Olen ollut 7v. naimisissa ja 13 v. yhdessä aviomieheni kanssa. Meillä on 4 ja 5-vuotiaat lapset. Mieheni katosi ja ryyppäsi viime viikonlopun ja vasta maanantai iltana, kun kyselemällä kysyin hän pystyi myöntämään, että hänellä on ollut suhde toiseen naiseen liki kolme kuukautta. Hän on valehdellut minulle tekevänsä pitkiä työpäiviä ja todellisuudessa ollutkin toisen naisen luona, jolla on 2v. lapsi.Olen yrittänyt miestäni kasvattaa saanut hänet pois alkoholin liiallisesta käytöstä, hän on lyönyt minua ja siinäkin annoin hänelle tukea ja olin hänen mukana mielenterveystoinistossa.Sen jälkeen hän ei ole minua lyönyt.Olen kantanut vastuun perheestä, hänen ei ole tarvinnut osallistua kotitöihin.Hän helposti työpäivän jälkeen on makannut sohvan pohjalla ja ollut väsynyt. Viikonloppuisin hänen on täytynyt ottaa kaljaa ja päästä kalaan.Nyt olemme rakentaneet kesämökkiä eikä hän ole päässyt kalaan eikä rentoutumaan paljoakaan.Ongelmistaan hän ei ole pystynyt ikinä elämässään helposti keskustelemaan.Viikon annoin hänelle aikaa avautua kertoa ja jaksoin uskoa yhteíseen tulevaisuuteen. Perjantaina hän karkasi kännipäissään toisen naisen luo jälleen.Sanoi, että hän kantaa vastuun vain itsestään.Nyt koen syvää vihaa häntä kohtaan.Nyt minä en enään jaksa, minun täytyy saada itseni kokoon lasteni tähden ja päätin ottaa eron, kun hänellä ei ole kanttia siihen.Hän jopa naurahti sille, kun hain apua kriisiin ja sain väliaikaista mielialalääkitystä.Hänen mielestä minun olisi pitännyt pystyä käymään töissä jne...Teenkö väärin, kun otan eron ja ikinä en tule takaisin ottamaan?
petetty,kuinka jaksan eteenpäin?
vaaka71
1461
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on ihan riittävät syyt erota, miehesi taitaa olla vielä edelleen lapsi mieleltään, koska pakenee helposti viinaan ja jopa vieraisiin naisiin, jos vieras nainen riittävästi paapoo häntä, vähän kuin äitinsäkin on häntä lapsena paaponut.
Aikuisen pitäisi osata ottaa vastuu tekemisistään ja pyrkiä pitämään sovituista asioista kiinni vaikka se ei aina helppoa olekkaan.
Jaksamiseen eteenpäin, sanoisin vanhan kuluneen fraasin " Päivä kerrallaan ". Luulisimpa sinun huomaavan jonkin ajan päästä, että elämisenne oikeastaan helpottui eronne jälkeen, kun ei tarvitse enää lapseksi jäänyttä miestä yrittää kasvattaa aikuiseksi, ja sinulle jää enemmän voimia sinun oikeiden lastesi kasvattamiseen.