Meillä on 9kk ikäinen tyttö, jota mieheni suorastaan palvoo. Hän on siis kaikin puolin hyvä isä lapsellemme, mutta toivoisin hieman huomiointia myös arkemme pyörittämisessä sekä lisää apua lapsen hoitamisessa.
Lapsen syntymästä lähtien olen hoitanut kaikki kotityöt yksin. Olen useasti maininnut, että toivoisin joskus apua kun lapsen hoitaminen sekä kuukausien katkonaiset yöunet verottavat jaksamistani. Tähän miehen vastaus on, että minähän voin aina levätä kun lapsi nukkuu (olisikin niin yksinkertaista...) ja minullahan ei ole työssäkäynti velvotteita.
Lapsi kulkee mukanani lähes kaikkialle, joten miehelleni jää mukavasti myös omaa aikaa kotona, sen ohella että hän käy päivittäin kuntoilemassa ja tapaa myös ystäviään säännöllisesti. Mies taas ei koskaan ota lasta mukaan omille menoilleen, eikä myöskään vie häntä ulkoilemaan.
Olisi joskus niin mukavaa tulla kotiin, kun olisi siisti koti ja valmis ruoka odottamassa. Mutta yleensä vastassa on vain mies joka kysyy moneltako meillä tänään syödään :(
Olisi myös mukavaa joskus kuulla illallisen jälkeen, että asetuppa mukavasti sohvalle ja kaada itsellesi lasi viiniä, niin minä siivoan keittiön ja laitan tytön nukkumaan...
Tai kuulla aamulla lapsen herätettyä, että jatka sinä vain uniasi niin minä nousen leikkimään tytön kanssa...
Tunnen välillä että yhden lapsen synnytyksen sijaan sainkin kaksi, kun kaikki arjen ja käytännön asioiden pyörittäminen on minun vastuullani.
Asiallinen puhe, sen enempää kuin epäasiallinenkaan ei tuota tulosta pidemmän päälle. Jälkimmäisestä syntyy vain riita ja minä olen se kiittämätön osapuoli joka ei ymmärrä minkälaisen kultakimpaleen on itselleen saanut, kun mies ei juokse baareissa ja viettää aikaa kotona.
En varmasti ole ainut joka on tyytymätön miehen panokseen kotona ja toivoisin asiallista ajatuksien vaihtoa muilta koti-äideiltä.
Lapsen syntymästä lähtien olen hoitanut kaikki kotityöt yksin. Olen useasti maininnut, että toivoisin joskus apua kun lapsen hoitaminen sekä kuukausien katkonaiset yöunet verottavat jaksamistani. Tähän miehen vastaus on, että minähän voin aina levätä kun lapsi nukkuu (olisikin niin yksinkertaista...) ja minullahan ei ole työssäkäynti velvotteita.
Lapsi kulkee mukanani lähes kaikkialle, joten miehelleni jää mukavasti myös omaa aikaa kotona, sen ohella että hän käy päivittäin kuntoilemassa ja tapaa myös ystäviään säännöllisesti. Mies taas ei koskaan ota lasta mukaan omille menoilleen, eikä myöskään vie häntä ulkoilemaan.
Olisi joskus niin mukavaa tulla kotiin, kun olisi siisti koti ja valmis ruoka odottamassa. Mutta yleensä vastassa on vain mies joka kysyy moneltako meillä tänään syödään :(
Olisi myös mukavaa joskus kuulla illallisen jälkeen, että asetuppa mukavasti sohvalle ja kaada itsellesi lasi viiniä, niin minä siivoan keittiön ja laitan tytön nukkumaan...
Tai kuulla aamulla lapsen herätettyä, että jatka sinä vain uniasi niin minä nousen leikkimään tytön kanssa...
Tunnen välillä että yhden lapsen synnytyksen sijaan sainkin kaksi, kun kaikki arjen ja käytännön asioiden pyörittäminen on minun vastuullani.
Asiallinen puhe, sen enempää kuin epäasiallinenkaan ei tuota tulosta pidemmän päälle. Jälkimmäisestä syntyy vain riita ja minä olen se kiittämätön osapuoli joka ei ymmärrä minkälaisen kultakimpaleen on itselleen saanut, kun mies ei juokse baareissa ja viettää aikaa kotona.
En varmasti ole ainut joka on tyytymätön miehen panokseen kotona ja toivoisin asiallista ajatuksien vaihtoa muilta koti-äideiltä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Herätäpä nyt se miehesi jo todellisuuteen siitä mitä on kun hoitaa lasta kotona ja tekee kaikki kotihommat kotona. Järjestä itsellesi joku meno viikonlopuksi ja jätä mies lapsen kanssa kahdestaan. Ilmoita myös että oletat sitten kodin olevan siisti ja ruoan valmista kun palaat kotiin. MIehellähän ei ole mitään "työssäkäyntivelvoitetta" vapaapäivänään joten hän varmaan helposti hoitaa hommat kotona.
Tuo toivottaavasti avaa hänen silmänsä. Mutta ei sekään ole varmaa. En nimittäin usko että miehesi ihan oikeasti luulee että lapsen hoito ja kotihommat sujuvat sinultakaan ihan niin kevyesti kuin sanoo. Sinä olet vain käytännössä hyväksynyt sen että teet kaiken joten miksi hän muuttusi? Se, että vähän välillä valitat, ei kypsymättömään mieheen tee mitään vaikutusta. Hänelle on tärkeintä että hän voi elää kuin lasta ja perhettä ei olisikaan ja välillä vain käydä ottamassa ne mukavat puolet siitä.
Älä anna hänen enää tehdä niin. Laita oikeasti kova kovaa vastaan. Tee hänelle selväksi että hän ei ota aikuisen miehen vastuuta perheestään. Pelkkä lapsen kanssa oleilu silloin tällöin ei ole todelllista vanhemmuutta. Siihen sisältyy ihan oikean vastuun ottaminen kaikesta ja se että kumpikin tekee oman osansa ja auttaa toista kun toinen ei jaksa.
Mene hetkeksi töihin ja isä kotiin hoitamaan lasta.Arvot muuttuu!
Minä rupesin vastaavassa tilanteessa yksinkertaisesti iltaisin ja viikonloppuisin komentamaan miehen tasapuolisesti hommiin. Sanoin esim. että nyt saat valita: joko kylvetät tytön tai imuroit. Yksinkertaista.