Paras ystäväni on seurustellut n. puolivuotta. Hän on nykyään aina poikaystävänsä kanssa eikä muista kavereitaan, minulle hän on aina sanonut että ei ikinä unohtaisi ja olen tärkeä hänen elämässään mutta nykyään ei jutella, nähdä tai ylipäätään yhtään mitään.. Tiedän että seurustellessa haluaa olla toisen kanssa mutta olisin luullut että puolessa vuodessa olisi vähän voinut rauhoittua. Seurustelun alkuvaiheessa hän vielä jutteli kanssani mutta nykyään ei yhtään mitään. Olen kai unohtunut hänen elämästään. En tiedä kauanko enää jaksan tätä.. En halua menettää ystävääni vaikka asia taitaakin olla jo niin.. Haluan saada meidän ystävyyden korjattua ja hänet takaisin elämääni mutta eihän se onnistu kun ei ole hänellä enää mitään haluja jutella.. Kertokaa mitä teen, en jaksa tätäkään mutta en jaksa ilman häntäkään? Olen yrittänyt puhua asiasta mutta hän on asiassa sitä mieltä että vaadin liikaa huomiota (on varmasti sitäkin, tiedän sen itsekkin) mutta en vaati enää paljon. Olisin onnellinen pienistä hyvistä hetkistä hänen kanssaan, mutta eipä enää sitäkään..
Ystäväni alkoi seurustelmaan unohti minut
Taas unohtunut
5177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hanki uusia ystäviä ja unohda ihminen, joka jättää ystävänsä, kun alkaa seurustelemaan. Minulle on käynyt samoin ja turha lähestyä, kun seurustelusuhde päättyy. Olen sanonutkin yhdelle entiselle ystävälleni, että miksi et pitänyt olleenkaan yhteyttä vuoteen ja nyt kuvittelet, että kaikki jatkuu entisellään?
Ei jatkunut. Jos ystävyys ja yhteydenotot eivät ole molemminpuolista, niin ei kannata roikkua siinä, sama pätee parisuhteessa.
Voi tuntua kovalta, mutta minä poistan numeron kännykästä jos useampaan kuukauteen ei kuulu mitään ja olen itse sitä ennen ottanut yhteyttä.
Ihan samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Kyllä ihmisillä elämäntilanteet vaihtuvat, mutta itsellänkin oli tällainen aloittajan kaltainen "tapaus".
Ei olla enää ystäviä, vaikka yksi päivä soitin. Ei se minulta oikeastaan ole pois, kun seurustelen itse hyvässä parisuhteessa ja olen tyytyväinen elämääni.
En pohjimmiltani usko ihmissuhteiden korjaamiseen. Jotkut ihmiset ovat "hyviä tyyppejä" ja toiset eivät.
Mikä teitä loppujen lopuksi edes yhdisti...
Kiitos vastauksista! :) En tiedä mitä tehdä jos luovun hänestä kokonaan elämässäni, hän on paras ja oikeastaan ainut ystäväni.. Alan olla vain siinä tuloksessa että parisuhde on mennyt täysin ystävien ja ystävyyden edelle eikä aikaa tunne riittävän muille kun poikaystävälleen niin parempi on antaa koko ystävyyden kuolla, vaikka todella pahalta tuntuukin.. En oikeastaan tiedä enää mikä meitä yhdisti, meillä on mennyt todella hyvin mutta aikaa kului ja nyt ollaan tässä pisteessä. Eipä meitä mikään kaic enää yhdistä ei edes se Ikuisesti Kestävä Ystävyys minkä hän minulle aikoinaan lupasi. Ennen hänen seurustulun alkuaan hän sanoi että mikään ei tule meidn ystävyyden väliin ja sulle löytyy aina aikaa elämässäni! No kerroppas, missä on se aika minkä lupasit minulle? Minne olet kadonnut elämästäni? Missä olet kun eniten sinua tarvitsisin? .. Kiitos kovasti niille jotka vastasivat! Sain vahvistusta että yksipuolista ystävyyttä ei voi pitää kasassa..
Parisuhde on oikeasti aika tärkeä asia monelle ja sanoisin että ensimmäiset 2 vuotta menevät sitä rakentaessa ja vahvistaessa. Se ettei ystävälle ole enää aikaa samalla tavoin kuin ennen on ihan luonnollista, se miten sinä asian koet on oma päätöksesi. Odotat tai katkaiset välit. Kannattaa muistaa että me emme omista ketään, eikä kenelläkään ole velvoitteita meitä kohtaan. Ystävyydessä ei ole pakkoa puolin eikä toisin.
Ystävälläsi on parisuhteessa meneillään "rakastumis" vaihe. Tästä kun päästään yli niin elämässä on taas tilaa muullekin. Lienet vielä nuori, googleta vaikka parisuhteen 4 vaihetta niin huomaat miten ihmiset toimivat. Ihmisten elämäntilanteet muuttuvat, siihen kannattaa tottua, eikä olla niin kiinni yhdessä henkilössä. Voihan olla että ystäväsi perustaa perheen, muuttaa toiselle paikkakunnalle jne. etkä sinä voi asialle mitään. Et voi olla katkera elämän normaalille vaihtuvuudelle tai kun sinut on "jätetty". Jokainen kuitenkin ensisijaisesti elää omaa elämäänsä. Niin sinunkin pitäisi tehdä.
Aivan näin. Ihmissuhteet ovat tärkeitä, uusia hyviä ei saa kovin helposti. Pitää vaan miettiä tarkkaan miten kaverisuhteen muututtua voisi tehdä yhdessä. Myös pariskunta-kavereita on missä tehdään jotain nelistään, eli tilanne voi päivittyä toisenlaiseksi.