytynyt.... jonkunlainen taso kun kuitenkin pitää pitää, eikä ottaa ensimmäistä vastaantulevaa. Yleensä vaan ne, joista on itse kiinnostunut, ovat varattuja, mulkkuja tai muuten vaan minä en niitä kiinnosta....Ja Jusille sanoisin, että ehkä sä et vaan ole törmännyt niihin kiltteihin naisiin, jotka odottaa sitä oikeaa...? Ne on siellä tanssilattialla yksinään tanssimassa ;)
Hieno, katseita kääntävä urheiluauto ei auta. Tämän voin kertoa kokemuksesta. Ajellessa saa kyllä katseita, mutta lopultakin olet vaan oma itsesi riippumatta autosta. Tietysti ajelu em. autolla kohottaa kruisailun ajan itsetuntoa. Sen jälkeen ainakin itseäni ketuttaa kuitenkin entistä enemmän yksinäisyys. Tosi mieltä ylentävää on myöskin katsella siihen liikennevaloissa vierellä olevaan ruosteen raiskaamaan Ladaan ja todeta, että silläkin ajelevalla kaverilla istuu kaunis nainen vieressä :(
Kiitos mielipiteistänne.
Ensinnäkin nimimerkille
fender75: kyllä mä nautin yksinolostaKIN,mutta en niin paljon,että haluaisin sitä aamusta iltaan,päivästä toiseen,kuukausista vuosiin.
En halua seurustella väkisin,enkä myöskään seurustellut (enkä aio) vain sen takia,kun kaikki muutkin.Haluan vain tavata Sen Oikean mahdollisimman pian.Rakastaa ja olla rakastettu!
Eli kyse ei ole yhteiskunnan muottiin sopimisesta,vaan halustani jakaa arkeni rakkaani kanssa ja miksi nyt ihmiset haluavat seurustella..
Yks sinkkumies: Yllä jo tuli mainittua,että viihdyn kyllä yksinänikin,ja osaan nauttia "vapaudestani" ajoittain,mutta en edelleenkään niin paljon että riemusta kiljuisin joka päivä että onpa kivaa olla sinkku sen takia että saa mennä ja tulla miten haluaa.Saa sitä nyt varmasti varattunakin tehdä omia asioitaan, joista itse tykkää.
m26 ja tallulah: Veitte sanat suustani!Ei voi muuta sanoa!Te tiedätte miltä tämä tuntuu..
Jusi: En mä ainakaan lämpeä mistään narkkarimiehistä tai muista häntäheikeistä..ja mikään maallinen mammona ei mua onnelliseksi tee,vaan OMA RAKAS.
Voitte ihan vapaasti haukkua mua säälittäväksi, mutta tältä musta tuntuu!En jaksa enkä kestä tätä yksinoloa,ja valitan tänne koska tänne on näköjään ruikuttanut moni muukin ties mille palstalle..niin kai mullakin on oikeus ;)
Moikka.Tekstisi on kuin minun suusta. Miten se voikin olla niin vaikeaa tavata sellainen ihminen, joka kanssa kemiat toimivat, kumminkin päin.
Kieltämättä yksin olo ruopeaa tökkimään, siitä ei osaa kunnolla nauttia. Onneksi minulla on sinkkuystäviä, asiasta puhutaan silloin tällöin. Baareissä tulee kieltämättä pyörittyä turhan usein, tympii sekin jo, kesällä olen eri fiiliksellä liikenteessä.
Noi sunnutait ovat oikeastaan pahimpia. Viimeksi sunnuntai meni oikeastaan todella hyvin, vanhemmat ja sisko synttärikahvilla, ystävän kanssa kävelyllä ja sen jälkeen jäätiin juttelemaan ainakin tunniksi, toisen kaverin kans messengerin kautta juttelua. Eli pitäis suunitella teksemista osaksi päivää, silloin se sunnuntaikin menee mukavasti, ei tule jäätyä sohvan nurkaan.
Minulla meni keseällä kahden kuukauden tapaaminen puihin, ottaa niin älyttömästi päähän, kun tapaa just näitä sitoutumiskammoisia ihmisiä. Onneksi olen asiasta voinut ystävien kanssa puhua, helpottaa huomattavsti.
Tsemppiä kaikille samassa tilanteessa oleville...vielä se ihana ihminen ilmestyy..jostain. ;)